Yhä useampi koulu ja päiväkoti rakennetaan puusta. Puurakentamisen puolesta puhuvat ekologisuus, terveysvaikutukset ja oppimistulokset. Myös aluetalous hyötyy.
Rehtori Lasse Tiilikka näyttää onnelliselta hymyillessään valokuvaajalle koulunsa Jättiläisten portailla. Kohta koulun sisääntuloa hallitsevaan, porrasmaiseen katsomoon pääsevät tutustumaan myös oppilaat.
Imatran Mansikkalan koulukeskus valmistui ajoissa torstaina alkavaan lukuvuoteen. Yhteensä 1400 peruskoululaista, lukiolaista ja päiväkotilasta pääsee aloittamaan syksyn upouusissa tiloissa.
”Ihan naurattaa, kuinka iloisia lapsia tuossa pihalla on jo näkynyt”, Tiilikka sanoo. ”On todella harvinaista päästä kokemaan tällaista urallaan.”
Tiilikan mukaan päätös puukoulun rakentamisesta oli Imatralla iso ja positiivinen uutinen. Sekä henkilöstö että vanhempaintoimikunnat huokaisivat helpotuksesta. Vanhoissa kouluissa oli kärsitty sisäilmaongelmista, joita puurakentamisen tiedettiin ehkäisevän.
”Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että puu luo rauhallisen oppimisympäristön ja parantaa jopa oppimistuloksia”, Tiilikka toteaa ja kiinnittää huomion tilojen ääniystävällisyyteen. Edes suuressa liikuntasalissa askeleet eivät kaiu.
Imatra teki syksyllä 2016 valtakunnallista huomiota saaneen päätöksen. Vajaan 30 000 asukkaan kaupunki päätti luopua yhdeksästä koulusta ja keskittää opetuksen kolmeen isoon koulukeskukseen. Myös Mansikkalan koulun tieltä purettiin vanha koulurakennus.
Tila tukee yhteisöllisyyttä
Imatran Mansikkalan koulu jatkaa modernien puukoulujen sarjaa. Jo joka neljäs koulu ja päiväkoti rakennetaan Suomessa puusta. Tiennäyttäjiä ovat olleet muun muassa neljä vuotta sitten valmistunut Pudasjärven hirsikoulu ja vuotta myöhemmin Kuhmoon noussut Suomen ensimmäinen CLT-rakenteinen Tuupalan koulu.
Imatran Mansikkalan koulu on puurunkorakenteinen. Ulkoa koulun ilmettä hallitsee tumma puulaudoitus ja harjakatot. Rakennustyöt tehtiin täysin sääsuojan alla. Rakennusurakan toteuttaa YIT elinkaarihankkeena, eli se on vastuussa esimerkiksi peruskorjauksista siten, että rakennuksen arvo vastaa vähintään 80 prosenttia rakennuksen uudisarvosta vielä sopimuksen päättyessä 20 vuoden kuluttua.
Sisällä koulussa vastaan tulvii valo. Lasia on paljon, samoin vaaleaa puupintaa. Puuta on käytetty runsaasti myös kalusteissa naulakkoja ja oppilaiden lokeroita myöten.
Tilat on suunniteltu niin, että ne tukevat yhteisöllisyyttä ja avointa oppimisympäristöä. Luokkahuoneista näkyy lasiseinien kautta toisiin ja niitä on mahdollista yhdistää suuremmiksi tiloiksi. Perinteisiä käytäviä koulussa ei ole juuri lainkaan. Opettajanhuoneen pastellinsävyiset sohvat näkyvät aulaan lasiseinän läpi.
Puurakentaminen vahvistaa aluetaloutta
Koronatilanne vaikuttaa Mansikkalankin koulussa arkeen. Yhteiset isot kokoontumiset saavat vielä odottaa ja vain eka- ja tokaluokkalaiset ovat päässeet tutustumaan uuteen kouluunsa ennen lukuvuoden alkua.
forest.fi pääsi vierailemaan koululla juuri ennen lukuvuoden alkua yhdessä Suomen Metsäkeskuksen puurakentamisen hankkeen projektipäällikön Johanna Pullin ja asiantuntijan Jouni Silvastin kanssa.
Kaakon puurakentaminen kasvuun -hankkeen tavoitteena on edistää puutuotteiden käyttöä Kaakkois-Suomen rakennushankkeissa ja tukea paikallista osaamista ja tuotantoa.
”Puurakentamisella on vahva aluetaloudellinen merkitys. Parhaimmillaan paikallisten yritysten kanssa keskustellaan jo tarvekartoitusvaiheessa, jotta ne pystyisivät ottamaan isot urakat huomioon suunnittelussaan ja jopa tuotekehityksessään”, Jouni Silvast sanoo.
”Markkinavuoropuhelu on saatava toimivaksi, jotta puun ei tarvitse matkustaa tarpeettomasti mutta raha saadaan kiertämään”, Johanna Pulli toteaa.
Julkisen sektorin asema on tärkeä
Puu tekee Silvastin mukaan parhaillaan uutta tulemista rakentamiseen juuri julkisessa rakentamisessa. Puuhun suhtaudutaan kunnissa myönteisesti myös Tommi Palokankaan maisterintutkielman mukaan. Joka neljäs uusi koulurakennus on puurakenteinen ja myös yhä useampi päiväkoti ja hoitolaitos rakennetaan puusta.
”Julkisen sektorin asema rakentamisen markkinoilla on keskeinen, sillä mitä enemmän kunnissa rakennetaan toimitiloja, päiväkoteja ja kouluja puusta, sitä enemmän se luo kysyntää myös yksityisillä markkinoilla”, Palokangas toteaa tutkielmassaan.
Aluetalouden vahvistamisen lisäksi puurakentamista edistävät ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen tavoitteet. Niiden ja ekologisuuden rinnalla tärkeitä ovat puurakentamisen positiiviset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin, mistä on Silvastin mukaan pian valmistumassa uutta tutkimusnäyttöä muun muassa Kuhmon CLT-rakenteisesta koulukeskuksesta.
Suomen pientaloista ja vapaa-ajan rakennuksista valtaosa on tehty puusta, mutta puun kerrostaloissa ja julkisessa rakentamisessa puun käyttö on lisääntynyt vasta viime vuosina muun muassa uusien, puun käytön laajemmin mahdollistavien palomääräysten myötä.
Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan esimerkiksi puuelementtiteollisuuden reilut 30 yritystä on suureksi osaksi perustettu 2010-luvulla. Alle viidessä vuodessa yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kaksinkertaistuneet.
forest.fi : Kunnat ovat siirtyneet puurakentamisen kärkeen – syynä on ennen kaikkea sisäilmaongelmat
2 kommenttia “Tältä näyttää Suomen suurin puukoulu – julkisesta puurakentamisesta voi puhua jo trendinä”
/ Taisto Pulkkinen
Tämä on parasta mitä Suomessa on tehty aikoihin. Omien materiaalien kunnioitusta ja käyttöä. Ei tule pitkiä kuljetusmatkoja ja tilat ovat kauniita sekä sisäilma puhdasta. Lisää varmasti suomalaisen puun ja suunnittelun kysyntää myös ulkomailla! Hyvä Imatra!
/ Alpo Itäluoma
Pitäisi saada yle TV käymään paikalla ja tekemään uutisjuttu (ellei jo ole tehty), puurakentamista pitää saada ison yleisön tietoisuuteen. Hyvä esimerkki puurakentamisesta.