Tutkijat yhtä mieltä Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista puupohjaisten tuotteiden kysyntään – ”Sota loppuu jonain päivänä”

Bio- ja kiertotalous

Tukkeja sahalinjalla. Kuva: Tero Pajukallio
Puupohjaisten tuotteiden kysyntä kasvaa, mutta puuraaka-aineen saatavuudessa on kysymysmerkkejä. Kuva: Tero Pajukallio

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei heilauta metsäteollisuuden megatrendejä, mutta se voi nopeuttaa fossiilisisten raaka-aineiden korvaamista ja lisätä metsäteollisuuden tuotteiden kysyntää.

Vaikka Venäjän raaka sota Ukrainassa merkitsee lyhyellä aikavälillä kuprua metsäalalle, sota loppuu joskus ja siitä voi seurata hyviä asioita, muistutti Itä-Suomen yliopiston tutkija Jakob Donner-Amnell Suomen Metsäyhdistyksen järjestämillä Metsäpäivillä lokakuussa.

”Rauhasta voi seurata positiivinen vaikutus, kun Ukraina aikanaan jälleenrakennetaan. Maailmantalous saa buustia, mutta sitä emme tietenkään tiedä, kuinka kauan tämä tilanne kestää”, Donner-Amnell sanoi.

Metsäpäivillä järjestetyssä tilaisuudessa Helsingissä asiantuntijat kommentoivat metsäteollisuuden tulevaisuuteen vaikuttavia megatrendejä Ukrainan sodan näkökulmasta.

Donner-Amnell muistutti myös muista sodan seurauksista metsäteollisuuden toimintaympäristöön. Puun tuonti tyssäsi Venäjältä. Puun hankintahinta on noussut. Venäläisestä energiasta ja myös muusta fossiilisesta energiasta irtautuminen jouduttaa niin sanottua vihreää siirtymää. Metsäteollisuudelle siirtymä voi olla Donner-Amnellin mukaan myönteinen asia.

”Sen mitä sota vaikuttaa negatiivisesti nyt, vaikuttaa aikanaan positiivisesti”, Donner-Amnell sanoo.

Ympäristövaatimukset suuri megatrendi

Metsäpäivillä puhuneen VTT:n tutkimusprofessorin Ali Harlinin mukaan ympäristövaatimukset pysyvät metsäteollisuuden megatrendinä, vaikka sota saattaa aiheuttaa tarvetta lykätä niiden toteuttamista hetkeksi.

”Kun puhutaan 20–30 vuoden ajanjaksosta, parin kolmen vuoden heilunta ei muuta megatrendiä mihinkään. Se voi tarkoittaa sitä, että astumme entistä nopeammin irti fossiilisista”, Harlin sanoi Metsäpäivillä.

Harlin sanoo, että lisäarvon kasvattaminen korkealla osaamisella on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, mutta kehitys on hidasta.

”Lisäarvo ei tuplaannu kymmenessä vuodessa. Asiat, jotka tällä hetkellä ovat tulossa demovaiheeseen, ehtivät tuotantoon 2050 mennessä”, Harlin totesi.

Älykäs biotalous -videolla Ali Harlin on mukana kertomassa puukuitujen mahdollisuuksista tekstiileissä.

Puun saatavuus nousee tapetille

Tutkija Janni Kunttu Euroopan metsäinstituutista on tutkinut metsäteollisuuden tulevaisuuden skenaarioita Future Forest 2040 -hankkeessa. Kunttu sanoo Forest.fi:n haastattelussa, ettei sota sinänsä vaikuta metsäteollisuuden pitkän aikavälin skenaarioihin. Skenaariot ovat esimerkkejä äärettömästä määrästä erilaisia tulevaisuuksia.

”Maiden väliset konfliktit ja laajempi sodan uhka olivat skenaarioissa mukana, mikä kehityspolkuihin toki vaikutti”, Kunttu sanoo.

Puun saatavuuteen liittyviä kysymyksiä Ukrainan sota on jo korostanut. Myös Euroopan unioni pyrkii vaikuttamaan metsien käyttöön aikaisempaa enemmän.

”On varauduttava siihen, että metsien käyttöön voi kohdistua nykyistä enemmän sääntelyä tulevaisuudessa. On epätodennäköistä, että hakkuumäärät voisivat kasvaa”, Kunttu sanoo.

Kuntun mukaan puun kokonaiskysyntä kuitenkin kasvaa puupohjaisten tuotteiden kysynnän myötä. Fossiilisia raaka-aineita korvaaville ratkaisuille on tarvetta.

Thermocell-kalvoa tuotetaan VTT:n tutkimustiloissa. Kuva: VTT
Fossiilisia raaka-aineita korvaaville ratkaisuille on tarvetta erityisesti pakkausteollisuudessa. Selluloosapohjaista Thermocell-muovia on kehitetty VTT:llä. Kuva: VTT

”Yhtälö aiheuttaa epävarmuutta investointeihin: kuinka saadaan turvattua raaka-aineiden saatavuus teollisuudelle? Tällä hetkellä investointeja ei ymmärrettävästi uskalleta eikä haluta tehdä tuontipuun varaan, jossa Venäjällä on ennen sotaa ollut merkittävä rooli”, Kunttu sanoo.

Kuntun mukaan on selvää, että metsäteollisuuden menestystä toivotaan yleisesti ottaen myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä voimakkain huomio kohdistuu kiertotalouden investointeihin.

”Resurssitehokkuuden parantaminen, osin kulutuksen vähentäminen sekä sekundääristen puuvirtojen hyödyntäminen voivat olla tärkeimpiä keinoja raaka-aineiden saatavuuden ja jalostusasteen lisäämisen turvaamiseksi”, Kunttu sanoo.

Oleellista on eri toimijoiden yhteistyö, mukaan luettuna investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Jaa:

Yksi kommentti

  • Vaikka sota Ukrainassa jatkuu, on aihetta käydä EU:ssa pohtimaan maan jälleen rakentamista. Jos EU todella haluaa auttaa Ukrainaa, niin suomalainen puu ja puurakentaminen on nyt tuotava esille ympäristöystävällisenä ekotekona.
    Suomen osuus nyt esillä olevassa EU:n uudessa velassa tulee ohjata suomalaisen puurakentamisen tuotteisiin asuntoja, kouluja, sairaaloita ja kirkkojakin tarvitseville.
    Omakotitalot. paritalot, rivitalot ja korkeat puukerrostalot ekologisesti ja ympäristöystävällisesti ilmastotekona jälleen rakentamaan Ukrainaa.

Kirjoita kommentti