Kai Lintusen blogi: Metsät ruokkivat maailmaa – ne ovat luonnon supermarket ja turvaverkko

Tänä vuonna YK:n kansainvälistä metsäpäivää (21. maaliskuuta) vietetään teemalla metsät ja ruoka. Teemaa korostetaan YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) videospotissa, jonka tuottamisessa Suomen Metsäyhdistys osallistui, kirjoittaa Suomen Metsäyhdistyksen kansainvälisen viestinnän viestintäpäällikkö Kai Lintunen.

Metsien rooli elintarvikehuollossa jää usein huomiotta. On erittäin ajankohtaista tuoda tätä esiin. Maailmamme on monimutkaisten haasteiden edessä, kuten konfliktit, humanitaariset hätätilanteet, ilmastokriisin ja COVID-19-pandemian vaikutukset.

Nämä aiheuttavat taloudellisia sokkeja ja laskusuhdanteita sekä kansainvälisten tavaratoimitusten keskeytyksiä. Nykytilanteessa, jossa aggressiot ja sota vallitsevat monin paikoin, metsät toimivat elintarviketurvan hätäverkkona.

Olipa kyse epäonnistuneesta sadonkorjuusta, luonnonkatastrofeista tai konflikteista, jotka katkaisevat elintarvikeketjuja, metsät tarjoavat pelastusköyden vaihtoehtoisena ravinnon ja toimeentulon lähteenä.

Metsät kattavat kolmanneksen maapallon pinta-alasta, ja ne kattavat noin 80 prosenttia maailman maaperän biologisesta monimuotoisuudesta. Lähes kolmasosa maailman ihmisistä on riippuvaisia ​​metsähyödykkeistä ja -palveluista toimeentulonsa, ruokaturvansa ja ravitsemuksensa vuoksi. Metsät edistävät elintarviketurvaa ja ravitsemista monin tavoin tarjoamalla ravitsevaa ruokaa, tuloja, työllisyyttä, energiaa sekä ekosysteemi- tai luontopalveluja.

Hedelmiä, siemeniä, juuria, mukuloita, sieniä, marjoja, hunajaa ja proteiinipitoista riistaa tarjoavat metsät ovat luonnon supermarketteja. Ne tarjoavat välttämättömiä ravintoaineita, jotka muuten olisivat ulottumattomissa.

Metsäekosysteemi palvelee maatalous-, karja- ja kalastustuotantoa veden säätelyn, maaperän suojelun, ravinteiden kierron, tuholaistorjunnan ja pölytyksen avulla.

Avoin pääsy metsäruoan äärelle monissa Euroopan maissa

Metsät ovat lähellä monia eurooppalaisia, erityisesti suomalaisia. Ihmiset asuvat keskimäärin noin 700 metrin päässä lähimmästä metsästä. Tämä käy järkeen, sillä Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsien peitossa. Tämä tarkoittaa, että jokaisella on oma mielipiteensä metsistä ja metsäteemoja keskustellaan, joskus aika intensiivisesti.

Sienten ja marjojen poimiminen sekä erilaiset yrtit ovat erittäin tärkeitä ruokavalion osia Euroopassa. Vaikka metsiin on helppo ja vapaa pääsy monissa maissa, ne ovat edelleen vajaakäytössä. Sadosta poimitaan tällä hetkellä vain pieni osa, ja suurin osa jää metsiin. Parantamisen varaa on.

Riistalla ja metsästyksellä on tärkeä rooli metsän tuottamassa ruoassa Euroopassa. Riista on runsas proteiinin lähde. Metsästyksen taloudellinen merkitys on myös valtava. Euroopassa on noin 7 miljoonaa metsästäjää, ja metsästyksen taloudellinen arvo on arviolta 16 miljardia euroa.

Pitkälti tuntematon osa erityisesti Euroopassa tuotetuista metsän elintarvikkeista ovat puuselluloosauutteet, joita käytetään esimerkiksi hammastahnassa, ketsupissa ja sinapissa, koska ne vaikuttavat tuotteen “virtausominaisuuksiin”.

Karboksimetyyliselluloosa CMC:n ansiosta ketsuppi ja sinappi valuvat tasaisesti ulos pullosta sitä puristettaessa. CMC parantaa myös mehujen koostumusta ja sakeutta. Lääkkeissä, kuten tableteissa, CMC:tä käytetään täyteaineena sitomaan muut aineosat yhteen. Maailman suurin tehdas sijaitsee Äänekoskella Keski-Suomessa.

Viime vuosina erilaiset lähiruoat, luonnontuotteet ja pientuotanto ovat olleet nousussa maailmanlaajuisesti, myös Euroopassa, joten asiat kehittyvät positiivisesti.

On erittäin tärkeää, että metsäsektori yhdistää voimansa edistämään kestävän metsänkäytön eri näkökulmia. Tämän yhteistyön ansiosta videolla on esillä myös pohjoisten metsien tuotteet. Suomen metsä, puolukat ja kruunupää hirvi esittelevät maailman metsiä ja niiden tarjoamaa ruokaa. Myös kestävän metsänhoidon merkitys metsien hyvinvoinnille ja tuottavuudelle korostuu. Videota on jaettu kansainvälisillä uutiskanavilla yli 140 maahan.

On ratkaisevan tärkeää käyttää maata, vettä ja biomassaa tehokkaasti, jotta voimme vastata ruoan, materiaalien ja energian kysyntään. Biotalouden ja bioteknologiateollisuuden kehitys ja sen soveltaminen maatalouteen, terveydenhuoltoon, kemian- tai tekstiiliteollisuuteen on klassinen esimerkki biotalouden toiminnasta. Tutkimus, tiede ja innovaatiot laajentavat sen rajoja, mitä voimme tehdä metsillä ja metsistä, metsien monipuolisista käyttötavoista ja hyödyistä.

Viestinnän avulla voimme muuttaa kuluttajien käyttäytymistä. Meidän on vaikutettava käsityksiin, edistettävä ja vauhditettava luontoon perustuvia ratkaisuja fossiilien korvaamiseksi. Meidän on kerrottava niistä houkuttelevia tarinoita, jotka ovat merkityksellisiä ihmisille heidän jokapäiväisessä elämässään. Sir David Attenborough ilmaisi asian hienosti, kun hän liittyi Instagramiin. Hän totesi: “planeetan pelastaminen on nyt viestintähaaste”.