Kuusikumi stabiloi jogurtin tai meikin

Kuusikumi. Kuva: Mamata Bhattarai
Kuusesta erotettava kuusikumi sopii stabilointiaineeksi niin elintarvike- kuin kemianteollisuuteenkin. Kuvassa oikealla on puhdistamatonta, kuuman veden avulla uutettua kuusikumia, seuraavana teollisuuden materiaalivirrasta saatua kuusikumia ja vasemmalla puhdistettua kuusikumia. Kuva: Mamata Bhattarai
Metsäbiotalouden tulevaisuuskuvasto / Forest Bioeconomy Future Catalogue

Kuusesta tehtyä kuusikumia voi käyttää elintarvike-, kosmetiikka- ja farmasian teollisuudessa stabiloimaan emulsiopohjaisia tuotteita. Aiemmin tähän on käytetty esimerkiksi arabikumia tai guarkumia. Myös koivukumi soveltuvuutta vastaaviin tarkoituksiin se on kokeiltu ja havaittu hyväksi.

”Tutkimukset osoittavat, että molemmat ovat hyviä ja toimivia vaihtoehtoja sekä ruoassa että kosmetiikassa, joissa sekoitetaan toisiinsa vettä ja rasvaa, kuten salaatinkastikkeessa. Muut stabilointiaineet ovat kemialliselta rakenteeltaan hyvin samankaltaisia”, kertoo Helsingin yliopiston elintarviketieteiden apulaisprofessori ja Suomen Akatemian akatemiatutkija Kirsi S. Mikkonen.

Puun ainesosista kuusikumi hyödyntää hemiselluloosaa, joka on sellutehtailla toistaiseksi mennyt yleisimmin polttoon. Mahdollisuudet hyödyntää selluntuotannon sivutuotteita materiaalien valmistuksessa ovat kasvussa, kun sellutehtaiden energiatehokkuus on kasvanut eikä poltosta syntyvää energiaa enää tarvita tehtaalla niin paljon kuin ennen.

Puusta noin neljännes on hemiselluloosaa. Kuusikumi on kuusen hemiselluloosaa eli galaktoglukomannaaneja.

Stabilointiaineiden avulla elintarvikkeisiin ja kosmetiikkaan saadaan haluttu rakenne. Sovelluksia on myös biopohjaisissa kalvoissa, täyteaineissa ja kemianteollisuuden tuotteissa. Esimerkiksi maaleissa kuusikumi toimii stabilointiaineena ja säilyttää maalin rakenteen ennen käyttöä.

”Vahva käsityksemme on, ettei kuusikumiuutteesta löydy haitallisia yhdisteitä. Turvallisuuden varmistamiseksi on tehtävä kuitenkin soluviljelmätestit ja eläinmallikokeet”, Mikkonen sanoo.

Elintarviketeollisuudella on ollut kiinnostusta kuusikumin käyttöön. Sitä ei kuitenkaan ole ollut toistaiseksi saatavilla tarpeeksi suuria määriä teollisuuden tarpeisiin.

Mikkonen kertoo, että puiden hemiselluloosia tutkitaan Suomen lisäksi myös muissa metsäteollisuusmaissa. ”Mutta aihe on maailmanlaajuinen, sillä hemiselluloosia saadaan muistakin kasveista kuin puista.”

Puun hemiselluloosien suhteen ongelma on ollut niiden erottaminen puusta kannattavalla tavalla. Hankaluutena on saada erottelu toimivaksi osaksi teollisuuden prosesseja.

 

Kirjoita kommentti