Metsätalouden ilmastopäästöjä voi vähentää jopa 90 prosenttia siirtymällä uusiutuvaan dieseliin. Myös sähköllä voidaan tehostaa puunkorjuun energiankäyttöä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Talousmetsien hoidossa suurimmat päästöt syntyvät puunkorjuussa ja kaukokuljetuksissa, kun puutavaraa kuljetetaan välivarastolta metsästä teollisuuden tuotantolaitoksille. Näitä päästöjä voi vähentää tehokkaammalla teknologialla, vähäpäästöisillä polttoaineilla ja käyttämällä mahdollisimman paljon energiaa säästäviä kuljetustapoja, kuten junia ja uittoa.
Esimerkiksi Sahateollisuus ry on arvioinut, että sahan hiilijalanjäljestä puolet tulee puunkorjuusta – siis puiden kaatamisesta, katkonnasta, karsinnasta ja kuljetuksesta metsäautotien varteen välivarastolle. 16 prosenttia hiilijalanjäljestä syntyy kaukokuljetuksesta ja vain 34 prosenttia itse sahalla.
Toisaalta sahatavara itsessään on ilmastoystävällistä. Tuotannon päästöihin verrattuna sahatavaraan sitoutuu 20-kertainen määrä hiiltä.
Kokosimme neljä teknologista keinoa, jolla metsätalouden ympäristö- ja ilmastokuormaa pyritään vähentämään.
Keino 1: Hybridiharvesteri
Puunkorjuussa puut kaadetaan, karsitaan ja katkotaan yleisimmin hakkuukoneella. Se sinällään on hyvin energiatehokasta yksin siitä syystä, että kone pystyy tekemään saman työn kuin 20 työmiestä.
Hakkuukoneen energiatehokkuutta pyritään kuitenkin kasvattamaan. Etelä-Pohjanmaalla hakkuutöitä tekevä JM-Forest on ensimmäisenä Suomessa ottanut käyttöön hakkuukoneen, jonka käyttövoimana on dieselin lisäksi myös sähkö. Se antaa lisävoimaa silloin, kun työkuorma sitä vaatii.
Logsetin hybridiharvesterin dieselmoottoreita voidaan käyttää koko ajan tasaisesti, mikä laskee energiankulutusta. Osa dieselin energiasta menee hakkuukoneen suuritehoisen superkondensaattorin lataamiseen, ja hetkittäin tarvittava lisäteho otetaan sähkömoottorin käyttöön purkamalla kondensaattorin varausta.
Logsetin mukaan hybridiharvesterin diesel tuottaa tasaisen 300 hevosvoiman tehon. Sähkömoottorilla hetkittäistä tehoa tulee lisää jopa 210 hevosvoimaa.
Logsetin arvion mukaan tämä voisi vähentää hiilidioksidipäästöjä 15–30 prosenttia ja polttoaineen kulutusta 25 prosenttia. Lisäksi melutaso laskisi viitisen prosenttia. Hakkuukoneen ylläpitokustannusten laskisivat 10–30 prosenttia, mikä voisi nostaa tuottavuutta jopa 27 prosenttia.
Metsäteho on tutkimuksessaan verrannut Logsetin hybridiharvesterin ja perinteisen dieselmoottorilla toimivan hakkuukoneen polttoaineenkulutusta. Tuotemarkkinointi päällikkö Pekka Saloranta Logsetilta sanoo, että yhtiön arviossa on käytetty tehokkaampaa hybridijärjestelmää kuin tutkimuksessa, mikä saattaa vaikuttaa tuloksiin.
Tutkimus aloitettiin viime vuonna, mutta pandemia on viivästyttänyt sen valmistumista.
Keino 2: Suuret puutavara-autot
Suomen maanteillä on jo jonkin aikaa liikkunut suuria kuorma-autoja liikenne- ja viestintävirasto Traficomin poikkeusluvalla. Kun normaalisti Suomen teillä saa ajaa korkeintaan 76 tonnia painavalla ajoneuvoyhdistelmällä, kokeilussa on ollut jopa 104 tonnia painavia autoja.
Näin painavilla ajoneuvoilla ei kuitenkaan saa ajaa missä haluaa. Kuormattuna niiden sallitaan ajaa vain tiettyä reittiä.
Suuria kuorma-autoja halutaan, koska niiden avulla voidaan laskea kuljetuskustannuksia. Polttoaineen kulutus kuormatonnia ja kilometriä kohti laskee, ja sitä myöten ilmastopäästöt vähenevät. Samalla liikennemäärät vähenevät, kun saman tavaramäärän kuljettamiseen tarvitaan vähemmän autoja.
Stora Enso ja Itä-Suomen yliopisto ovat verranneet 76- ja 92-tonnisen auton polttoaineenkulutusta tuoreessa tutkimuksessa. Molemmissa oli samanlainen vetoauto, 625-hevosvoimainen Sisu Polar.
Polttoaineenkulutusta seurattiin lähes puolentoista vuoden ajan viime marraskuuhun saakka. 92-tonninen auto kuljetti tuona aikana lähes tuhat puutavarakuormaa.
Ja säästöä syntyi.
”92-tonnisella autolla kului polttoainetta kuljetettua tonnia ja kilometriä kohti yli kymmenen prosenttia vähemmän kuin 76-tonnisella. Tällä on suuri merkitys. Polttoaine vie puutavarakuljetusten kuluista noin 30 prosenttia”, sanoo operaatiopäällikkö Kalle Kärhä Stora Ensolta.
Kärhä kuitenkin muistuttaa, että kulutukseen vaikuttaa moni muukin asia. ”Erityisesti kuljettajan ajotavalla on suuri merkitys. Kuljettajien koulutus oikeaan ajotapaan onkin yleistä.”
Stora Enso selvittää kuljetusten energiatehokkuutta aktiivisesti. Seuraavaksi tietoa saadaan Itä-Suomen yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta, jossa selvitetään sähkö- ja dieselmoottorilla varustetun hybridikuorma-auton energiankulutusta.
Stora Enso testaa myös automaattisesti ajavaa kuorma-autoa Uimaharjun tehdasalueella. Yksi tutkimuskohde on automaattiajon vaikutus energiankulutukseen, mutta siitä ei toistaiseksi ole saatavilla tuloksia.
Keino 3: Sähkökuorma-auto
Suuret kuorma-autovalmistajat ovat kaikki tuomassa markkinoille sekä kokonaan täyssähköisiä että kahta voimanlähdettä – sähköä ja dieseliä – käyttäviä kuorma-autoja. Aluksi autoja tarjotaan kaupunkien kevyempään jakeluliikenteeseen.
Mutta täyssähköiset kaukokuljetuksetkin ovat tulossa. Esimerkiksi Scania lupasi jo syyskuussa 2019 ilmestyneessä Metsätrans-lehden numerossa julkistavansa muutaman vuoden kuluessa kaukokuljetuksiin soveltuvia sähkökuorma-autoja.
Ne on suunniteltu ladattaviksi kuljettajan pakollisen 45 minuutin tauon aikana. Jo nykyisin tarjolla olevien jakeluautojen latausväli on jopa 250 kilometriä.
Volvo tuo ensimmäiset sähkökuorma-autonsa Euroopan markkinoille tänä vuonna. Raskaat, jopa kokonaispainoltaan 44-tonniset sähkökuorma-autot ovat testiajossa, kertoi Metsätrans-lehti viime marraskuussa. Tänä vuonna myyntiin tulevien autojen toimintasäde voi olla jopa 300 kilometriä.
Volvo lupaa, että raskaisiin kaukokuljetuksiin tarkoitetut sähköajoneuvot lanseerataan vielä tällä vuosikymmenellä. Ne toimivat sähköllä ja vedyllä.
Keino 4: Uusiutuva diesel
Valtionmetsiä hoitava Metsähallitus on aloittanut uusiutuvan dieselin käytön puutavarakuljetuksissaan. Uusiutuvaa dieseliä tehdään esimerkiksi selluteollisuuden jäteliemistä tai ruoantähteistä.
Uudella polttoaineella voidaan vähentää kaukokuljetusten kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Ensimmäinen uusiutuvalla dieselillä liikkuva puutavara-auto lähti liikkeelle Pohjanmaa-Kainuun alueella viime huhtikuussa.
Toistaiseksi uusiutuva diesel on kalliimpaa kuin fossiilinen, mutta kysynnän kasvaessa hintaeron odotetaan tasoittuvan. Metsähallituksella puutavarakuljetuksia hoitava QTeam Systems Oy uskoo käytön kasvuun.
Toistaiseksi hanke nostaa Metsähallituksen kustannuksia. ”Etenemme asteittain sitä mukaa kuin saamme käytöstä kokemusta. Odotamme, että uusiutuva diesel pystyy kilpailemaan jatkossa myös hinnalla”, Metsähallituksen asiakkuusjohtaja Heikki Kääriäinen toivoo.
Kääriäisen mukaan suurin jarru uusiutuvien vaihtoehtojen käyttöönotolle on hitaasti kasvava tankkausverkosto. QTeam Systemsin toimitusjohtaja Pasi Korhonen kuitenkin uskoo, että tankkauspisteitä tulee lisää.
Metsähallitus suunnittelee myös kaasun käyttöönottoa kuljetuksissaan. Se ei kuitenkaan sovellu raskaimpiin eli enimmäispainoltaan 76 tonnin puutavara-autoihin.
Kaasuauton kehittäminen alkaa, kun yhteistyökumppani on löytynyt. Liikenteeseen se saadaan aikaisintaan talvella 2022.
Lisäys, 11.6.2021: Lisätty lause ”uusiutuvaa dieseliä tehdään esimerkiksi selluteollisuuden jäteliemistä tai ruoantähteistä”.
