Helsingin Sanomien arkkitehtuurikriitikko helpottui uudesta Katajanokan Laiturista
Katajanokan Laituriksi nimetty puurakennus avautui matkailijoiden suosimalle alueelle Helsinkiin. Helsingin Sanomat julkaisi kritiikin rakennuksesta.
Helsingin kantakaupungin suurimpiin puurunkoisiin rakennuksiin kuuluva uusi Katajanokan Laituri sai arkkitehtuurikriitikon Mika Savelan kokemaan helpotuksen tunnetta. Savelan kritiikin julkaisi Suomen suurin sanomalehti Helsingin Sanomat.
”On oikeastaan helpottavaa voida todeta, että Katajanokan Laituri istuu kaupungin paraatijulkisivuun säyseän rauhallisesti”, kriitikko, arkkitehti ja filosofian tohtori Mika Savela kirjoittaa Helsingin Sanomissa.
Savela tarkastelee elokuun lopussa yleisölle avautunutta Katajanokan Laituria osana Helsingin rakennettua merenrantaympäristöä. Verrokin talolle asettaa Savelan mukaan Stora Enson edellinen pääkonttori, maailmankuulun suomalaisarkkitehdin Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelema marmorinen ”Sokeripala”.
Katajanokan Laiturissa hotelli ja ravintoloita
Yhteen Helsingin matkailun kannalta keskeisiin paikkoihin nousseesta Katajanokan Laiturista löytyvät kaikille avoimet hotelli, ravintola, baari ja kahvila. Talon päävuokralainen on metsäyhtiö Stora Enso ja omistaja eläkeyhtiö Varma.
Katajanokan Laiturin puurungosta löytyy7 600 kuutiota massiivipuuta, pääosin pohjoismaista kuusta. Runsaspäästöisiä terästä ja betonia korvaavat elementit on valmistanut Stora Enso.
Pilari-palkkirunko ja julkisivun kantava rakenne on tehty viilupuusta eli LVL:stä. Rakennuksen jäykistävien sisäseinien, hissi- ja porraskuilujen, portaiden sekä välipohjien ja yläpohjan kantavana rakenteena on käytetty ristiinliimattua puuta eli CLT:tä.
Vastaavanlainen puurunko rakennuksessa on ainutlaatuinen koko maailmassa.
Savela kirjoittaa HS:ssa, että puu näkyy rakennuksen sisätiloissa ”niin runkorakenteissa kuin myös verhoiluna, väliin rouhean teollisena ja toisaalla taas kosketukselle sileänä.”
”Näin monimuotoinen puun käyttö kaupunkikeskustassa tai julkisissa tiloissa ei ole ehkä vielä kovin tuttua, mutta siihen on yllättävän helppo tottua”, Savela kirjoittaa.
Stora Enson massiivipuuta
Stora Enson valmistamat teolliset massiivipuutuotteet ovat Savelan mukaan läsnä kaikkialla rakennuksessa.
”Ristiinlaminoitua puuta näkyy kantavissa seinissä ja esimerkiksi porrashuoneissa. Varkaudessa valmistettua viilupuuta on käytetty etenkin pilareissa ja julkisivussa. Selkeät laajat valoaukot tuovat monitilatoimistoihin tilallista vaihtelevuutta ja runsasta luonnonvaloa. Puurakennuksen akustiikka kuuluu myös miellyttävän monia työtä rakennuksessa tekeviä”, hän toteaa Helsingin Sanomissa.
Katajanokan Laituri sijaitsee Katajanokalla, jossa on osa Suomen suurinta matkustajasatamaa. Eteläsataman kautta kulkee vuosittain yli kuusi miljoonaa matkustajaa Tallinnaan ja Tukholmaan sekä risteilijöitä.
Savelan mukaan Katajanokan Laituri on suurimpia läpikotaisin puurunkoisia rakennuksia Helsingin kantakaupungissa. Samaan kokoluokkaan kuuluu vain puurakenteinen Wood City -kortteli Jätkäsaaressa, sekin matkailijavirtojen varrella, lähellä Länsisatamaa. Korttelissa majaansa pitävät peliyhtiö Supercell ja tietoturvayritys WithSecure.
Katajanokan Laituriin sitoutuu koko sen elinkaaren ajaksi ilmakehää lämmittävää hiilidioksidia jopa 5 865 tonnia. Määrä vastaa Stora Enson mukaan noin 3 500 henkilöauton keskimääräisiä vuotuisia päästöjä Suomessa. Pääkonttori on rakennettu kestämään vähintään sata vuotta.
