Parhaat puuyksilöt halutaan monistaa tuhansiksi taimiksi – tekoäly ja robotiikka vauhdittavat metsänjalostusta
Tekoäly ja robotiikka voivat ratkaista yhden metsänjalostuksen sitkeimmistä pullonkauloista: parhaiden puuyksilöiden monistamisen teollisessa mittakaavassa.
Lyhyesti
- Savonlinnalainen Lauka Biotech kehittää tekoälyä, konenäköä ja robotiikkaa hyödyntävää teknologiaa, jolla metsäpuiden alkiomonistus voidaan automatisoida ja kasvattaa teolliseen mittakaavaan.
- Yhtiön ensimmäinen kaupallinen laite on alkioiden idätysrobotti. Toista, taimia kasvihuoneeseen siirtävää robottia kehitetään parhaillaan.
- Automaatio voi lisätä tuotantoa, alentaa kustannuksia ja nopeuttaa jalostustulosten siirtymistä viljelyyn. Menetelmä täydentää siementuotantoa ja helpottaa jalostettujen taimien saatavuutta esimerkiksi laajojen metsäpalojen jälkeen.
- Kaupallinen käyttö on alkuvaiheessa: robotiikan avulla on tuotettu yli 100 000 tainta. Teknologiaa on testattu onnistuneesti myös Uudessa-Seelannissa radiatamännyllä.
Metsänjalostuksen tulokset halutaan käyttöön nykyistä nopeammin ja laajemmin. Savonlinnalainen startup Lauka Biotech kehittää tekoälyä, konenäköä ja robotiikkaa hyödyntävää teknologiaa, jolla metsäpuiden alkiomonistuksen tuotantoa voidaan automatisoida ja kasvattaa teolliseen mittakaavaan.
Metsäpuiden alkiomonistusta eli somaattista embryogeneesiä on kehitetty jo vuosikymmenten ajan. Menetelmän avulla valituista puuyksilöistä voidaan tuottaa suuria määriä perimältään ja ominaisuuksiltaan tunnettuja taimia. Kaupallista tuotantoa ovat kuitenkin hidastaneet laboratoriovaiheet, joissa pieniä alkioita käsitellään tarkkuutta vaativana käsityönä.
Lauka Biotechin tavoitteena on automatisoida näitä työvaiheita ja tehdä taimituotannosta kustannustehokkaampaa.
Yhtiö on syntynyt Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) tutkimusyhteistyöstä. Sen toimitusjohtaja Mikko Tikkinen pitää juuri yksittäisten alkioiden käsittelyä yhtenä taimituotannon suurimmista pullonkauloista.
”Tuotannon skaalaamisen keskeisimmät haasteet liittyvät työvaiheisiin, joissa ihmistyönä valikoidaan, käsitellään ja siirretään yksittäisiä kasvinosia. Laboratoriossa tehtävä työ vaatii korkeasti koulutettua henkilöstöä, ja tarkkuutta vaativa, toistuva työ on tekijälle hyvin kuormittavaa”, Tikkinen sanoo.
Yhtiön mukaan automaatio voi kasvattaa taimentuottajien tuotantomääriä merkittävästi ja samalla alentaa tuotantokustannuksia perinteiseen käsityöhön verrattuna.
Suuremmat tuotantomäärät ja pienemmät kustannukset voivat tehdä myös huippujalosteiden kaupallisesta tuotannosta kannattavampaa.
”Automaatiolla voidaan nopeuttaa jalostustulosten siirtymistä käytännön viljelyyn. Jalostajat ja tuottajat painottavat jalostusohjelmissaan erilaisia ominaisuuksia, ja uusi teknologia mahdollistaa haluttujen ominaisuuksien aiempaa tehokkaamman ja laajemman hyödyntämisen”, Tikkinen sanoo.

Robotiikka automatisoi metsäpuiden alkiomonistusta
Lauka Biotechin ensimmäinen kaupallinen laite on alkioiden idätysrobotti. Se tunnistaa konenäön avulla sopivassa kehitysvaiheessa olevat alkiot, poimii ne kasvatusastiasta ja siirtää kasvatusalustalle jatkokehitystä varten.
Samalla robotti asettelee alkiot oikeaan asentoon, jolloin alkiot itävät suoriksi sirkkataimiksi.
”Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta työ tapahtuu aseptisissa olosuhteissa ja käsiteltävät kappaleet ovat eläviä kasveja elinkaarensa alkuvaiheessa”, Tikkinen sanoo.
Tikkisen mukaan teknologian kehittäminen on edellyttänyt biologisten vaatimusten sekä robotiikan, konenäön ja anturitekniikan yhdistämistä.
”Alkioiden koko ja muoto vaihtelevat, joten niiden tunnistaminen vaatii tarkkaa laitteistoa ja kasvilajikohtaisesti koulutettuja ohjelmistoja”, Tikkinen kuvaa.
”Meidän vahvuutena on nimenomaan tiimistä löytyvä biologian ja insinööriosaamisen yhdistäminen. Laitteet on suunniteltu kasvien biologia edellä.”
Tekoäly ja automaatio keräävät dataa kehitystyöhön
Automaatio ei Tikkisen mukaan ainoastaan nopeuta tuotantoa. Se mahdollistaa myös aiempaa tarkemman tiedon keräämisen tuotantoprosessin eri vaiheista.
Jokaisesta käsitellystä alkiosta syntyy dataa, jota voidaan hyödyntää tuotannon kehittämisessä, laadunvalvonnassa ja prosessien optimoinnissa.
”Data ja sen tarkkuus ovat oleellisia. Sen avulla voidaan kehittää sekä laitteiden toimintaa että asiakkaiden tuotantoprosesseja.”
Yksittäisten alkioiden ja taimien seuranta voi auttaa tunnistamaan myös tuotantohäiriöitä aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Jos esimerkiksi kasvatusolosuhteet muuttuvat tai solukkoviljelmän tuotantokyky heikkenee, poikkeamat voidaan havaita ennen kuin ne vaikuttavat laajemmin taimituotantoon.
Metsäpuiden taimituotanto kohti täyttä automaatiota
Lauka Biotech kehittää parhaillaan myös toista robottia, jonka tehtävänä on siirtää laboratoriossa kasvatetut pienet taimet kasvihuoneeseen jatkokasvatusta varten.
”Tavoitteena on päästä testaamaan laitetta asiakkaiden kanssa lähivuosina”, Tikkinen kertoo.
Pitkän aikavälin tavoitteena on automatisoida alkiomonistuksen kaikki keskeiset työvaiheet kokonaisuutena. Yhtiö haluaa kehittää ratkaisuja, jotka voidaan ottaa käyttöön myös olemassa olevissa tuotantolaitoksissa ilman mittavia infrastruktuuri-investointeja.
Vaikka uusi teknologia vähentää manuaalisen työn tarvetta, Tikkinen ei usko sen johtavan työpaikkojen vähenemiseen. Alkiomonistuksen osaajista on pikemminkin pulaa, mikä osaltaan rajoittaa tuotannon kasvattamista.
Työntekijät ovat korkeasti koulutettuja, ja he saavat lisäksi tehtäviinsä erikoistuneen perehdytyksen ja koulutuksen laboratorioissa. Tuotantomääriä ei voida kasvattaa pelkästään palkkaamalla lisää työntekijöitä.
”Automaatio vähentää toistuvia ja fyysisesti kuormittavia tehtäviä laboratorioissa. Laboratorioiden huippuosaajat voivat keskittyä prosessien kehittämiseen ja valvontaan, kun automaatio hoitaa yksitoikkoisia työvaiheita.”
Robottiteknologialle kansainvälisiä markkinoita
Teknologia kehitettiin alun perin kuusen alkioiden käsittelyyn, mutta sen soveltuvuutta on sittemmin testattu myös muilla puulajeilla.
Ensimmäinen kansainvälinen yhteistyöhanke käynnistyi vuonna 2023 Uudessa-Seelannissa, jossa suomalaista robottiteknologiaa hyödynnetään radiatamännyn alkiomonistuksessa.
Tässä hankkeessa ovat olleet mukana Luken ja Xamkin ohella uusiseelantilainen tutkimuslaitos Scion (nykyisin Bioeconomy Science Institute, BSI) ja metsäteollisuuden tutkimus- ja kehitysyhtiö Forest Growers Research (FGR). Robotin soveltuvuus radiatamännyn alkioiden käsittelyyn on jo osoitettu onnistuneissa testeissä.
Uusi-Seelanti on Lauka Biotechille kiinnostava markkina, sillä alkiomonistusta kehitetään siellä aktiivisesti metsätalouden tarpeisiin.
”Keskitymme robotiikkaan ja ohjelmistoihin. Asiakkaita löytyy alueilta, joissa alkiomonistusta jo käytetään metsänviljelyssä”, Tikkinen sanoo.
Yhtiö tavoittelee Euroopassa pilottihankkeita myös muiden kasvilajien tuotannossa. Teknologialla voi olla käyttöä esimerkiksi hedelmäpuiden, viiniköynnösten ja kaakaon kaltaisten monivuotisten kasvien kasvattamisessa.

Laajat metsäpalot lisäävät siementen ja taimien tarvetta
Alkiomonistuksen kaupallista potentiaalia lisää mahdollisuus tuottaa jalostettuja taimia suuria määriä myös silloin, kun siementen saatavuus on rajallista.
Perinteinen taimituotanto on riippuvainen siemensadoista, joiden määrä vaihtelee vuosittain. Lisäksi esimerkiksi laajat metsäpalot voivat kasvattaa taimien kysyntää nopeasti.
”Alkiomonistuksessa tuotanto ei ole samalla tavalla riippuvainen luonnollisesta siemensadosta, vaan taimia voidaan kasvattaa valituista lähtöaineistoista”, Tikkinen sanoo.
”Menetelmän tarkoituksena ei ole korvata siementuotantoa vaan täydentää sitä.”
Tikkisen mukaan esimerkiksi Kanadassa laajat metsäpalot ovat lisänneet metsien uudistamisen tarvetta ja kasvattaneet painetta erityisesti jalostettujen taimien ja siementen saatavuudelle.
Brittiläisen Kolumbian provinssin metsäviranomainen varoitti jo vuonna 2023, että metsäpalot ja kuivuus lisäävät puiden siementen tarvetta, ja että kriisitilanteet edellyttävät siementen käytön ja hankinnan entistä tarkempaa suunnittelua. Voimakkaat palot voivat myös heikentää metsien luontaista uudistumista.
Canadian Tree Nursery Associationin tammikuussa 2026 julkaiseman arvion mukaan vuosina 2023–2025 metsäpaloissa tuhoutuneiden metsien pinta-alasta vain 15 prosentin uudistaminen istuttamalla vaatisi yli 7,3 miljardia tainta. Määrä on yli kymmenkertainen Kanadan taimitarhojen nykyiseen vuotuiseen tuotantokapasiteettiin verrattuna.
Kohti ilmastonmuutosta paremmin kestävien puuyksilöiden tunnistamista
Alkiomonistuksen kaupallinen tuotanto edellyttää paitsi toimivaa teknologiaa myös sopivia ja hyväksyttyjä metsänviljelyaineistoja.
Luken johtava tutkija Tuija Aronen korostaa molempien merkitystä.
”Jotta taimien kaupallinen tuotanto olisi mahdollista, tarvitaan sekä rekisteröityjä aineistoja että riittävän tehokas menetelmä niiden tuottamiseen”, Aronen sanoo.

Luke on rekisteröinyt Etelä- ja Keski-Suomeen soveltuvia alkiomonistettavia aineistoja vuosina 2014 ja 2024.
Alkiomonistus ei itsessään muuta puiden perinnöllisiä ominaisuuksia. Sen avulla voidaan kuitenkin tuottaa suuria määriä taimia yksilöistä, jotka on metsänjalostuksessa todettu lupaaviksi.
Jalostuksen tavoitteina voivat olla esimerkiksi nopeampi kasvu, sopeutuminen erilaisiin olosuhteisiin sekä parempi vastustuskyky tauteja ja tuholaisia vastaan.
Arosen mukaan genomitutkimuksen eteneminen voi tulevaisuudessa helpottaa myös ilmastonmuutosta paremmin kestävien puuyksilöiden tunnistamista.
Voidaanko tällä teknologialla vaikuttaa puun taimien resilienssiin ilmaston muuttuessa?
”Jos meillä on käytettävissä nykyistä enemmän genomitietoa puiden resilienssiin liittyen, tätä tietoa voidaan helposti käyttää lisättävien aineistojen valinnassa. On myös olemassa tutkimustietoa siitä, että esimerkiksi kuusella alkion kehittymisaikainen lämpötila vaikuttaa siitä kasvavan puun kasvurytmiin” Aronen sanoo.
Alkiomonistuksessa alkioiden kehittymislämpötilaa voidaan säätää ja tavoitella siten muuttuviin olosuhteisiin paremmin sopivaa kasvurytmiä, mutta tämä vaatii vielä lisätutkimusta.
Metsäpuiden alkiomonistuksen kaupallinen tuotanto alkuvaiheessa
Suomessa alkiomonistuksen kaupallinen käyttö on vielä alkuvaiheessa. Menetelmää tutkitaan edelleen, ja tuotettujen taimien ominaisuuksia seurataan kenttäkokeissa.
Lauka Biotechin perustamista edeltäneessä Luken ja Xamkin research to business projektissa on kuitenkin tuotettu jo yli 100 000 taimea robotiikan avulla. Metsäpuiden pitkä elinkaari tarkoittaa, että taimien ominaisuuksien lopullinen arviointi vie vuosia.
Myös teknologian kaupallistaminen etenee vaiheittain. Lähivuosien tavoitteena on myydä ensimmäisiä laitteita, testata uusia robottiratkaisuja asiakasympäristöissä ja laajentaa teknologian käyttöä uusiin kasvilajeihin.
Robotiikka voi poistaa yhden alkiomonistuksen keskeisistä tuotannollisista esteistä. Kaupallisen läpimurron edellytyksenä ovat kuitenkin myös laadukkaat solukkoviljelmät, toimivat kasvatusmenetelmät ja riittävän kustannustehokas kokonaisuus.