Talousmetsistä etsitään kohteita ruuhkautuvalle luontomatkailulle – jo 14 uutta reittiä esittelee Kuusamon luontohelmiä

16.1.2020 / Artikkeli
Porontiman kanjoni on yksi Kuusamon luontomatkailun helmistä. Kuva: Laila Hökkä
Porontiman kanjoni on yksi Kuusamon luontomatkailun helmistä. Kuva: Laila Hökkä

Suppailua, jää- ja kalliokiipeilyä, karvasuksihiihtoa. Seikkailua talvisessa luonnossa, koirasafareja. Kuusamon luontohelmet tarjoaa vaihtoehtoja tunnetummille luontopoluille. Reitit kulkevat yksityismetsissä.

Kuusamon luontohelmet -hanke tuo yksityiset talousmetsät ammattimaisen luontomatkailuyrittäjyyden piiriin. Vaeltaminen yksityismetsissä on mahdollista kaikille jokamiehenoikeuden turvin, mutta ammattimaiseen luontomatkailun järjestämiseen jokamiehenoikeudet eivät anna lupaa.

Voidakseen viedä matkailijoita yksityismetsään matkailuyrittäjän on tehtävä maanomistajan kanssa sopimus. Kuusamon luontohelmet -hankkeessa on tehty laajassa yhteistyössä sopimusmalli, jossa on hyväksytty yhteisesti, millaisin perustein metsän käyttö ja siitä maksettava korvaus sovitaan. Sopimukset eivät rajoita metsätalouskäyttöä.

Valmiina on 14 reittiä

Kaikkiaan reittejä on perustettu jo 14, yrittäjiä on lähtenyt mukaan kolme ja useat muut ovat tekemässä sopimuksia. Reitit kulkevat suurimmaksi osaksi tavallisissa talousmetsissä, niin nuorissa taimikoissa kuin vanhemmissa metsissäkin.

Luonnonhoidon asiantuntija Irmeli Ruokanen hanketta vetävästä Suomen metsäkeskuksesta sanoo, että hanke antaa hyvän mahdollisuuden esitellä ja perustella metsätalouden toimia matkailijoille.

”Kiinnostusta asiaan on ollut niin matkailijoiden kuin yrittäjienkin keskuudessa”, sanoo Ruokanen.

Kaikkiaan reittien ja sopimusmallin suunnitteluun on osallistunut 20 luontomatkailuyrittäjää ja useita kymmeniä yksityisiä metsänomistajia. Myös Kuusamon yhteismetsään on valmisteltu reitti.

Muutamat reitit kulkevat osittain suojelualueilla tai valmiilla matkailureiteillä, kuten UKK-reitti ja Karhunkierros. Reittien suunnittelussa hyödynnettiin taukopaikkoina jonkin verran valmiita kotia ja tulipaikkoja.

Esimerkiksi kalliokiipeilyä järjestävän Outdoor Passion Finland -yrityksen Lotta Sandvik on ollut yksityisten maanomistajien kanssa luontomatkailuhankkeissa mukana jo pidempään. Hänen mukaansa sopimusmalli selkeyttää pelisäännöt.

”Osaltaan se turvaa, että sopimusehdot ovat kaikilla yrittäjillä samankaltaiset”, Sandvik sanoo.

Kaikki metsänomistajat eivät halua korvausta

Kuusamon Luontohelmet -hankkeen suunnittelu aloitettiin vuonna 2016. Nyt valmiiksi saatu sopimusmalli pyrkii määrittelemään kaiken, mistä matkailuyrittäjä ja metsänomistaja voivat sopia.

Mallin mukaan matkailuyrittäjä saa kuljettaa asiakkaitaan maanomistajan kanssa sovittua reittiä pitkin. Myös tauko- ja tulipaikkojen, polttopuun ja parkkipaikkojen käytöstä voidaan sopia. Malli määrittelee sopimuksen purkamiseen liittyvät seikat sekä periaatteen, minkä mukaan yrittäjä maksaa reittien käytöstä metsänomistajalle.

Kumpuvaaralta on komeat näkymät. Kuva: Laila Hökkä
Kumpuvaaralta on komeat näkymät. Kuva: Laila Hökkä

Sopimusmallin mukaan luontomatkailuyrittäjä maksaa metsänomistajalle korvauksen vuoden lopuksi. Maksu perustuu toteutuneeseen kävijämäärään. Siten sopimus on yrittäjälle siinä mielessä riskitön, että metsänomistajalle ei tarvitse maksaa ennen kuin tulot ovat varmat.

Toistaiseksi tehtyjen sopimusten mukaan maksu on asettunut nollasta kolmeen euroon kävijää kohti. ”Joidenkin metsänomistajien mukaan heidän saamansa korvaus luontokohteiden suojelusta joko kestävän metsätalouden rahoituslain tai luonnonsuojelulain perusteella on tarpeeksi hyvä, eivätkä he halua periä enää sen enempiä korvauksia”, sanoo Ruokanen.

Pakopaikka tunnettujen reittien ruuhkista

Ruokasen mukaan sopimusmallia on kiitetty laajasti niin metsäalalla kuin matkailuyrittäjienkin piirissä.

”Siihen kävi tutustumassa jopa Ruotsin metsänomistajien etujärjestö ja hyvänä pitivät”, Ruokanen sanoo.

Irmeli Ruokanen Porontimalla. Kuva: Laila Hökkä
Irmeli Ruokanen Porontimalla. Kuva: Laila Hökkä

Sandvikin mukaan yhteistyö on ollut helppoa, kun yhteiset periaatteet on löydetty.

Reittien toivotaan myös tuovan vaihtoehtoja suosituille reiteille, kuten Karhunkierros. ”Matkailijat ovat sanoneet, että siellä pitää ihan väistellä vastaantulijoita”, Ruokanen sanoo.

Reittejä ei ole maanomistajien toiveesta julkaistu verkossa Kuntivaaran rajavyöhykereittiä lukuunottamatta. Reittien markkinointi on matkailuyrittäjien tehtävä, mutta tiedot reittejä käyttävistä yrittäjistä löytyvät Metsäkeskuksen sivuilta.

Sandvikin mukaan tällä hetkellä on vaikea arvioida numeromääräisiä tavoitteita, joita yrityksellä voisi hankkeessa olla.

”Meille kymmenenkin uutta asiakasta olisi iso juttu. Koemme, että saamme lisäarvoa luontoseikkailuillemme, kun voimme tarjota tällaisia massakohteista poikkeavia luontohelmiä. Kyllä tässä odotetaan innolla ensi kesää ja esimerkiksi suppaukseen liittyviä kohteita”, Sandvik sanoo.

Kuusamon yksityismetsien luontohelmet tutuiksi -hankkeen toteutti Metsäkeskus vuosina 2016-2019. Hankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö Metso-yhteistoimintaverkostovaroista. Hankkeessa edistettiin myös vapaaehtoista metsien suojelua Kestävän metsätalouden rahoituslain ympäristötuen ja luonnonsuojelulain keinoin.


Kuusamon yksityismetsien luontohelmistä metsäkeskuksen verkkosivulla

Kuusamon sijainti


 

Kuusamon luontohelmet -hankkeen kanssa sopimuksen tehneitä yrittäjiä:

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti