Sähköyhtiöt siirtävät myrskytuhojen takia ilmassa kulkevia sähkölinjoja maan alle tai teiden varsille 10 000 kilometrin verran vuodessa. Linjojen alta vapautuu jopa 100 000 hehtaaria metsää seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Viime vuosikymmeninä Suomen metsäpinta-ala on ollut hitaassa laskussa. Pääosin tämä on johtunut pellonraivauksesta, mutta metsää on myös muutettu rakennusmaaksi.
Metsäpinta-alan pienenemisvauhti on ollut noin 13 000 hehtaaria vuodessa vuosien 2011–15 aikana. Siitä maatalousmaaksi on siirtynyt reilu kolmannes ja rakennettuun maahan, kuten asumiselle, liikenneväylille, voimalinjoille ja kaivoksille.
Muut muutokset aiheutuvat turvetuotannosta ja metsämaan taantumisesta kosteikoksi. Viime vuosina rakennetun maan kasvu on laantunut ja maatalousmaiden kasvu kiihtynyt.
Sähköyhtiöiden kaapelointityöt ovat kovassa vauhdissa, kun yhtiöiden korvausvelvollisuus esimerkiksi myrskyjen aiheuttamista sähkökatkoista on kasvussa. Korvauksia maksetaan jo nyt ja ehdot tiukentuvat vuoteen 2028 asti, kertoo Maaseudun Tulevaisuus -lehti.
Kasvua lisää puoli miljoonaa kuutiota vuodessa
Sähkölinjojen alta saatavaa uutta metsämaata ei ole huomattu ottaa mukaan metsän kasvuennusteissa eikä arvioissa metsäpinta-alan kehityksestä. Määrät voivat yllättää: esimerkiksi 20 kilovoltin linjan leveys on 20 metriä, mikä tarkoittaa kahta hehtaaria jokaista kilometriä kohti.
Keskimäärin vapautuvan alan leveydeksi voidaan laskea vähintään kymmenen metriä. Kaikkiaan voimansiirtolinjoja on Valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan 118 000 hehtaaria.
Jos puuston arvioidaan kasvavan viisi kuutiota hehtaarilla, metsien kasvu lisääntyy Suomessa puoli miljoonaa kuutiota vuodessa eli suurehkon sahan käyttömäärän verran. Tämä muuttaa myös Suomen hiilinieluarvioita entistä positiivisemmiksi.
Metsien kokonaiskasvu Suomessa on noin 110 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Sähkölinjojen purun aiheuttama metsäpinta-alan kasvu tulee näkyviin metsien inventoinnissa sitä mukaa kuin linjoja poistuu ja puusto alkaa niissä kasvaa. Hakkuumahdollisuudet eivät kasva merkittävästi ennen kuin 2050-luvulla, jolloin lisähakkuita voi olla jopa satoja tuhansia kuutioita vuodessa.
