Metsäyhtiön kansainväliset vieraat ajettiin autolla saareen – aamulla leuat loksahtivat: Ympärillä pelkkää vettä
Suomalainen “snow how” yllätti metsäyhtiön ulkomaalaiset vieraat Saimaan saaressa. Metsäammattilaiset hyödyntävät talvea monin tavoin työssään.
Kun ensimmäiset hiutaleet laskeutuvat Lappiin syyskuussa, Suomessa riittää lunta siitä eteenpäin noin seitsemän kuukautta riippuen siitä, ollaanko maan etelä- tai pohjoisosassa. Paksuimmillaan lumipeite on maaliskuussa, jolloin lunta voi olla toista metriä.
Suomen matkailuväki kehottaa ottamaan talvesta ilon irti, ja sen tekevät myös metsäammattilaiset. Talven luulisi äkkiseltään vaikeuttavan puunkorjuuta – tekee se joskus sitäkin, mutta Suomessa talvesta otetaan myös hyöty irti jopa hämmästyttävällä tavalla.
Kuljetusyrittäjä, toimitusjohtaja Heikki Kananen HKK-Kuljetus Oy:sta kertoo ulkomaisista vieraista, jotka lensivät Suomeen. Vieraat kuljetettiin lentokentältä autolla suomalaisen metsäyhtiön edustusmökille. Ulkona oli pimeää. Aamulla vieraille kerrottiin, että he ovat saaressa Saimaalla. Hämmästys oli suuri.
”Vieraat eivät olleet millään uskoa, että autolla voi ajaa vettä pitkin. He kävivät hyppimässä jään päällä varmistaakseen, että ihanko oikeasti jää kestää henkilöauton painon. Oli ihan kauhea työmaa saada heidät paluumatkalle autoon”, Kananen kertoo.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Routa kovettaa metsäautotiet
Suomalainen valjastaa kylmyyden hyötykäyttöön saarimökkeilyn lisäksi puunkorjuussa. Kanasen mukaan valtaosa Suomen metsäautoteistä on sorateitä, ja ne on rakennettu kymmeniä vuosia sitten nykyistä kevyemmälle kuljetuskalustolle.
Tiet eivät kestäisi lastattuna 76 tonnia painavia puutavara-autoja, ellei puunkuljetusta aleta valmistella syksystä alkaen. Metsäautoteitä pidetään syksystä saakka aurattuna, vaikka lumi on kylmää, se eristää lämpöä. Routa kovettaa auratun tienpohjan, jolloin tie kestää puutavara-auton painon.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Heikki Kanasen mukaan esimerkki osoittaa, että suomalaiset ovat oppineet elämään talven kanssa.
”Meillä on ollut kautta historian tällaista. Suomi on hieno maa, jossa on neljä vuodenaikaa”, pylväspuiden kuljetukseen erikoistuneen HKK-Kuljetuksen toimitusjohtaja Kananen toteaa.
Kyllästettyjä pylväspuita tarvitaan muun muassa sähkölinjoihin.
Talvitiet ovat ympäristöystävällinen vaihtoehto
Metsähallituksen mukaan Lapissa jopa puolet puunkuljetuksista ja lähes puolet vuotuisesta puunkorjuusta kulkee talviteillä. Talvitiellä tarkoitetaan tietä, joka rakennetaan lumen ja jään päälle paikkaan, jossa ei kesällä kulje tietä.
Talviteiden ansiosta puunkorjuu ja -kuljetus onnistuu myös alueilla, joille ei tavallisesti pääse tietä pitkin.
Talvitien pohja perustetaan tasaiseen kangasmetsään tai suolle. Tieuralle tiivistetään lunta, tienpohjaa tasataan koneellisesti tai sille levitetään maata pientareen ojista.
Kun tiepohja on jäätynyt riittävän syvälle, korjuukoneet ja jopa puutavara-autot pääsevät turvallisesti talvitielle.
Tänä talvena Suomessa on ollut lunta keskimääräistä vähemmän, mutta sen sijaan pakkasjaksot ovat riittäneet teiden jäätymiseen Pohjois-Suomessa.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
”Syksyllä kaivuutyöt edistyivät hyvin, kun ei ollut lunta haittaamassa niitä. Pakkasjaksot vähän lumen aikana ovat myös jäädyttäneet tiet hyvin puutavara-ajon kestäviksi”, kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n Pohjanmaa-Kainuun metsänhoitopäällikkö Ari Pasanen tiedotteessa.
Talvitiet ovat tilapäisiä. Niiden rakentaminen on kustannustehokasta, sillä pysyvän metsäautotien teko vaatii esimerkiksi murskeen ajamista ja tien kunnostusta. Lisäksi talviteistä jää luontoon vain vähän jälkiä, jotka nekin häviävät pikkuhiljaa lähes näkymättömiin.
Talvesta ottaa hyödyn irti myös UPM. Yhtiö hyödyntää jääteitä esimerkiksi saarissa tehtävissä puunkorjuissa, jos sääolot sallivat ja kuljetuksen turvallisuus pystytään takaamaan.
Moottorikelkalla palstalle
Myös metsäasiantuntijat ottavat talvesta ilon ja hyödyn irti. Pohjoisessa moottorikelkka voi olla korvaamaton työväline monelle metsäasiantuntijalle maastokäynteihin.
Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalveluiden metsäasiantuntija Roope Nilivaara kuuluu hankintaryhmään, jonka alue kattaa suurimman osan Lapista.
”Täällä (Lapissa) etäisyydet ovat pitkiä ja työn itsenäisyys korostuu, kun liikutaan yksin isolla puunhankinta-alueella”, Nilivaara kertoo.
Nilivaaran työvälineisiin kuuluu moottorikelkka, sillä metsätieverkosto pohjoisessa on paikoin harva ja usein auraamaton. Yleiseltä tieltä voi olla leimikolle monta kilometriä.Kelkka tehostaa työntekoa, kun kohteeseen karauttaa nopeammin kuin hiihtäen.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
”Väsymystä kulkiessa ei tule, mutta ajotaidot ja kelkka täytyy olla kunnossa, jotta vastoinkäymisiltä vältytään. Moottorikelkkailu on myös harrastus ja onkin mahtavaa, että sitä pystyy yhdistämään omaan työntekoonkin”, Nilivaara kertoo.
Tänä talvena Lynxin satulassa on kertynyt 400–500 kilometriä. Kelkan ansiosta palsta tulee katsottua talvellakin kunnolla läpi ja maanomistaja saa ajantasaiset ehdotukset hakkuista ja metsänhoitotöistä.
Kelkka on pelannut ja kaikki on mennyt hyvin. Lunta on ajankohtaan nähden aika vähän, semmoiset 60 senttimetriä. Nyt on poikkeuksellisen vähäluminen talvi. Viime talvena lunta oli yli metri.
”Kelkka on pelannut ja kaikki on mennyt hyvin. Lunta on ajankohtaan nähden aika vähän, semmoiset 60 senttimetriä. Nyt on poikkeuksellisen vähäluminen talvi. Viime talvena lunta oli yli metri”, Nilivaara kertoo.
Kelkkailukausi kestää Lapissa yleensä marraskuun puolesta välistä toukokuun alkuun. Moottorikelkka on Nilivaaran oma, mutta työnantaja maksaa sen käytöstä kilometri- ja käyttökorvauksen. Suomessa moottorikelkkailuun tarvitaan aina maanomistajan lupa.
Lue lisää: Kuvat kertovat: Näin päätehakattu metsä on kasvanut 1, 17, 19, 33, 60 ja yli 200 vuodessa
