Energiayhtiö St1 kokeili Marokossa, miten kuivia alueita voidaan metsittää hiilinieluiksi. Uuden kasvillisuuden myötä pystyttiin parantamaan myös paikallisia elinolosuhteita.
Siellä, missä Marokon Bengueririssa näkyi vuonna 2018 vain hiekkaa ja kiveä, kasvoi jo vuonna 2022 pieni mutta vihertävä metsikkö.
Energiayhtiö St1:n pilottiprojekti oli yksi lukuisista maailmalla käynnissä olevista hankkeista, joissa maapallon kuivia alueita halutaan muokata hiiliviljelyyn ja siten avuksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Nuorten, nopeasti kasvavien metsien on tutkittu olevan tehokkaita hiiltä sitovia hiilinieluja.
Projektissa Bengueririn kuivalle alueelle istutettiin seitsemää erilaista puulajia. Niistä parhaiten hiilidioksidia sitoivat eukalyptus, moringa ja johanneksenleipäpuu.
Suomalaisen St1 Nordicin hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen totesi pilottiprojektin tulosten julkistustilaisuudessa toukokuussa, että ilmastopolitiikassa ja -toimissa tarvitaan aina globaali näkökulma. Hän muistutti, että väestö ja talous kasvavat jatkuvasti, mutta biomassan määrä maapallolla pienenee. Ilmastoasiantuntijat ovat todenneet, että uutta metsää tarvittaisiin Saharan kokoisen alueen verran.
”Hiilen määrä kasvaa valitettavasti koko ajan kovaa vauhtia. Paras ja kestävin tapa sen vähentämiseen on yhteyttävien kasvien kautta”, Anttonen sanoi.
Hän ei usko, että vapaaehtoisuudella saataisiin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia laskuun.
”Sen lisäksi, että meitä fossiilisen energian myyjiä velvoitetaan tuomaan erilaisia uusia ei-fossiilia tuotteita energiasegmenttiin, meidät pitäisi velvoittaa lailla myös sitomaan hiiltä.”
Paikalliset mukaan viljelyyn
Pilotin kenttäkokeita ohjasi Suomen Luonnonvarakeskus. Kokeet toteutettiin yhteistyössä paikallisen Mohammed VI -ammattikorkeakoulun kanssa. Agrometsätalouden tutkijatohtorin Mohamed Louay Metouguin mukaan erityisen tärkeää on sitouttaa viljelyprojektiin paikalliset asukkaat.
”Hyvin monet olivat epäileväisiä, miksi istuttaa metsää, jos voi viljellä jotakin syötäväksi kelpaavaa”, Metougui totesi.
Pilotista löytyi kuitenkin ratkaisu myös paikallisten asukkaiden tarpeisiin. Sen tulokset viittaavat monin tavoin ympäristöystävällisen peltometsäviljelyn hyötyihin.
Peltometsäviljelyssä samalla pellolla kasvatetaan yksivuotisia viljelykasveja ja puita. Marokon pilottiviljelyn kaltaiselle alueelle sopi hiilen sitomiseksi johanneksenleipäpuu ja moringa, ruokakasvien viljelyn puurivien väliin kvinoa ja härkäpapu. Eucalyptuspuut toimivat muun kasvillisuuden tuulensuojana.
Kasvu vaatii kastelua
Marokon kuumalla ja kuivalla koealueella lämpötila on kesällä keskimäärin 37 astetta, talvella 19 astetta. Seudun vuosittainen sademäärä on 250 millimetriä.
Siten metsittämiskokeen tärkeimmät tulokset liittyvät kasteluun. Vähäinenkin tippakastelu paransi puiden selviämisprosenttia. Pienellä koealueella kastelu toteutettiin pohjaveden avulla. Kokeen tuloksissa mainitaan, että suuremmalle alueelle kestävämpi kasteluvaihtoehto olisi merivesi, josta on poistettu suola.
Marokon koealue oli kooltaan vajaa neljä hehtaaria, ja sille istutetiin reilu 5 000 puun taimea. Kastelujärjestelmän kustannukset mukaan laskien sidotulle hiilidioksiditonnille saatiin hinnaksi 97 euroa.
Verrattain korkeasta hiilensidonnan hinnasta ja pienestä koealueesta huolimatta koe osoittaa tutkijoidensa mukaan, että kuivien alueiden metsitys voi tulevaisuudessa luoda merkittäviä uusia hiilinieluja.
”Hiilensidonnan kannalta kaikki tämä sidottu hiili on lisäistä, eli sitä ei olisi tapahtunut luontaisesti ajan saatossa”, St1:n Anniina Lampinen totesi forest.fi:lle aiemmin.
2 kommenttia “Aavikon hiiliviljely osoittautui mahdolliseksi – parhaiten kasvoi eukalyptus”
/ Christel Palmberg-Lerche
Pity that no reference is made to the tens- maybe hundereds- of species and provenance trials carried out since the 1950s in arid/semi-arid zones of Africa, most notably Morocco and Tunisia. Results are readily available also for pilot-scale forest plantations and agroforestry plantings, taking into consideration productive, environmental and social aspects of tree planting activities.
/ Juha Aiaksinen
Mielenkiintoista ja virkistävää kokeilua.
Aavikko olisi hyvä saada kasvamaan.
Hiiliväittämä ei tosin pidä paikkaansa eli hiili/hiilidioksidi ei lämmitä juurikaan ilmastoa tason 200ppm jälkeen.