Onko Suomen metsien käyttö kestävää?

1.4.2020 / Q&A

Onko Suomen metsien käyttö kestävää? Mikä on kestävän hakkuumärän taso? Miksi kestävästä hakkuutasosta on erimielisyyttä? Eikö se ole tieteellinen fakta?

Kestävän hakkuutason sijaan pitäisi puhua suurimmasta ylläpidettävissä olevasta hakkuukertymästä. Metsien, niin kuin minkään luonnonvaran käytön kestävyyttä ei voi yksiselitteisesti määritellä. Kestävälle kehitykselle tai metsien käytölle ei ole olemassa yhtä, yhteisesti hyväksyttyä mittaria, koska pohjimmiltaan kestävyyden määrittely on aina politiikkaa.

Kestävää hakkuutasoa tulisi tarkastella kolmelta kannalta. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa sitä, että Suomen metsien käytön kannattavuus ei pitkällä aikavälillä heikkene missään osassa metsien käytön arvoketjua metsästä teollisuuteen ja kauppaan asti. Ekologinen kestävyys tarkoittaa, että metsäluonnon monimuotoisuus ei pitkällä aikavälillä heikkene.

Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmisten mahdollisuudet käyttää metsiä virkistyksen lähteenä säilyvät. Käytännössä kestävyyttä tarkastellaan useimmiten koko maan tasolla tai sitten aluetasolla, esimerkiksi maakunnittain.

Metsien puuntuottokyky riippuu metsien kasvusta ja hakkuista ja se voidaan laskea luotettavasti. Luonnonvarakeskus arvioi metsien puuntuotannollista kestävyyttä jatkuvasti. Kun tästä johdetaan suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä, laskennassa otetaan huomioon kaikki metsien käyttöön esimerkiksi luonnonsuojelusyistä liittyvät rajoitukset.

Kestävyydelle ei ole olemassa yhtä yhteisesti hyväksyttyä mittaria.

Metsien käytön kestävyydelle ei ole olemassa yhtä, yksiselitteistä ja yhteisesti hyväksyttyä mittaria samalla tavoin kuin suurimmalle ylläpidettävissä olevalle hakkuukertymälle. Toki kestävyyttä voidaan mitata ja mitataan monella tavalla. Yksi mittaa puuston kasvua ja poistumaa, toinen lajien uhanalaisuutta, kolmas lahopuun määrää tai laatua metsissä, neljäs erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilymistä, viides metsien hiilivarastoa ja kuudes jotakin muuta.

Yksikään näistä mittareista ei yksinään anna kovin kattavaa kuvaa edes yhdestä kestävyyden lajista, kuten ekologisesta kestävyydestä. Se, mitä kukin haluaa painottaa, on mielipidekysymys tai jopa politiikkaa. Tätä pohditaan Luonnonvarakeskuksen blogissa, jossa kysytään, vaarantaako nykyisen väestön tarpeisiin vastaaminen tulevien sukupolvien hyvinvoinnin.

Kestävyys on käsite, joka riippuu ajasta ja paikasta.

Ihmistoiminnalla on aina sekä negatiivisia että positiivisia ympäristövaikutuksia. Kestävyys taas on käsite, joka riippuu ajasta ja paikasta: mikä oli kestävää 1950-luvun Yhdysvalloissa ei välttämättä ole kestävää tämän päivän Suomessa. Uudelleentäytettävät ja kotiovelle tuodut lasipullot saattavat hyvinkin edustaa kestävää tapaa jakaa maitoa Lontoossa, mutta tuskin esimerkiksi Inarissa.

Kestävyys ei ole yksiselitteinen käsite vaan niin sanottu liikkuva maali. Siksi mitään ihmistoimintaa ei oikeastaan voi sanoa kestäväksi, vaan sen sijaan pitäisi puhua kestävyydestä tavoitteena, jota voidaan lähestyä tai josta voidaan etääntyä.


Ympäristöministeriö: Mitä on kestävä kehitys
Suomen YK-liiton kestävän kehityksen määritelmä

Kirjoita kommentti