Viisi faktaa WC-paperista – ainakaan se ei lopu

27.3.2020 / Artikkeli
Yhdestä keskikokoisesta puusta voidaan Metsä Tissuen mukaan valmistaa yli tuhat rullaa WC-paperia. Kuva: Shutterstock
Yhdestä keskikokoisesta puusta voidaan Metsä Tissuen mukaan valmistaa yli tuhat rullaa WC-paperia. Kuva: Shutterstock

Koronavirus tyhjensi kauppojen hyllyt ensimmäiseksi WC-paperista. Mutta mitä oikeastaan tiedämme WC-paperista, sen tuotannosta, käytöstä ja esimerkiksi siitä, mitä sille tapahtuu käytön jälkeen?

Se ainakin on varmaa, että Suomessa ja useimmissa muissakin länsimaissa WC-paperin hamstraus on turhaa. WC-paperi ei lopu.

Suomessa on kaksi pehmopaperitehdasta, Metsä Tissuen Mäntän ja Essityn Nokian tehdas. Kumpikin tekee WC-paperia täydellä teholla. Tehtaiden huoltoseisokkeja on myös laajalti siirretty tulevaisuuteen.

Koronavirus ei myöskään lisää WC-paperin käyttöä. Hengitystieoireita saaneet amerikkalaiset tuskin lisäävät WC-paperin käyttöä, muistuttaa esimerkiksi New York Times.

Yhdysvaltain suuret vähittäiskauppaketjut kertovat lehdelle, että WC-paperi ei ole koskaan loppunut kaupoista päivää tai paria pidemmäksi ajaksi, tuskin edes tunneiksi. Tuotantoa voi kasvattaa, mutta ei enempää kuin kapasiteetin ylärajalle. Ylituotantoa ei kuitenkaan haluta, koska ennen pitkää se näkyisi kysynnän notkahtamisena.

Suomalainen käyttää vuosittain kotona 60 rullaa vessapaperia.
Suomalainen käyttää vuosittain kotona 60 rullaa vessapaperia.

”Kukaan ei lisää WC-paperin käyttöä. Sillä vain täytetään kaappeja”, sanoo johtaja Jeff Anderson Precision Paper Converters -paperiyhtiöstä. Hän varoittaa kesällä koittavasta kysynnän kuivumisesta, kun ihmisten kodit ovat täynnä WC-paperia.

Jos WC-paperin kulutus arveluttaa, internet tulee avuksi. Verkko on täynnä erilaisia laskureita, joilla voi arvioida vessapaperivarastonsa riittävyyden. Sitä kuluu yllättävän vähän.

WC-paperista tehdään multaa ja biokaasua

Käytön jälkeen WC-paperi päätyy tavallisimmin jäteveteen, sitä myötä jäteveden puhdistuslaitokseen ja jätevedestä erotettuun lietteeseen.

Esimerkiksi Suomessa pääkaupunkiseudulla jäteliete kompostoidaan ja siitä tehdään multaa. Multa kelpaa viherrakentamiseen ja kasvimaalle, mutta ei luomutuotantoon. Vastaavalla tavalla suomalaisten kesämökkien kompostoivan WC:n tuottamaa multaa käytetään pihanurmien ja kukkapenkkien kasvualustana. Näin WC-paperi kiihdyttää käytön jälkeen kasvien kasvua ja kasvattaa hiilinielua.

WC-paperin puukuitu ei kuitenkaan pääse teollisessa kompostointiprosessissa multaan.

Amerikkalaiset käyttävät keskimäärin kaksi kertaa niin paljon vessapaperia kuin eurooppalaiset.
Amerikkalaiset käyttävät keskimäärin kaksi kertaa niin paljon WC-paperia kuin eurooppalaiset.

”Suurin osa kuidusta hajoaa viimeistään, kun liete mädätetään. Silloin siitä syntyy biokaasua”, sanoo yksikön päällikkö Janne Nipuli Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Helsingin Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotettu biokaasu myydään suurimmaksi osaksi puhdistamon tontilla toimivalle Gasum Oy:lle. Maakaasuverkoston kautta se siirretään liikennepolttoaineeksi.

WC-paperi on kierrätystuote

Puukuitu kiertää länsimaisessa taloudessa 6–7 kertaa eri puutuotteissa: esimerkiksi hienopaperista sanomalehtipaperin ja kartongin kautta WC-paperiin.

Kierrätyskuitu on merkittävä WC-paperin raaka-aine. Tissue World Magazine -lehden mukaan esimerkiksi Saksassa pehmopaperintuotannon raaka-aineesta 37 prosenttia on kierrätyskuitua.

Suomessa osuus on pienempi. Vaikka suomalaiset käyttävät paperia henkeä kohti paljon ja vaikka sen kierrätysaste on Suomessa maailman huippua, 5,5 miljoonan ihmisen paperin käytöstä ei synny niin paljon kierrätettävää kuin vaikkapa 80 miljoonan ihmisen Saksassa.

WC-paperin raaka-aineiden suhde on kuitenkin muutoksessa.

”Etenkin uusissa tehtaissa pyritään käyttämään suoraan puusta tehtyä ensikuitua eikä niille välttämättä edes rakenneta kierrätyskuidun puhdistuslaitosta eli siistaamoa laisinkaan. Tämä johtuu siitä, että kierrätyspaperin saatavuus ja laatu heikkenee koko ajan”, sanoo erikoistutkija Juha Laitila Luonnonvarakeskuksesta.

Tärkein syy heikkenemiseen on toimistopaperin, niin sanottujen aanelosten käytön väheneminen, kun toimistojen paperittomuus yleistyy. ”Tämä päällystämätön hienopaperi on parasta kiertokuidun raaka-ainetta”, sanoo Laitila.

”Aiemmin myös sanomalehtipaperi tehtiin nykyistä suuremmalta osin ensikuidusta, mutta nyt yhtä useammin kiertokuidusta, samoin kuin osa aikakauslehtipaperistakin. Pehmopaperitehtaille tuleva kiertokuitu ei ole niin ’tuoretta’ kuin aiemmin, vaan sillä on useampia käyttökertoja takana”, sanoo Laitila.

WC-paperi on lähituote

WC-paperi on kotimarkkinatavaraa. Sitä ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja, koska se sisältää paljon ilmaa.

”Yleensä kuljetusmatka on kytköksissä asukastiheyteen. Suomessa kuljetusmatkat ovat pidemmät kuin vaikkapa Keski-Euroopassa”, Laitila sanoo.

Metsä Groupiin kuuluvalla Metsä Tissuella pehmopaperituotteiden kuljetusetäisyys pyritään pitämään alle 500 kilometrissä.

”Tällä hetkellä 90 prosenttia tuotekuljetuksista jääkin alle tämän rajan”, sanoo viestintäpäällikkö Asta Hirvonen Metsä Tissuelta.

Maailmalla tilanne on kuitenkin muuttumassa. Pehmopapereiden vienti suurina, niin sanottuina jumbo- eli emorullina on kasvamassa. Tutkimuslaitos RISIn asiantuntija Esko Uutela kirjoittaa laitoksen verkkojulkaisussa, että pehmopapereiden ulkomaankauppa on viime vuosina kasvanut nopeammin kuin niiden kulutus.

Emorullien vientiin ovat erikoistuneet erityisesti Kiina, Indonesia, Turkki, Egypti ja Arabiemiraatit. Niiden pehmopaperivienti on Uutelan mukaan kasvanut seitsemän prosenttia vuodessa viime viiden vuoden aikana, kun pehmopapereiden kulutuksen kasvu on neljä prosenttia vuodessa.

WC-paperin valinta on kulttuurikysymys

Metsä Tissue teki taannoin kuluttajatutkimusyhtiö Nepan kanssa vertailun suomalaisten, ruotsalaisten ja saksalaisten WC-paperimieltymyksistä.

Kyselyn mukaan valkoinen on suosituin WC-paperin väri kaikissa kolmessa maassa. Suomalaisten erikoispiirre on keltaisen paperin käyttö. AC Nielsenin tutkimuksen mukaan yli viidesosa suomalaisista talouksista osti myös keltaista paperia.

Saksalaiset taas pitävät pohjoismaalaisia enemmän hajustetusta ja värillisestä WC-paperista. Reilu kolmasosa saksalaisista käyttää ainakin silloin tällöin hajustettua vessapaperia.

Yhteistä kaikille maille on, ettei kuluttaja halua ostaa ohutta ja kovaa tai kallista paperia.

”Tärkeimpiä WC-paperin valintakriteerejä ovat pehmeys ja lujuus hyvää hinta-laatusuhdetta unohtamatta”, Hirvonen sanoo.

Myös käyttötyyli vaihtelee.

”Kun Yhdysvalloissa höttöisestä ja ohuesta WC-paperista tehdään pallo, Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa paperi yleensä taitellaan käyttöä varten.”

Lisäys: 1.4.2020 lisätty selitys kiertokuidun laadun heikkenemiseen.


forest.fi 30.6.2017: Metsä Tissue – Suomen suurin runokustantaja?

 

Lisää faktoja…

  • Yhdestä keskikokoisesta puusta voidaan valmistaa yli tuhat rullaa WC-paperia.
  • Suomalainen käyttää vuosittain kotona keskimäärin 60 rullaa WC-paperia.
  • Esimerkiksi Metsä Tissuen Mäntän-tehtaalla valmistuu vuorokaudessa 290 tonnia pehmopaperia, mikä vastaa kolmea miljoonaa rullaa WC-paperia.
  • Tehtaan tuotteisiin käytetään kotimaista, suomalaisella työllä tehtyä sellua.
  • Raaka-aineena käytetyn puun alkuperä tunnetaan sataprosenttisesti.
Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti