Tiesitkö tämän Euroopan metsistä – metsäpinta-ala, puuston määrä ja hakkuut ja myös suojeluala ovat jatkuvassa kasvussa

29.1.2021 / Artikkeli
Metsäinen Eurooppa satelliittikuvassa. Kuva: Shutterstock
Satelliittikuva näyttää Euroopan metsäisyyden. Kuva: Shutterstock

Metsä on kuin kakku, jota voi kasvattaa syömällä: Euroopan metsien puusto on lisääntynyt puolella vuodesta 1990 lähtien, mutta samalla myös hakkuut ja metsäpinta-ala ovat kasvaneet. Uusiutuvaan puuraaka-aineeseen perustava teollisuus tuottaa jatkuvasti uusia innovaatioita.

Euroopan puusto on kasvanut puolella vuoden 1990 jälkeen, vaikka metsäpinta-ala on samana aikana kasvanut vain yhdeksän prosenttia. Tämä käy ilmi State of Europe’s Forests 2020 -raportista, jonka mukaan kokonaisuudessaan 227 miljoonan hehtaarin metsäala kattaa 35 prosenttia Euroopan pinta-alasta, kun Venäjää ei lasketa mukaan.

Puuta on enemmän, koska metsät ovat tiheämpiä. Keskimäärin hehtaaria kohti puuta on 169 kuutiometriä, 40 kuutiometriä enemmän kuin vuonna 1990 – kaikkiaan 31 miljardia kuutiometriä. Merkittävä syy siihen, että metsät ovat tiheämpiä, on metsänhoito. Sen seurauksena metsien ikärakenne on muuttunut ja esimerkiksi vanhempien metsien osuus on kasvanut muita metsiä enemmän kaikkialla Euroopassa.

Puuston määrä on kasvanut vakaasti kaikkialla muualla paitsi läntisessä Keski-Euroopassa, missä kasvu on hidastunut erityisesti viime kymmenen vuoden aikana. Syytä tähän ei tiedetä.

Myös Suomessa puuston määrä on kasvanut puolella, mutta 1970-luvulta lähtien. Metsäpinta-alaa maassa on niin paljon, 75 prosenttia pinta-alasta, että se on jopa hiukan vähentynyt esimerkiksi rakentamisen vuoksi. Muutaman kymmenen tuhannen hehtaarin vähennys ei kuitenkaan ole kovin merkittävä, koska metsäpinta-alaa on Suomessa 26 miljoonaa hehtaaria.

Myös Suomessa metsät ovat tiheämpiä kuin ennen. Puuston määrä hehtaaria kohti on kuitenkin vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin, koska pohjoisessa metsät kasvavat viileän ilmaston takia vähemmän.

EU:ssa pyritään kasvattamaan metsäpinta-alaa, mutta työllä on kaksi merkittävää estettä: rahoituksen vähäisyys ja kilpaileva maankäyttö.

Kasvua 1000 kilometriä pitkä puupino päivässä. Puuston kasvukausi Suomessa on noin sata päivää joka vuosi. Talvella puut eivät kasva. Kasvukaudella puusto kasvaa yhteensä noin miljoona kuutiometriä päivässä. Jos tuo puumäärä pinottaisiin metrin levyiseen ja korkeaan puupinoon, olisi se yli 1000 kilometriä pitkä.

Myös metsien kasvu lisääntyy

Puuston kasvu Euroopan metsissä ylittää reippaasti hakkuiden määrän. Myös kasvu on kasvanut: metsien kasvu vuonna 2015 oli 25 prosenttia suurempi kuin vuonna 1990.

Silti myös hakkuut ovat kasvaneet. Kun Euroopan metsien puuston kasvusta otetaan pois luonnonpoistuma – eli puiden luonnonmukainen kuoleminen – jäljelle jäävästä vuotuisesta nettokasvusta hakataan keskimäärin 73 prosenttia. Tähän ei ole laskettu mukaan kotitarvepuuta.

Loppu jää siis metsään kasvattamaan hiilivarastoa.

Miten tämä on mahdollista? Koska metsä on uusiutuva luonnonvara. Kun sitä käyttää, se kasvaa uudelleen, jopa enemmän kuin ilman käyttöä. Kestävästi hoidettu metsä ei ole vain kakku, jonka voi syödä ja säästää, vaan joka saattaa jopa kasvaa, kun sitä syö oikein.

Euroopan maista Saksan metsien puusto kasvoi eniten vuonna 2015. Saksan osuus Euroopan metsien puuston 650 miljoonan kuutiometrin kasvusta oli 100 miljoonaa kuutiometriä. Lähes Saksan lukemiin pääsivät Suomi ja Ruotsi. Nyt lukemat ovat suuremmat.

Eniten puita hakattiin Ruotsissa. Kuitenkin, jos verrataan puuston kasvuun, suhteellisesti eniten hakkasi Belgia, 98,7 prosenttia kasvusta. Toiseksi tehokkain hakkaaja oli Ruotsi, joka hakkasi 93,9 prosenttia kasvusta. Kaikissa muissa maissa osuus oli selvästi alle 90 prosenttia.

Suomessa metsien vuotuinen kasvu on yli kaksinkertaistunut 1950-luvulta alkaen ja on noin 110 miljoonaa kuutiota vuodessa. Samassa ajassa metsien puuston määrä on kasvanut lähes 70 prosenttia. Suomen metsäpinta-ala on siis runsaan kymmenen prosenttia Euroopan metsäpinta-alasta, mutta kasvu on 20 prosenttia.

Vaikka Suomen metsäpinta-ala on siis runsaan kymmenen prosenttia Euroopan metsäpinta-alasta, puuston kasvu on 20 prosenttia Euroopan puuston kasvusta.

Lisääntynyt puusto merkitsee suurempaa hiilivarastoa

Metsien merkittävin hiilivarasto on puissa. Elävän puuston hiilivarasto on 36 prosenttia metsän hiilivarastosta. Loppu on muissa kasveissa, karikkeessa ja maaperässä.

Jos puuston määrä kasvaa, se merkitsee suoraan hiilivaraston kasvua. Mutta hiilivarasto kasvaa myös sitä kautta, että kuolleiden kasvien ja kasvin osien sisältämä hiili päätyy karikkeeksi ja humukseksi.

Tonni hiilidioksidia kuutioon puuta. Yksi kuutio puuta sitoo keskimäärin noin tuhat kiloa hiilidioksidia. Puiden kasvaessa hehtaari suomalaista metsää sitoo noin 4700 kiloa hiilidioksidia vuodessa. Suomessa puiden sisältämästä hiilivarastosta keskimäärin 60 prosenttia on rungossa, loput latvuksessa, oksissa, kannossa ja juuristossa.

Viime vuosikymmenellä Euroopan metsät sitoivat hiiltä keskimäärin 155 miljoonaa tonnia vuodessa. Euroopan unionissa metsät sitoivat kymmenesosan unionin kaikista hiilipäästöistä.

Myös metsien puusta tehtyjen tuotteiden hiilivarasto on kasvanut Euroopassa 2,8 tonniin henkeä kohti vuonna 2015, kun luku vuonna 1990 oli 2,5 tonnia. Itse hiilivaraston suuruudesta lukuja ei ole saatavilla.

140 henkilöauton vuosipäästöt päiväkotiin. Helsingin Lapinmäkeen rakennettiin vastikään päiväkoti. Rakentamiseen käytetyt puuelementit varastoivat noin 300 000 kiloa hiilidioksidia. Se vastaa 140 henkilöauton vuosittaisen ajon päästöjä. Rakennukseen käytettyä puuta vastaava määrää kasvaa Suomen kasvukaudella metsiin takaisin vain 10 sekunnissa. Joensuuhun massiivipuusta rakennettu Suomen korkein, 14-kerroksinen puutalo taas varastoi hiiltä määrän, joka vastaa yli 700 henkilöauton vuoden hiilidioksidipäästöjä. Lähde: Stora Enso

Puun myyntituloilla tuetaan kestävää metsätaloutta

Kolme neljännestä Euroopan metsistä on talouskäytössä. Tällaisissa metsissä metsänomistajat kasvattavat luonnonvaroja elinkeinonaan. Rahallisesti ylivoimaisesti arvokkain näistä luonnonvaroista on raakapuu.

Euroopassa hakatun raakapuun arvo on noussut jo pitkään. Vuonna 2015 arvo oli 20,5 miljardia euroa.

Raakapuun hinnalla arvioituna Euroopan suurin hakkaaja vuonna 2015 oli Saksa 4,1 miljardilla eurolla, seuraavina olivat Ruotsi ja Ranska noin 2,8 miljardilla eurolla. Suomessa hakatun raakapuun arvo on pitkään ollut kahden miljardin euron tienoilla vuodessa.

Istuttamisen mestarit. Ruotsissa istutetaan vuodessa 370 miljoonaa puun tainta, Suomessa 150 miljoonaa. Kun Suomessa tehdään taimikko päätehakattuun metsään, jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta puuntainta. Lisäksi taimikkoja tehdään puita kylvämällä neljäsosalle siitä pinta-alasta, mitä istuttamalla. Luontaisesti metsää uudistetaan kaksi kertaa kylvöpinta-alan verran. Luontainen uudistaminen tarkoittaa, että päätehakkuun yhteydessä metsään jätetään muutamia suuria puita, joiden siemenistä uudet puut syntyvät.

Euroopan unionin tavoitteena on lisätä raakapuun käyttöä. Siinä suurimpana esteenä on metsätalouden heikko kannattavuus ja puute korjuuyrittäjistä.

Metsänomistajien metsistä saamat tuloilla on suuri merkitys kaikkien metsissä tehtävien toimien, myös metsätalouden ekologisen kestävyyden kannalta, koska näillä rahoilla luonnonhoitotoimet rahoitetaan. Kaikkein tärkeintä metsätalouden kannattavuudelle on tukkipuun tuotanto.

Investoinnit kestävään metsätalouteen ovat lievässä kasvussa ja olivat 22 euroa hehtaaria kohti vuonna 2015. Metsätulojen suuri vuotuinen vaihtelu on kuitenkin riski kestävälle metsänhoidolle.

Suomessa metsää ei saa hävittää. Suomessa laki velvoittaa metsänomistajan perustamaan taimikon aina päätehakkuun jälkeen, joko istuttamalla, kylvämällä tai luontaisella uudistamisella. Menetelmä valitaan sen mukaan, mikä todennäköisimmin tuottaa parhaan tuloksen kyseisellä kasvupaikalla. Suomessa taimet ovat aina kotimaisia. Vuosittain Suomessa tehdään päätehakkuu noin puolelle prosentille talousmetsien pinta-alasta.

Suomalaiset ovat Euroopan keräilijäkansa

Metsistä saa muutakin kuin puuta. Euroopan metsät tuottavat myös korkkia, koristekasveja, kastanjoita, hedelmiä, sieniä, riistalihaa, hunajaa. Muiden metsätuotteiden kuin raakapuun arvo oli neljä miljardia euroa vuonna 2015.

Suurin markkina-arvo oli metsästys- ja kalastusluvilla, mutta kasvillisuuden hyötykäytöstä saatavat tulot olivat silti kaksinkertaiset eläinten hyötykäytöstä saataviin tuloihin nähden.

Koristekasveista merkittävin on joulukuusi. Vuonna 2015 koristekasveja tuotettiin Euroopassa 1,4 miljardin euron arvosta, siitä puolet Saksassa.

Metsäpohjaista ruokaa, kuten marjoja ja sieniä, tuotettiin noin miljardin euron arvosta vuonna 2015. Summaan ei ole laskettu kotitalouskäytön arvoa.

Niin määrässä kuin rahassa kärjessä oli Suomi 156 000 tonnilla ja 214 miljoonalla eurolla. Seuraavia olivat Latvia (51 000 tonnia ja 64 miljoonaa euroa), Portugali (50 000 tonnia ja 197 miljoonaa euroa) ja Espanja (44 000 tonnia ja 214 miljoonalla euroa).

Kotikeräyksen merkitys korostuu niissä maissa, joissa on voimassa jokamiehenoikeus, kuten Pohjoismaat, Baltian maat, Skotlanti, Itävalta, Tšekki ja Sveitsi. Sienten ja marjojen keräily ja joskus jopa vaatimaton kalastus, kuten Suomessa, kuuluvat yleensä jokamiehenoikeuksiin.

Villieläinpohjaisista metsätuotteista merkittävimmät ovat riistaliha, hunaja ja mehiläisvaha. Riistaeläimiä ovat muun muassa pyy, fasaani, jänis, hirvi, villisika ja gemssi. Rahassa laskettuna kolme ylivoimaisesti suurinta villieläinten lihaa tuottavaa maata olivat Ranska, Saksa, ja Espanja.

Kaikkiaan villieläinten lihaa tuotettiin Euroopassa 888 miljoonan euron edestä. Hunajaa ja mehiläisvahaa tuotettiin 293 miljoonan euron edestä, eniten Saksassa, Ranskassa ja Sveitsissä.

Puun käyttö on suurinta pohjoisessa

Eurooppalainen käyttää puuta keskimäärin 1,1 kuutiota vuodessa. Määrään kuuluvat sahatavara, puupaneelit, paperi, kartonki ja energiapuu. Määrä vaihtelee Kaakkois-Euroopan 0,7 kuutiosta Pohjois-Euroopan 2,6 kuutioon.

Puutuotteiden käyttö kasvoi Euroopassa vuosina 1990–2015 kaikkialla paitsi Keski- ja Länsi-Euroopassa, missä taso kuitenkin oli Pohjois-Euroopan jälkeen toiseksi korkein. Puuta myös käytetään perinteisten sahatavaran ja paperin lisäksi yhä innovatiivisempii tuotteisiin erilaisina komposiitteina sekä mikro- ja nanoselluun perustuvissa tuotteissa.

Puupohjainen haavasidos. UPM Biomedicalsin nanoselluloosaan perustuva FibDex-haavasidos valmistetaan suomalaisesta koivusta. Nanoselluloosan kuidut ovat tavallista sellukuitua pienempiä, jopa vain muutaman nanometrin paksuisia, mikä on noin sadastuhannesosa paperin paksuudesta. Luonnonmateriaalina nanoselluloosa sopii yhteen ihmiskudoksen kanssa eikä hylkimistä esiinny.

Euroopan puutuotteiden vienti on kaksinkertaistunut vuodesta 1990 vuoteen 2005. Vuonna 2015 viennin arvo oli 5,5 miljardia euroa.

Metsäsektori tuotti 0,7 prosenttia Euroopan kansantuotteesta vuonna 2015. Pohjois-Euroopassa alan kansantuoteosuus oli korkeampi, kaksi prosenttia.

Kodinkoneita puusta. Puusta ja biomuovista voidaan valmistaa biokomposiittia. Sen hiilijalanjälki on jopa 80 prosenttia pienempi kuin muovin. Biokomposiitista valmistetaan muun muassa leikkuulautoja ja uusimpana tuotteena kodinkoneita. Biokomposiitissa on puun vahvuus ja kovuus sekä muovin kestävyys, muotoiltavuus ja keveys.

Metsäsektori koostuu metsätaloudesta, puutuoteteollisuudesta sekä massa-, paperi- ja kartonkiteollisuudesta. Useissa maissa myös graafinen teollisuus lasketaan metsäteollisuudeksi.

Metsäsektori työllisti 2,6 miljoonaa eurooppalaista vuonna 2015, mutta työllisyys on kuitenkin laskenut kolmanneksella vuodesta 1990.

15 kilometriä aaltopahvia kuorma-autollisesta puuta.Täysperävaunullisesta kuorma-autosta puuta voi valmistaa noin 500 000 litran juomatölkkiä tai 15 kilometriä pitkän, 2,8 metriä leveän ”nauhan” aaltopahvia. Tästä määrästä aaltopahvia voisi tehdä esimerkiksi 125 000 pizzalaatikkoa.

Kierrättäminen säästää raaka-aineita

Puusta tehdyt tuotteet voi useimmiten kierrättää ja Euroopassa ne myös kierrätetään. Eurooppa on maailman kärkeä puusta tehtyjen tuotteiden kierrättämisessä.

Paperintekoon käytetyn puukuidun voi kierrättää yli kymmenen kertaa ennen kuin se heikkenee käyttökelvottomaksi. Kierrätettyä paperia voi käyttää uuden paperin tai esimerkiksi kartongin tekoon.

Kierrätyspaperia ei kuitenkaan voi ikuisesti tuottaa vain kierrättämällä, koska kuidut poistuvat kierrosta sitä mukaa kuin ne niiden laatu heikkenee liikaa. Tilalle on saatava neitseellistä kuitua esimerkiksi metsien puista, muuten kierrätyspaperin teko loppuu lyhyeen.

Kun puukuitu poistuu kierrätyksestä, siitä yleensä tuotetaan bioenergiaa.

Metsien suojeluala kasvaa Euroopassa

Viime 20 vuoden aikana metsiensuojelun määrä on noussut Euroopassa noin 65 prosenttia ja saavuttanut lähes neljänneksen osuuden koko metsäpinta-alasta, 49,3 miljoonaa hehtaaria. Noin 15 prosenttia Euroopan metsäpinta-alasta on suojeltu luonnon monimuotoisuuden takia ja yhdeksän prosenttia muista syistä, esimerkiksi maiseman turvaamiseksi.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi suojellut metsät on Euroopassa jaettu kolmeen luokkaan sen mukaan, kuinka paljon niissä sallitaan ihmistoimia. Tiukimman luokan suojelumetsiä, missä ihmistoimia ei ole sallittu lainkaan, on Euroopassa 3,7 miljoonaa hehtaaria, mistä yli puolet on Suomessa.

Suojelumetsiä, missä ihmistoiminta on sallittu, on 6,4 miljoonaa hehtaaria, eniten Ruotsissa, Italiassa, Suomessa, Norjassa ja Espanjassa. Aktiiviset hoitotoimet ovat suojelun keino 21 miljoonalla metsähehtaarilla. Enimmin näitä metsiä on Ranskassa, Saksassa ja Puolassa.

Säästöpuilla lisää lahopuuta. Jotta metsiin saataisiin lisää lahopuuta, metsänomistajat Suomessa ovat jo pitkään jättäneet hakkuiden yhteydessä suuria, tukkikokoisia puita kaatamatta, jotta ne jäisivät metsään, kuolisivat aikanaan ja muuttuisivat lahopuiksi. Uutena keinona metsiin on alettu jättää myös tekopökkelöitä, jollainen saadaan, kun tukkipuuta pienempi puu katkaistaan 3–4 metrin korkeudelta. Pystyssä tällainen puu on hyvä paikka kolopesijöille ja tekopökkelökin muuttuu aikanaan lahopuuksi.

Unionin tavoitteena on monimuotoisuuden turvaaminen arvokkaimpien alueiden suojelulla ja talousmetsien luonnonhoidolla, esimerkiksi tuottamalla lahopuuta metsiin metsänhoidon keinoin. Kuolleella puulla on tärkeä rooli metsän ravinnekierrossa. Se tarjoaa elinympäristön lukuisille metsälajeille ja monet niistä ovat uhanalaisia. Kuollut puu on myös hiilivarasto, joka kuitenkin pienenee lahoamisen myötä.

Kuollutta puuta on Euroopan metsissä seitsemän prosenttia elävän puuston määrästä. Hehtaaria kohti kuollutta puuta oli 11,5 kuutiota vuonna 2015. Suomessa kuollutta puuta on hehtaaria kohti vähemmän, niin kuin elävääkin.

Euroopan metsien puulajisto monipuolistuu. 67 prosentilla metsistä on kahta tai useampaa vallitsevaa puulajia. Muualta tuotuja vieraita puulajeja kasvatetaan kolmella prosentilla Euroopan metsäalasta, haitalliset vieraslajit vallitsevat puolella prosentilla.

Koskemattomia Euroopan metsistä on 2,2 prosenttia. Suomessa koskemattomia metsiä on 2,9 prosenttia maapinta-alasta, 985 000 hehtaaria, mikä on kaksi kolmasosaa Euroopan koskemattomista metsistä.

Yli puolet Euroopan talousmetsistä on sertifioitu. Puutuotteessa oleva merkki metsäsertifioinnista kertoo kuluttajalle, että tuotteeseen käytetty puu on kasvanut kestävästi hoidetussa metsässä. Euroopassa on kaksi metsäsertifioinnin järjestelmää, PEFC ja FSC. PEFCin mukaan sertifioituja metsiä Euroopassa on noin 80 ja FSC:n mukaan sertifioituja 48 miljoonaa hehtaaria. Kun 27 miljoonaa metsähehtaaria kuitenkin on sertifioitu molempien järjestelmien mukaan, tulee sertifioitujen metsien määräksi noin 100 miljoonaa hehtaaria. Se on noin 60 prosenttia metsätalouden käytössä olevan metsän määrästä.

Metsät ovat laajasti virkistyskäytössä

Virkistyskäyttö on mahdollista 70 prosentilla Euroopan metsistä. Suurimmassa osassa Euroopan maita luku on 90 prosenttia. Virkistyskäyttö on osa metsien monikäyttöä: samoja hehtaareita voidaan käyttää esimerkiksi puuntuotantoon ja virkistykseen.

Julkinen valta – valtio, kunnat ja vastaavat – omistaa 53 prosenttia Euroopan metsistä. Loppu on yksityisomistuksessa. Yksityisomistuksessa olevat metsätilat ovat pieniä; niistä suurin osa on alle kymmenen hehtaarin kokoisia.  Yksityismetsiä on eniten Pohjois-Euroopassa, jopa 70 prosenttia pinta-alasta, ja vähiten Kaakkois-Euroopassa, missä julkinen valta omistaa metsistä jopa 90 prosenttia.

Oikeutta virkistykseen metsissä myös käytetään: eurooppalaiset käyvät metsissä keskimäärin 16 kertaa vuodessa. Suomalaisilla vastaava luku on 140.

Jokamiehenoikeus tarkoittaa jokaisen oikeutta retkeillä ja väliaikaisesti leiriytyä missä tahansa metsässä. Jokamiehenoikeudet ovat Euroopassa voimassa ainakin Pohjoismaissa, Baltian maissa, Skotlannissä, Itävallassa, Tšekissä ja Sveitsissä.

Varsinaisesti virkistyskäyttöön varattu on kuusi prosenttia Euroopan metsistä.

Ruotsin metsät ovat Airbnb:ssä. Metsä ei ole vain palanen maata, se voi olla myös koti kaikkine tarpeineen: siellä on ruokaa, siellä voi nukkua, peseytyä järvessä. Ruotsi on halunnut tarjota tämän kodin jokamiehenoikeuden perusteella kaikille ja ilmoittanut koko maan käytettäväksi majoituspalvelu Airbnb:ssä.

Korjaus, 2.2.2021: Paperintekoon käytetyn puukuidun voi kierrättää yli kymmenen eikä 3–7 kertaa, niin kuin aiemmin kirjoitettiin, ennen kuin se heikkenee käyttökelvottomaksi.

Hannes Mäntyranta

3 kommenttia “Tiesitkö tämän Euroopan metsistä – metsäpinta-ala, puuston määrä ja hakkuut ja myös suojeluala ovat jatkuvassa kasvussa”

Keskustelussa metsästä tarvitaan koko ajan tietoa. Luotan siihen, että tietonne pitävä paikkansa (?). Kiitos Mäntyrannalle kattavasta paketista.

Vastaa

Kiitos, upea oli. Vaikka olen metsäammattilainen ja osallistunut usein keskusteluihin, niin siinä oli paljon uutta ja uusia näkemyksiä. Minulle ja monelle suomalaiselle metsät ovat temppeli. Metsien hoito ja ylläpito on mahdollista, kun meillä on metsäteollisuus, joka huolehtii kustannuksista. Kyse on win-win-tilanteesta. Metsien tilavuus on kasvanut 1,7-kertaiseksi siitä kun metsäninventoinnit aloitettiin 1920-luvulla. Olen usein painottanut keskusteluissa, että metsät kasvavat tuon 25 prosenttia ennemmän kuin niitä käytämme metsiä. Monella suomalaisella on se kuva, että käytämme metsiä enemmän, kuin ne kasvavat. Kaikean kaikkiaan hienoa tekstiä. Tämä olisi jaettava mahdollisimman monelle.

Vastaa

Hyvää tekstiä, MUTTA kirjoittakaa suomen kieltä. Miksi metsä kasvaa PUOLELLA, eikä 50 %? Kirjoituksessa ei sentään ole kymmenyksiä ja neljänneksiä, vaan on käytetty prosenttilukuja. Se on silviisii että, kun markalla ostaa ja kahella myy, niin se on rosentin voitto, sano entinen kauppaneuvos.

Vastaa

Kirjoita kommentti