Puun käytön edistämiseksi rakentamisessa on perustettu eurooppalainen foorumi.
Puun käytön edistämiseksi on perustettu uusi eurooppalainen foorumi. European Wood Policy Platform eli woodPoP edistää muun muassa puurakentamista.
”Parhaiden käytäntöjen tiedonvaihto, yhteiset puualaa koskevat selvitykset ja tutkimukset sekä alaa koskevan viestinnän tehostaminen”, kertoo Puurakentamisen ohjelman päällikkö Petri Heino yhteistyötavoista Audiomediassa.
woodPoP perustettiin joulukuussa Innsbruckissa Itävallassa. Foorumin perustivat 17 maan ja kahdeksan puun käytön edistämisen ohjelman edustajat Itävallan ja Suomen aloitteesta.
”Olen vakuuttunut, että käyttämällä uusiutuvaa luonnonvaraa puuta voimme suojella ilmastoa ja rakentaa yhdessä kestävää tulevaisuutta biotalouden avulla”, totesi woodPoP-foorumin perustamiskokousta isännöinyt Itävallan maatalousministeri Norbert Totschnig Itävallan puuteollisuusliiton tiedotteessa.
Puurakennus sitoo hiiltä
Puu on ainoa uusiutuva rakennusmateriaali, joka sitoo hiiltä. Metsän kasvaessa puustoon sitoutuu hiiltä, joka varastoituu pitkäaikaisiin puutuotteisiin.
Reilu kolmannes Suomen hiilidioksidipäästöistä johtuu asumisesta ja rakentamisesta. Joka neljäs koulu on jo puuta, ja omakotitaloista noin 85 prosenttia on puurunkoisia. Mutta mikäli Suomi tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, se vaatii puun käytön laajentamista, muistuttaa LAB-ammattikorkeakoulu.
Kone- ja puutekniikan lehtori Esa Mikkonen sanoo, että esimerkiksi kerrostalorakentamisessa runkomateriaalina käytetään pääosin betonia.
Jos rakennusteollisuuden käyttämä betoni ja teräs korvattaisiin edes osittain puulla, alan kasvihuonekaasupäästöt laskisivat merkittävästi.
”Jos rakennusteollisuuden käyttämä betoni ja teräs korvattaisiin edes osittain puulla, alan kasvihuonekaasupäästöt laskisivat merkittävästi”, Mikkonen sanoo.
Suurin osa rakentamisen kasvihuonepäästöistä syntyy rakennusmateriaalien, kuten betonin, teräksen ja eristeiden valmistuksesta. Etenkin betoniin tarvittavan sementin valmistaminen hiilineutraalilla tavalla on vaikeaa.
Yksi kuutiometri puuta sitoo ilmasta jopa 700–1 000 kilogrammaa hiilidioksidia. Suomessa yhden kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta, mikä tarkoittaa 150 miljoonaa tainta vuodessa.
Puurakentamisen ohjelma käynnissä
Puurakentamisella voisi olla kysyntää, mutta kerrostalon rakentamisessa siitä tulee usein kustannuskysymys. Puukerrostalojen yleistymisen tiellä ovat hitaasti muuttuvat rakenteet, asenteet ja toimintatavat.
”Puurakentamisellehan ei ole teknisesti mitään esteitä”, LABissa yliopettajana toimiva arkkitehti Kimmo Liimatainen selventää.
Liimataisen mukaan BES-järjestelmää eli betonielementtistandardia on kehitetty yli 50 vuotta. Kaikki teollisuuden tuotantolinjat ovat rakennettu sen mukaan. Puurakentamisen suunnitteleminen on hitaampaa ja ratkaisut ovat yksilöllisiä, mikä nostaa kustannuksia.
”Puurakentaminen on ikään kuin koerakentamista joka ikinen kerta”, Liimatainen sanoo.
Puun hyödyntäminen siihen soveltuvissa kohteissa on aina ympäristöteko. Puusta tehtyjen tilaelementtien kuljettaminen on halvempaa ja ympäristöystävällisempää, sillä ne eivät ole yhtä painavia kuin esimerkiksi betoni.
Ekologiselta kestävyydeltään puukerrostalo tulee edullisemmaksi kuin betonirakenteinen.
”Puun hyödyntäminen siihen soveltuvissa kohteissa on aina ympäristöteko. Puusta tehtyjen tilaelementtien kuljettaminen on halvempaa ja ympäristöystävällisempää, sillä ne eivät ole yhtä painavia kuin esimerkiksi betoni”, Mikkonen toteaa.
Puu ei lopu rakentamalla
Suomen maapinta-alasta ainakin kolme neljännestä on metsää. Metsäteollisuus on yksi suurimmista kotimaan teollisuuden toimialoista, mutta puurakentaminen kattaa siitä vain murto-osan. Suomessa vallitsee käytännössä yksimielisyys siitä, että puun jalostusastetta pitää ja kannattaa nostaa, mikä tukee myös metsien kestävää käyttöä.
Puun jalostusastetta haluttaisiinkin nostaa, ja puurakentaminen olisi siihen yksi ratkaisu. Puun käyttöä kehittämällä voidaan tukea metsien kestävää käyttöä.
”Jos kotimaan metsävarantoa ei haluta hyödyntää, siirtyvät hakkuut ulkomaille ja mahdollisesti sellaiselle alueelle, jossa metsänhoito on raakaa katsottavaa. Mikä on edes se maa, jossa metsiin liittyvät asiat, kuten kaupallinen hyödyntäminen, virkistys ja suojelu, olisi hoidettu kokonaisuutena mallikkaammin kuin meillä?”, Mikkonen toteaa.
Lisätietoa
Suomen ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman (2016–2023) tavoitteena on lisätä puun käyttöä kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa sekä suurissa puurakenteissa.
Suomeksi ja englanniksi julkaistava Puussa on tulevaisuus -sivusto esittelee puurakentamisen mahdollisuuksista rakentamisen päästöjen vähentäjänä ja hiilen varastoinnissa rakennuksissa.
Puuinfo kertoo puurakentamisesta ja sen materiaaleista kymmenellä kielellä. Sivusto tarjoaa käytännön tietoa, ja sen tavoitteena lisätä puunkäytön osaamista.
