Droonit muuttavat metsien lannoitusta – boorilannoitusten määrä kasvaa
Suuri osa yksityismetsien boorilannoituksista tehdään nykyään drooneilla helikopterin tai maalevityksen sijasta. Muutos on tapahtunut nopeasti parin viime vuoden aikana.
Metsiä lannoitetaan pääasiassa kahdesta syystä: puuston kasvun ja hiilensidonnan lisäämiseksi tai maaperän ravinteiden epätasapainon korjaamiseksi.
Kasvatuslannoitusta tehdään tyypillisesti varttuneisiin kasvatusmetsiin ja kivennäismaille, ja silloin pääravinteena käytetään typpeä.
Terveyslannoituksilla korjataan puuston kasvuhäiriöitä, jotka johtuvat ravinnepuutoksista. Terveyslannoituksia tehdään boori- ja tuhkalannoitteilla. Tuhkalannoitusta käytetään etenkin turvemailla ja boorilannoitusta kivennäismailla.
”Lannoittaminen on tärkeää, sillä jos metsä voi huonosti ravinne-epätasapainosta tai muusta syystä johtuen, se on myös alttiimpi monenlaisille seurannaistuhoille”, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.
Metsänomistajat voivat saada terveyslannoituksiin tukea Metsäkeskuksesta. Tänä vuonna erityisesti boorilannoitukset ovat kiinnostaneet yksityisiä metsänomistajia: jo yli 80 prosenttia pinta-alasta, jonka terveyslannoitukseen tukea on haettu, on ollut boorilannoituksia.
Droonit ovat tarkkoja ja tehokkaita
Samaan aikaan myös droonien käyttö erityisesti boorilannoituksessa on kasvanut. Suomalainen Silvadrones Oy ryhtyi kuusi vuotta sitten tiettävästi ensimmäisenä maailmassa kehittämään droonipohjaista boorilannoitusta. Taustalla oli perustajien metsätieteelliset ja luonnontieteelliset opinnot Itä-Suomen yliopistosta.
“Nyt droonilannoitukset ovat yleistymässä sekä metsä- että maataloudessa myös muualla Euroopassa”, sanoo Veli-Matti Lähteenmäki, Silvadronesin hallituksen puheenjohtaja ja yksi perustajista.
Droonilla voidaan lannoittaa tarkasti ja tehokkaasti sekä pieniä että suuria metsäalueita. Asiakkaan näkökulmasta tämä tarkoittaa Lähteenmäen mukaan myös joustavuutta.
”Droonien avulla myös pienempien metsäalueiden lannoitus on taloudellisesti kannattavampaa. Menetelmä sopii erinomaisesti Suomen vaihtelevan kokoisille metsäkuvioille”, Lähteenmäki sanoo.
Metsäkeskuksen tilastojen mukaan lannoituspinta-alan keskikokoon droonien käyttö ei ole vielä vaikuttanut. Se on ollut kolmena viime vuonna noin 1,5 hehtaaria.
”Droonit ja boorilannoitteet ovat kehittyneet paljon ja sen seurauksena boorilannoituksia tehdään yhä enemmän. Lannoitteita tarvitaan nykyään vähemmän pinta-alalle ja droonit pystyvät kantamaan yhä suurempia lannoitekuormia kerralla. Levitys on nopeutunut ja lannoitustyön kustannukset ovat laskeneet”, Markku Remes kertoo.
Droonien yleistymisen myötä raemaisten boorilannoitteiden käyttö on lisääntynyt ja nestemäisen boorin osuus pienentynyt. Metsäkeskuksen mukaan tänä vuonna enää viisi prosenttia boorilannoituksista tehdään nestemäisillä lannoitteilla, kun vielä vuotta aiemmin nestemäisten lannoitteiden osuus oli 21 prosenttia.
Metsän boorilannoituksen jälkeen marjastus ja sienten poiminta on täysin turvallista, eikä lannoituksesta aiheudu marjoille tai sienille varoaikaa. Boori on luonnollinen hivenaine, jota esiintyy maaperässä jo valmiiksi.
Boorinpuutosta erityisesti sisämaassa
Miksi boorilannoitus on nyt niin suosittua? Remeksen mukaan siihen on useampia syitä.
”Ensinnäkin metsänomistajien tietoisuus kasvuhäiriöistä ja boorinpuutoksesta on lisääntynyt. Lisäksi drooniteknologian kehittymisen myötä lannoituksen kustannukset ovat alentuneet. Boorilannoitukseen saa myös nyt hyvin tukea.”
Boorinpuutosta esiintyy koko Suomen alueella ja kaikilla puulajeilla, mutta erityisesti sisämaassa ja itäisessä Suomessa, kertoo Remes.
Yhtenä syynä on se, että Suomen kallioperässä booria on kohtuullisen vähän. Boori on mineraalimuodossa, josta se vapautuu hyvin hitaasti puiden käyttöön.
”Sisämaassa booria on erityisen vähän siksi, että alue sijaitsee kaukana merestä. Rannikkoalueen metsät saavat enemmän booria merivedestä haihtuvasta vesihöyrystä.”
Myös vanhoilla maatalousmailla ravinne-epätasapaino on yleinen ja booria voi siksi olla maaperässä vain vähän.
”Aikanaan myös kaskeamisen myötä on booria haihtunut paljon taivaan tuuliin erityisesti Itä-Suomessa. Puun korjaamisenkin myötä booria häviää”, sanoo Remes.
Boorinpuutoksen voi havaita puitten ulkomuodosta.
”Esimerkiksi kuusella ja männyllä latvasilmu muodostuu epänormaaliksi tai jopa kuolee, mikä johtaa puun haaroittumiseen, monilatvaisuuteen ja pensoittumiseen. Jos tällaista tapahtuu enemmän ja toistuvasti, niin kyllä silloin maaperässä on jotain ongelmaa.”
Pohjois-Savossa tehdään kolmannes boorilannoituksista
Metsäkeskuksen tilastojen mukaan boorilannoituksista kolmannes tehdään Pohjois-Savossa. Pinta-ala on lähes kolminkertainen, kun sitä verrataan seuraavina tuleviin Pohjois-Karjalaan, Keski-Suomeen ja Etelä-Savoon. Vähiten boorilannoituksia tehdään Uudellamaalla ja Pohjanmaalla, joista on tullut Metsäkeskukseen hakemuksia alle 50 hehtaarin alalta.
Pohjois-Savon suuri osuus boorilannoituksista ei Remeksen mukaan selity pelkästään edellä mainituilla maantieteellisillä seikoilla.
”On alueella tietysti lannoituksen tarvettakin, mutta myös pitkät perinteet boorilannoituksesta. Siellä on tehty pitkäjänteistä neuvontaa ja viestintää lannoituksiin liittyen.”
Männiköiden osuus boorilannoituksista kasvaa
Männiköiden osuus boorilannoituksista on yli kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Tällä hetkellä 21 prosenttia kivennäismaiden boorilannoituksista tehdään männiköihin. Kuusikoiden osuus on vastaavasti laskenut alle 74 prosenttiin. Muiden puulajien osuus lannoituksista on noin 5 prosenttia.
Männiköiden boorilannoitusten kasvu liittyy Remeksen mukaan esimerkiksi siihen, että boorinpuutos tunnistetaan aiempaa paremmin. Erityisesti Pohjois-Suomessa, Etelä-Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa boorilannoitusten määrä on kasvanut.
Hänen mukaansa myös lannoituskustannusten aleneminen ja parempi tukitaso ovat lisänneet kiinnostusta lannoitukseen.
”Ilmaston muuttuessa ja männiköiden uudistamisalan lisääntyessä myös boorilannoituksen tarve on lisääntynyt”, sanoo Remes.
Jutussa käytetyt tilastotiedot perustuvat Metsäkeskukseen 1.1.–31.8.2026 välisenä aikana saapuneisiin terveyslannoituksen tukihakemuksiin.