Uusi lannoite kierrättää puutuhkan ja kompostin metsään

Tuhkalannoite
Tutkijat yhdistivät kompostiin puunpolttolaitokselta saatavaa kaliumpitoista tuhkaa yksinkertaisella sekoitusprosessilla. Kuva: Promedia/Jani Wallenius
Metsäbiotalouden tulevaisuuskuvasto / Forest Bioeconomy Future Catalogue

Aalto-yliopiston tutkijat lähtivät vuonna 2018 selvittämään, mitä voisi tehdä valtavalle vuorelle kompostia, jota syntyy Suomen suurimmalla biokaasun tuotantolaitoksella Lahdessa. Aiemmin kompostia on levitetty pelloille, mutta koska se on tehty yhdyskuntajätteestä, viljelijät eivät enää kelpuuta sitä.

Tutkijoiden työn tuloksena syntyi metsälannoite, jota saadaan, kun komposti sekoitetaan yksinkertaisella prosessilla puunpolttolaitokselta saatavaan tuhkaan.

Kompostissa on sekä biojätettä että mädätettä, joka on saatu, kun vedenpuhdistamossa syntyvästä lietteestä on tehty biokaasua. ”Kompostia tulee Lahden seudulla 20 000 tonnia vuodessa”, kertoo tohtorikoulutettava Antti Pietiläinen Aalto-yliopistosta.

Putretiksi nimetty metsälannoite sisältää fosforia, kaliumia, hiiltä ja hitaasti vapautuvaa typpeä. ”Myös hiili säilyy prosessissa, mikä on erinomainen asia, sillä se toimii tärkeänä maanparannusaineena”, sanoo Aalto-yliopiston professori Olli Dahl.

Lannoitteen valmistuksen energiankulutus on hyvin pieni ja lannoitteen ilmastovaikutus on alustavien laskelmien mukaan vain noin 11 prosenttia keinolannoitteesta. Toisin kuin keinolannoitteisiin, Putrettiin ei tarvita kemikaaleja, kuten typpeä sisältävää ureaa tai maaperästä louhittua fosforia.

”Koska typpi on kompostissa sitoutuneena orgaaniseen ainekseen, se ei lähde veden mukana pois valumavesiin vaan vapautuu vuosien kuluessa puiden käyttöön, kun orgaaninen aines hajoaa”, Pietiläinen täydentää.

Tutkijoiden tavoite on, että Putretin teollinen valmistus voisi käynnistyä kahden vuoden kuluttua ja se tuotaisiin markkinoille viiden vuoden kuluttua. Se edellyttää kuitenkin muun muassa lakimuutosta: ainakaan Suomen metsiä ei nykyään saa lannoittaa orgaanisella kierrätyslannoitteella, vaikka tuhkalla saakin.

Myös yhdyskuntajätteestä lannoitteeseen päätyvät muovi- ja lääkejäämät pitää saada hallintaan. Mikromuovi on peräisin keinokuituvaatteiden pesuvesistä ja lääkkeet siitä, että moni heittää käyttämättömät lääkkeet vessanpönttöön, vaikka ne pitäisi palauttaa apteekkiin.

”Prosessi mikromuovien poistamiseen on suunniteltu, mutta lääkejäämien keräämistä selvitellään vielä”, Dahl kertoo.

Aalto-yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Luonnonvarakeskus ja Lahden Seudun Kehitys Ladec. Hankkeen on rahoittanut Päijät-Hämeen liitto.

Kirjoita kommentti