Tunnetko jo nämä 6 tuotetta? Ne kaikki valmistetaan metsäteollisuuden sivuvirroista
Metsäteollisuuden sivutuotteet ovat nousseet yhä suurempaan rooliin alan tulevaisuuden kannalta. Sivuvirtojen käyttäminen merkitsee metsästä kaadetun puun entistä huolellisempaa hyödyntämistä. Kokosimme listan kuudesta tuotteesta, joissa metsäteollisuuden sivuvirrat korvaavat fossiilisia raaka-aineita.
Kartonkitehtaalta pellolle
Metsä Groupin tytäryhtiö Metsä Board ja Soilfood Oy hyödyntävät kartonkiteollisuuden sivuvirtoja maanparannusaineina. Puupohjainen kuitutuote lisää peltomaan multavuutta ja vedenpidätyskykyä ja sitoo hiiltä maaperään.
Lisäksi maanparannuskuidut auttavat vesiensuojelussa jopa puolittamalla pellon fosforivaluman. Soilfood noutaa sivuvirtoja Metsä Boardin tehtailta kahdesti päivässä. Niitä käytetään myös energiantuotantoon sekä viher- ja maanrakentamiseen.
”Kierrätettyjen ravinteiden ja maanparannusaineiden kysyntä on ollut selvässä kasvussa viime vuodet. Markkinan kasvua rajoittaa tällä hetkellä lähinnä raaka-aineiden saatavuus”, kertoo Soilfoodin myyntijohtaja Sampo Järnefelt tiedotteessa.
Yhteistyö sai alkunsa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimushankkeesta, jonka tavoitteena oli vähentää ravinteiden huuhtoutumista pellosta vesistöön. Puukuitua hyödynnetään myös energiantuotannossa ja maanrakentamisessa, kuten meluvalleissa ja kaatopaikkojen maisemoinnissa.
Akkutuotanto siirtyy bioaikaan
Akkutuotanto siirtyy bioaikaan, kun valtaosa akkuihin tarvittavasta anodimateriaalista voidaan pian valmistaa puupohjaisesta raaka-aineesta, kovahiilestä. Sitä valmistetaan selluntuotannossa ylijäävästä ligniinistä, joka on yksi suurimmista uusiutuvan hiilen lähteistä maailmassa.
Kotkassa sijaitseva Stora Enson Sunilan tehdas on maailman suurin erikoiskuivan ligniinin tuottaja. Aiemmin ligniinin kaltaiset sivuvirrat on poltettu energiaksi.
Ligniini korvaa akuissa uusiutumattoman raaka-aineen grafiitin. Ligniiniakku latautuu jopa 2–3 kertaa nopeammin kuin grafiitista tehty perinteinen akku. Myös energiatiheys on uudessa akkuteknologiassa suurempi. Tämä vähentää latauskertojen tarvetta, jolloin myös latauspisteiden ja niiden vaatiman tekniikan tarve vähenee.
Vuonna 2030 anodimateriaalien kysynnän arvellaan olevan Euroopassa noin miljoona ja koko maailmassa neljä miljoonaa tonnia vuodessa.
Pelleteistä uusiutuvaa energiaa
Sahateollisuuden sivuvirtoja hyödynnetään pellettien valmistuksessa Stora Enson pellettilaitoksella Varkaudessa ja yhtiön kuudessa muussa tehtaassa Ruotsissa, Latviassa, Virossa ja Tšekissä.
Sahalta peräisin oleva puru, lastut ja sahatavaran tasauspätkät jalostetaan energiapelleteiksi, joita käytetään muun muassa kaukolämpölaitoksissa, kasvihuoneissa ja teollisuudessa. Pellettien käyttö lämmityksessä on kasvussa uusiutuvana energiana, ja niillä voidaan korvata fossiilisia energian lähteitä, kuten kivihiiltä ja öljyä.
Prosessissa puuaines jauhetaan tasaiseksi massaksi, ja tarvittaessa siihen lisätään tärkkelystä ja vettä lisälujuuden saavuttamiseksi. Pellettien pääasiallinen sidosaine on ligniini.
Ligniini liimaa vanerin
Vanerin valmistuksessa liiman öljypohjainen fenoli voidaan korvata ligniinillä, joka on puun ainesosa ja jota saadaan sellunvalmistuksen sivutuotteena.
Ympäristöystävällisempää liimausteknologiaa on kehittänyt jo pitkään UPM. Sen avulla valmistettujen vanerituotteiden ominaisuudet vastaavat perinteisellä menetelmällä valmistettuja tuotteita.
“Ligniiniä hyödyntävän liimausteknologian kehittäminen on ollut pitkäaikainen tavoitteemme. Nyt saavutettu teknologinen läpimurto on merkittävin innovaatio vanerin liimauksessa viiteen vuosikymmeneen”, UPM Plywoodin kehitysjohtaja Susanna Rinne on todennut yhtiön tiedotteessa.
Liikennepolttoainetta sellutehtaalta
Sellun valmistusprosessin sivutuotteena syntyy raakasulfaattimetanolia, josta voidaan valmistaa biometanolia. Biometanolia voidaan käyttää esimerkiksi liikenteeseen soveltuvien biopolttoaineiden komponenttina.
Raaka-ainetta tuottaa Metsä Group Äänekosken tehtaalla. Sen jalostaa Veolia, joka rakentaa biotuotetehtaan yhteyteen biometanolin tuotantolaitoksen. Laitosta rakennetaan Keski-Suomeen parhaillaan, ja tuotannon odotetaan käynnistyvän vuonna 2024.
”Selluteollisuutta on joskus pidetty vanhoillisena, mutta pitää muistaa, että sellun tuotanto mahdollistaa muun muassa biokemikaaleihin perustuvat uudet tuoteideat”, sanoo Metsä Fibren Euroopan myynnistä vastaava johtaja Mikael Lagerblom Metsä Groupin Fibre-asiakaslehdessä.
Tarroja selluntuotannon tähteistä
UPM:n tarramateriaali valmistetaan selluntuotannon tähteistä. Materiaalilla on täysin samat ominaisuudet kuin fossiilipohjaisilla muoveilla. Tarramateriaalin valmistuksessa käytetään UPM:n puupohjaista naftaa, joka tehdään selluntuotannon yhteydestä syntyvästä mäntyöljystä.
Taustalla on kuluttajien vaatimukset pakkausratkaisuista, joissa käytetään perinteisten fossiilipohjaisten muovien sijaan kestävän kehityksen mukaisia materiaaleja.
