EU:n biotalouslähettiläs Kati Merruntaus: “Biotaloudessa on valtava potentiaali – nuorten ääni pitää saada kuuluviin”
Suomalainen Kati Merruntaus valittiin alkukesästä ainoana suomalaisena 15 nuoren joukkoon uudeksi EU:n biotalouslähettilääksi. Kahden vuoden pestin aikana hänen tehtävänään on tuoda esiin nuorten näkemyksiä metsien ja maatalouden merkityksestä ja tehdä biotaloutta tunnetuksi.
EU:n biotalouslähettiläsohjelma (EU Bioeconomy Youth Ambassadors) käynnistettiin vuonna 2021 osana Euroopan komission biotalousstrategiaa. Ohjelman tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta biotaloudesta, tuoda nuorten ääntä mukaan EU:n päätöksentekoon sekä viestiä biotalouden mahdollisuuksista laajalle yleisölle.
Kun Kati Merruntaus aloitti heinäkuussa uudessa tehtävässään, hänellä oli takanaan jo pitkä matka biotalouden parissa. Keskisuomalaiselta vilja- ja metsätilalta lähtöisin oleva 26-vuotias Merruntaus on opiskellut maa- ja metsätaloutta usealla koulutusasteella ja toiminut tutkimusavustajana soiden ekologiaan ja älymaatalouteen liittyvissä hankkeissa.
”Olen oikeastaan koko elämäni pyörinyt biotalouden ympärillä, vaikka termin opin vasta opiskeluaikana. Kun näin hakuilmoituksen, ajattelin, että haenpa mukaan – ja pääsin”, Merruntaus kertoo tyytyväisenä.
Ainoa suomalainen joukossa
EU:n Biotalouslähettiläs-ohjelma kestää kaksi vuotta. Ensimmäinen lähettiläsryhmä aloitti vuonna 2021. Merruntauksen ryhmä on ohjelman toinen.
”Meitä on yhteensä 15 eri puolilta Eurooppaa, ja olen ainoa suomalainen. Ilmeisesti ensimmäisessäkään erässä ei ollut suomalaisia, joten se on tosi hienoa. Suomea pidetään EU:ssa biotalouden mallimaana – tämä on hyvä tilaisuus tuoda sitä näkyviin”, Merruntaus sanoo.
Hakijoita ohjelmaan oli noin 300. Valittujen joukko on Merruntauksen mukaan monialainen: mukana on esimerkiksi meritieteen, teknologian, yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen asiantuntijoita. Merruntaus edustaa metsä- ja maatalouden näkökulmaa.
Metsien ja soiden äärellä
Opintojensa aikana Merruntaus on ehtinyt tehdä myös monipuolisesti alan töitä. Kesällä hän työskenteli tutkimusavustajana Itä-Suomen yliopistolla muun muassa mittaamassa soiden kasvihuonekaasuja ja lehtipinta-aloja Hyytiälän metsäasemalla.
”Se oli hyvin konkreettista maastotyötä suolla. Olen myös ollut maataloustöissä emolehmätiloilla sekä lypsykarjatiloilla. Lapsuudenkoti oli vilja- ja metsätila, joten maa- ja metsätalous ovat olleet osa arkea aina”, hän kertoo.
Merruntaus on koulutukseltaan agrologi (AMK) ja metsätieteiden kandidaatti. Hän viimeistelee parhaillaan metsätieteiden maisterin tutkintoa.
Tavoitteena tietoisuuden lisääminen
EU:n biotalouslähettiläiden tehtäväkenttä on vasta muotoutumassa, mutta Merruntaus näkee roolinsa erityisesti nuorten tietoisuuden lisääjä[2] nä ja tulevaisuusnäkökulman esiintuojana.
”Suunnitelmat tarkentuvat vielä, mutta haluan pysyä mukana siinä, mitä biotaloudessa tapahtuu, ja olla valmis puhumaan ja osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. Nuorten ääni pitää saada kuuluviin myös EU-tasolla”, hän sanoo.
Merruntaus korostaa, että monikaan nuori ei tunne biotaloutta käsitteenä eikä sen tarjoamia mahdollisuuksia.
”Uskon, että vain harva ikäisistäni todella tietää, miten laaja ja tärkeä ala biotalous on Suomelle ja koko maapallolle. Se voi tarjota ratkaisuja esimerkiksi fossiilitalouden ongelmiin sekä valtavasti uusia mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseen. Jos tietoisuutta biotalouden monipuolisuudesta lisättäisiin, myös metsä- ja maatalousalalle voisi hakeutua paljon useampia nuoria kuin pelkästään perhetaustan kautta”, Merruntaus pohtii.
Nuoret ja tulevaisuus pöytään
EU:n Biotalouslähettiläs-ohjelmassa nuoret pääsevät kommentoimaan EU:n biotalousstrategiaa ja osallistumaan tapaamisiin, joissa heidän näkemyksiään kuullaan.
”Meiltä kysytään mielipiteitä ja meitä osallistetaan erilaisiin hankkeisiin. On tärkeää, että nuorten tulevaisuusnäkökulma tuodaan pöytään – me kuitenkin elämme näiden päätösten seurausten kanssa vuosikymmeniä”, Merruntaus painottaa.
Merruntauksen mukaan biotaloudessa piilee Suomelle valtava mahdollisuus. Tätä mahdollisuutta tulisi osata hyödyntää tarjoamalla nuorille jo kouluiästä lähtien tietoa alasta, joka tulee vaikuttamaan erityisesti heidän elämäänsä.
”Suomella on valtavasti alan osaamista ja resursseja. Historiallisesti Suomi on rakentanut hyvinvointinsa pitkälti biotalouden varaan, vaikka sitä ei silloin niin kutsuttu. Tätä perinnettä voitaisiin kehittää uusin keinoin”, hän sanoo.
Tulevaisuuden suunnitelmat
Opintojen jälkeen Merruntaus toivoo voivansa yhdistää työtehtävässään tutkimusta ja käytännön maataloutta. Hän näkee tulevaisuutensa monialaisena: tutkimus, käytännön työ ja vaikuttaminen kiinnostavat kaikki omalla tavallaan.
”Tutkijan ura kiinnostaa, erityisesti ilmastonmuutokseen, soiden käyttöön ja metsien hiilensidontaan liittyvät aiheet. Haluaisin olla mukana tuottamassa tietoa, jota voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja käytännön ratkaisuissa.”
Merruntaus haaveilee myös osa-aikaisesta maanviljelystä ja oman tilan kehittämisestä esimerkiksi uudistavien viljelymenetelmien ja monipuolisen metsänhoidon keinoin.
”Olisi hienoa pystyä yhdistämään perinteinen maatilaympäristö ja uudet kestävän kehityksen ratkaisut – esimerkiksi hiiliviljely, kosteikkoviljely tai metsien jatkuva kasvatus kiinnostavat. Niissä yhdistyvät sekä ekologiset että taloudelliset näkökulmat.”
Myös julkinen sektori kiinnostaa Merruntausta. Hän voisi kuvitella työskentelevänsä ministeriöissä tai EU:n hallinnossa, esimerkiksi metsä-, maatalous- tai ilmastopolitiikan parissa, mutta painottaa, ettei Bryssel ole välttämättä toiveasuinpaikka.
”Kotimaan asiat ja paikallinen vaikuttaminen ovat lähellä sydäntäni. Suomessa on valtavasti osaamista ja mahdollisuuksia, ja haluaisin olla mukana rakentamassa tulevaisuuden biotaloutta täällä kotimaassa.”
