Nämä viisi asiaa sinun kannattaa tietää sekametsistä
Sekametsät lisäävät metsien monimuotoisuutta ja kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa. Metsänhoidon kehityspäällikkö Saija Huuskonen Metsähallituksesta vastaa viiteen kysymykseen tulevaisuuden metsistä.
1. Mikä on sekametsä?
Suomessa sekametsällä tarkoitetaan metsää, jossa yli 25 prosenttia puuston kattamasta alasta eli niin kutsutusta pohjapinta-alasta koostuu muusta kuin pääpuulajista. Metsässä on siis vähintään kahta puulajia, eikä yksikään niistä kata yli 75:tä prosenttia puustosta.
Määritelmä kuitenkin vaihtelee maittain, mikä vaikeuttaa kansainvälisiä vertailuja. Esimerkiksi Ruotsissa metsä luokitellaan sekametsäksi, kun pääpuulaji ei kata yli 65:tä prosenttia puuston pohjapinta-alasta.
Suomessa sekametsiä on Valtakunnan metsien inventointitulosten mukaan noin 31 prosenttia, kun sekametsäksi määritellään mikä tahansa kahden puulajin yhdistelmä. Jos sekametsässä edellytetään olevan sekä lehti- että havupuustoa, sekametsiä on noin 14 prosenttia.
“Vaikka metsä ei täyttäisi sekametsän määritelmää, sekapuustoisuuden lisäyksestä on kuitenkin monia hyötyjä”, sanoo Saija Huuskonen.
2. Mitä hyötyä sekametsistä on?
Kun metsässä on useampia puulajeja, myös kasveille, hyönteisille, linnuille ja sienille syntyy monipuolisempia elinympäristöjä ja aluskasvillisuus on monipuolisempaa. Erityisesti lehtipuiden karike parantaa maaperän rakennetta ja ravinteiden kiertoa.
Monet tuhonaiheuttajat, kuten kirjanpainaja, esiintyvät vain tietyllä puulajilla. Sekametsässä tuhovahingot eivät suuremman lajikirjon vuoksi kohdistu kaikkiin puihin, vaan ainakin osa metsiköstä säästyy. Tämä pienentää myös metsänomistajan taloudellista riskiä. Puulajien vaihtelevuus hidastaa myös kuusenjuurikäävän kaltaisten tautien leviämistä juuriyhteyksien kautta.
Puulajien monipuolisuus auttaa metsää sopeutumaan muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin ja ylläpitämään hiilinielua ja -varastoa. Lajiston monipuolisuus lisää myös metsän virkistyskäyttö- ja maisema-arvoa.
3. Miten sekametsää kasvatetaan ja hoidetaan?
Aiemmin metsänhoidossa suositeltiin, että lehtipuiden osuutta vähennetään metsän kasvaessa, jolloin esimerkiksi varttuneessa metsässä tuloksena oli lähes puhdas kuusikko. Nykyisin sekapuustoa pyritään ylläpitämään kiertoajan loppuun eli käytännössä hakkuisiin asti muun muassa tuhoriskien vähentämiseksi ja monimuotoisuuden vahvistamiseksi.
Sekametsän kasvatuksessa alkuvaiheet ovat ratkaisevia.Metsän uudistamisessa, taimikonhoidossa ja ensiharvennuksessa päätetään, mitä puulajeja kasvatetaan ja millainen sekapuusto metsään kehittyy. Päätökset ovat kauaskantoisia, sillä kun taimikkovaihe on ohi, uutta puustoa ei tasaikäisessä kasvatuksessa juurikaan enää synny.
Sekametsän säilyttäminen vaatii aktiivista metsänhoitoa. Kasvatuksessa tulee muun muassa huolehtia siitä, että lehtipuilla on riittävästi kasvutilaa ja että latvukset säilyvät elinvoimaisina koko kiertoajan.
4. Sopiiko sekametsä kaikkialle?
Kansallisen metsästrategian tavoitteita ovat muun muassa monipuoliset metsänhoitomenetelmät ja elonkirjon vahvistaminen, jotka käytännössä usein tarkoittavat sekapuuston ylläpitoa tai lisäämistä. Myös metsänhoidon suositukset on päivitetty tukemaan sekametsien kasvatusta. Käytännön metsänhoidossa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että uudistamisvaiheessa vaihtoehtona voisi olla sekaviljely, sekä sekapuustoisuuden ylläpitämistä taimikonhoidossa.
Kaikkia metsiä ei kannata tai ole edes mahdollista muuttaa sekametsiksi. Nykyiset metsät heijastavat vuosikymmenten takaisia metsänhoitokäytänteitä, ja sekametsien lisääminen vie aikaa. Sekapuustoisuutta kannattaa pyrkiä lisäämään erityisesti kasvupaikoilla, jotka soveltuvat useiden puulajien kasvatukseen. Karuimmilla kohteilla mahdollisuudet ovat rajallisemmat.
Huuskosen mukaan sekametsien lisääminen ja ylläpito on vaikeampaa jatkuvapeitteisessä kuin tasaikäisessä metsänkasvatuksessa.
”Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa metsät helposti kuusettuvat viljavilla kasvupaikoilla, koska kuusi pärjää varjoisammissa kasvuolosuhteissa kuin runsaasti valoa tarvitsevat lehtipuut ja mänty.”
5. Paljonko sekametsästä saadaan puuta?
Keskieurooppalaisten tutkimusten mukaan sekametsät voivat tietyillä puulajeilla tuottaa enemmän puuta kuin yhden puulajin metsät. Eri puulajit kasvavat yhdessä tehokkaammin kuin erikseen, koska ne hyödyntävät vettä ja ravinteita eri tavoin ja eri syvyyksistä.
Huuskosen mukaan Suomessa ja Ruotsissa vastaavaa kasvun lisäystä ei kuitenkaan tutkimuksissa ole havaittu, eikä Keski-Euroopasta saatuja tutkimustuloksia voida suoraan soveltaa Suomeen. Eri maiden tilanne vaihtelee niin puulajien, ilmasto-olosuhteiden kuin metsänkäsittelytapojen mukaan.
”Emme voi sanoa, että Suomessa sekametsä välttämättä lisäisi hiilensidontaa tuotoksen lisääntymisen kautta, mutta se turvaa hiilensidontaa muuttuvassa ilmastossa, kun tuhoriskit ovat pienemmät.”