Suomalainen rakentaminen harppoo kohti vähähiilisyyttä – nämä asuntomessut muistetaan puurakentamisesta

Tuusulassa parhaillaan käynnissä olevilla asuntomessuilla on ensi kertaa laskettu jokaisen messutalon kokonaispäästöt eli hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Messujen viereen nousee hiilineutraali asuinalue hirrestä.

Jos haluaa tietää, miten suomalaiset haluavat asua juuri nyt, kannattaa poiketa asuntomessuille. Suomalaisen rakentamisen näyteikkuna tuo esiin rakentamisen trendejä tänä vuonna jo 50. kerran, tällä kertaa Tuusulassa, vartin automatkan päässä Helsinki-Vantaan lentoasemalta.

Kahdeksan hehtaarin messualuetta hallitsee puu. Julkisivuissa, kantavissa seinissä, pilareissa, palkeissa ja kattorakenteissa on hirttä, paneelia ja erilaisia massiivipuuratkaisuja. Myös sisustuksessa puu näkyy paitsi kalusteissa ja lattioissa, myös portaikoissa ja seinäpinnoissa.

Alueen 27 omakotitalosta 22 on puurunkoisia. Niistä seitsemän on tehty hirrestä ja kaksi CLT:stä eli ristiinliimatusta massiivipuulevystä. Pientalojen lisäksi alueella on townhouse-koteja, rivitaloja, hoivakoti ja kerrostalo nimeltä Metsänkuningas.

Yhteensä tiiviisti rakennetulla alueella on näytteillä 41 kotia. Alueen suunnitellaan kasvavan 15 000 asukkaan taajamaksi.

Talon elinkaari vaikuttaa

Erityistä tämän vuoden asuntomessuilla on ylin luku kyltissä, joka jokaisen talon edessä kertoo rakennuksen tekniset tiedot. Ylin luku kertoo rakennuksen kokonaispäästöt eli nettovaikutuksen ilmastoon hiilidioksidiekvivalenttitonneina (tCO2e). Luku koostuu rakennuksen päästöistä eli hiilijalanjäljestä ja nielusta eli kädenjäljestä.

Kokonaispäästöihin lasketaan rakennuksen koko elinkaaren ilmastovaikutukset materiaalien tuotannosta ja kuljetuksesta asti. Summassa on mukana myös rakentamisen aiheuttamat ilmastovaikutukset, ja siihen on laskettu rakennuksen käyttö 50 vuoden ajalta sekä sen purku – joskin asuntomessutalojen suunnitellaan kestävän huomattavasti pitempään kuin puoli vuosisataa. Siten messualueen puutalot toimivat myös pitkäaikaisina hiilivarastoina.

Talojen lämmityksen energiankulutus on ollut erityisesti Suomessa yksi merkittävimmistä päästöjen aiheuttajasta. Nollaenergiatalojen ja hiilineutraalin rakentamisen lisääntyessä päästöluku kuitenkin pienenee. Asuntomessualueen energiavisiona oli jo alkujaan, että alueesta suunnitellaan ja rakennetaan mahdollisimman ympäristöystävällinen ja energiatehokas asuinalue.

”Ratkaisevinta on se, mistä lämmitysenergia tehdään. Tuusulan messualueelle tuleva kaukolämpö on tehty metsähakkeesta ja hevosenlannasta ja sen hiilijalanjälki on erittäin pieni”, sanoo Heikki Vuorenpää, Osuuskunta Suomen Asuntomessujen operatiivinen johtaja.

Hiilineutraalius haastaa

Vuorenpään mukaan hiilineutraalius on haastava tavoite. Sen sijaan se ei ole hänen mukaansa välttämättä kallista, kuten usein luullaan.

”Pieni tCO2e-luku ei tarkoita, että talo olisi kallis”, Vuorenpää toteaa messutaloista.

Asuntomessualueen viereen, Tuusulan Rykmentinpuistoon, nousee My town -hirsitaloalue, jonka tavoitteena on hiilineutraalisuus. My Town on Hirsitaloteollisuuden mukaan maailman ensimmäinen hiilineutraali asuinalue. Rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan ensi vuonna. Rakenteilla on kaksi korttelia, joissa rakennusoikeutta on yhteensä 22 000 kerrosneliömetriä. Alue mahdollistaa asuntojen rakentamisen noin 200 perheelle.

Hirsi on Suomessa perinteinen pientalojen rakennusmateriaali, jonka käyttö on viime vuosina jälleen kasvanut. Suosioon on vaikuttanut erityisesti hirsitalojen tutkitusti terve sisäilma ja ekologinen maine. Alkuvuonna 27 prosenttia omakotitaloista oli hirsirakenteisia.

Rivitaloissa ja palvelurakennuksissa teollisen hirren käyttö on Hirsitaloteollisuuden katsauksen mukaan vasta alkanut, mutta on selkeässä kasvussa. Hirsikerrostaloja nousee Tuusulan lisäksi myös Pudasjärvelle, joka tunnetaan myös tietävästi maailman suurimmasta hirsikoulustaan.

Hiilijalanjäljenlaskenta pian lakiin

Koska Tuusulan asuntomessujen päästövaikutukset on laskettu kaikille taloille samoin elinkaarilaskennan periaattein, talojen ominaisuuksia on voi hyvin vertailla.

”Täällä on hienosti tuotu esille konkreettisia esimerkkejä siitä, miten rakentamisen ilmastopäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi energia-, materiaali- ja tilaratkaisuilla. Kohteissa on myös uudenlaisia ratkaisuja ja oivalluksia liittyen esteettömyyteen ja puun monipuoliseen käyttöön”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen totesi Asuntomessujen tiedotteessa vierailtuaan alueella.

Mikkonen painotti rakennusten koko elinkaaren aikaisten päästöjen huomioimista. Suomen ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Rakennetun ympäristön lasketaan aiheuttavan kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Rakennusten elinkaaren aikaisia päästöjä tai rakennusmateriaalien päästöjä säännellään vasta joissakin Euroopan maissa. Hollannissa ohjaus astui voimaan vuoden 2018 alussa, Ranskassa tämän vuoden kuluessa ja Ruotsissa rakennuksilta vaaditaan todistusta vähähiilisestä rakentamisesta vuoden 2021 jälkeen. Norjassa rakennusten hiilijalanjälki on laskettava valtiollisissa rakennushankkeissa.