Suometsien tuhkalannoitus on yksi vaikuttavimmista keinoista lisätä metsien hiilinieluja ja -varastoja, sanoo erityisasiantuntija Antti Leinonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Paljonko lisäkasvu kasvattaa Suomen hiilinieluja?
Suometsien tuhkalannoitus on yksi nopeimmin vaikuttavista puuston kasvua lisäävistä toimista metsissä, erityisasiantuntija Antti Leinonen maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
Leinosen mukaan suometsien puuston kasvun lisäyksellä ja erityisesti kasvukunnon ylläpitämisellä on merkitystä metsätyypin suuren pinta-alan vuoksi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan suometsien osuus Suomen metsien kokonaispuustosta on noin 23 prosenttia. Puuston kasvusta ja hakkuista suometsien osuus on noin 20 prosenttia.
Metsäalan asiantuntijaorganisaation Tapion mukaan nykyiset lannoituspinta-alat tuplaamalla saataisiin aikaan jopa miljoonan kuutiometrin vuotuinen lisäkasvu. Lannoitetut metsät sitovat hiiltä enemmän kuin sitä syntyy lannoitteiden tuotannossa ja käytössä.
Laskennallisesti miljoonan kuution lisäkasvu sitoisi puustoon noin 750 000 tonnia hiilidioksidia. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10 300 kiloa, joten lisäkasvu vastaa noin 73 000 suomalaisen hiilijalanjälkeä. Määrä vastaa osapuilleen Lappeenrannan asukaslukua, noin 1,3 prosenttia koko Suomen asukasluvusta.
Metsien lannoituksen puolesta on puhunut muiden muassa Metsä Groupin pääjohtaja, vuorineuvos Ilkka Hämälä Forest.fi:n haastattelussa.
Lannoitus vaikuttaa vuosikymmeniä
Suometsien tuhkalannoitusta kutsutaan terveyslannoitukseksi. Antti Leinosen mukaan tuhkalannoitus nopeuttaa puuston kasvua kymmenien vuosien ajan, joten lannoitettavaksi kannattaa valita nuori metsä.
Tuhka tuo maaperään kaliumia ja fosforia, joiden puute alkaa muutoin yleensä rajoittaa suometsien puuston kasvua.
”Terveyslannoituksella ylläpidetään ja kiihdytetään suometsän kasvua”, Leinonen sanoo.
Ylen haastatteleman metsänhoidon johtavan asiantuntijan Markku Remeksen mukaan tuhkaamisen jälkeen kasvu lisääntyy parissakymmenessä vuodessa jopa 50 prosenttia.
”Tuhkaamalla voidaan saada jopa kolme kuutiota lisäkasvua hehtaarille vuodessa”, Remes sanoo Ylelle.
Myös kivennäismailla käytettävä typpilannoitus kasvattaa hiilinielua. Tapion metsänhoidon asiantuntijan Varpu Kuutin mukaan esimerkiksi hehtaarin typpilannoitus kasvattaa hiilensidontaa keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljen verran.
Metsää lannoitetaan hiilinielun lisäksi myös tukkipuun järeytymisen vuoksi.
Nuorten metsien lannoittaminen kannattaa
Antti Leinosen mukaan tuhkalannoitus kannattaa tehdä ojitettuun nuoreen suometsään. Tuhkalannoitusta ei yleensä tehdäkään ojittamattomissa suometsissä.
”Maaperän ravinteiden lisäksi puuston kasvuun vaikuttaa kuivatustila. Puuston kasvu edellyttää, että juuristokerroksessa 0–35 sentin syvyydessä on happea, eli kuivatuksen pitää olla samanaikaisesti kunnossa”, Leinonen sanoo.
Leinonen muistuttaa tarkistamaan kohteen myös vanhojen ojien kuntokuivatuksen näkökulmasta.
”Suometsissä kuivatus perustuu ojien lisäksi myös puuston haihdutukseen. Tuhkalannoitus lisää puuston neulasmassaa ja siten myös haihdutusta. Tuhkalannoituksella voidaankin usein vähintään lykätä ojien kunnostusta, mikäli ojat eivät ole kokonaan kasvaneet umpeen”, Leinonen sanoo.
Terve puusto avainasemassa
Tuhkalannoitusta ei kannata suorittaa ravinteisuudeltaan luontaisesti karuissa suometsissä, jota ovat heikkokasvuisia.
”Lannoitettavalla kohteella tulisi olla riittävästi terveitä ja kehityskelpoisia puita, joiden kasvua tuhkalannoituksella voidaan ylläpitää ja lisätä. Yleensä puustoa on riittävästi kannattavaan tuhkalannoitukseen ravinteisuudeltaan puolukkaturvekangasta vastaavilla ja sitä rehevimmillä kasvupaikoilla”, Leinonen sanoo.
Lannoitettavalla kohteella tulisi olla riittävästi terveitä ja kehityskelpoisia puita, joiden kasvua tuhkalannoituksella voidaan ylläpitää ja lisätä.
Luken alustavien seurantatulosten mukaan kasvu lisääntyy myös puolukkaturvekangasta karummilla varputervekankailla, mutta tällöin tuhkalannoituksen hyötyä voi kuitenkin rajoittaa kasvatettavan puuston laatu ja määrä.
Lannoituksen vaikutus metsäluontoon pientä
Tuhkalannoitus ei muuta metsäluontoa suuresti. Antti Leinosen mukaan tuhkalannoitus muuttaa pintakasvillisuutta jonkin verran rehevämmäksi. Oletus on, ettei turvemaasta irtoa kasvihuonekaasuja lannoituksen vuoksi.
Joidenkin Ruotsissa julkaistujen tutkimusten mukaan tuhkalannoituksen ei ole havaittu lisäävän turvemaakasvupaikkojen maaperän kasvihuonekaasupäästöjä.
”Joidenkin Ruotsissa julkaistujen tutkimusten mukaan tuhkalannoituksen ei ole havaittu lisäävän turvemaakasvupaikkojen maaperän kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimuksissa todettiin myös, että tuhkalannoitus aiheuttaa mitattavia muutoksia maaperäeliöstössä vain osalla kasvupaikoista. Ja joka tapauksessa muutokset palautuvat tuhkalannoitusta edeltävään tilaan pitkän ajan kuluessa”, Leinonen sanoo.
Vanhoja kivennäismaametsiä kannattaa lannoittaa
Kivennäismaametsien kasvatuslannoitus on oma lukunsa. Leinosen mukaan boorin puute näkyy nuorissa metsissä latvuksen haaroittumisena ja värivikoina neulasissa. Metsään voidaan lisätä myös typpeä, joka nopeuttaa ja voimistaa puuston kasvua.
”Kasvureaktion kesto on noin kymmenen vuotta suometsien tuhkalannoituksen kymmenien vuosien sijaan. Kasvatuslannoitus on erityisen kannattavaa varttuneissa metsissä, koska lannoitus lisää ja nopeuttaa puuston järeytymistä merkittävästi ennen puuston uudistamista”, Leinonen sanoo.
Yksi kommentti “Pelastaako metsien lannoitus Suomen hiilinielut?”
/ Kirsi Arino
Voisiko tähän kysymykseen haastatella myös Syken metsäasiantuntijoita?