Portugali on yksi eniten metsäpaloista kärsinyt Euroopan maa, kun Suomessa metsää palaa lähes liian vähän. Maiden välisessä yhteistyöhankkeessa tähdätään metsäpaloriskien vähentämiseen ja samalla metsätalouden taloudelliseen kestävyyteen.
Maailmassa palaa yli 300 miljoonaa hehtaaria metsää vuosittain. Palot ovat yhä rajumpia ja aiheuttavat yhä vakavampia vahinkoja ihmisille ja ekosysteemeille. Ne ovat paikallinen ongelma, jolla on maailmanlaajuisia seurauksia.
Tulipalot johtuvat useista tekijöistä, kuten ympäristön olosuhteista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista tekijöistä, eri maiden hallituksien politiikasta sekä maankäyttöön ja asutukseen liittyvistä kannustimista. Myös ihmisten tulenkäyttötavoilla on osansa niiden esiintymisessä.
Portugalia ovat koetelleet vakavat metsäpalot useiden vuosien ajan. Vuosi 2017 oli erityisen tuhoisa. Se oli yksi syy siihen, miksi Portugali isännöi 8. kansainvälistä Wildland Fire -konferenssia toukokuussa.
”Portugalin viime vuosien yhä vakavammat metsäpalot johtuvat pääasiassa metsänhoidon puutteista ja herkästi palavan aineksen kertymisestä metsiin sekä investoinneista ennemmin palojen hallintaan kuin niiden ennaltaehkäisyyn”, sanoo AGIF:n hallituksen jäsen Mário Monteiro.
AGIF on koordinoiva viranomainen Portugalin suojelemiseksi vakavilta paloilta.
Paikallisyhteisöt sitoutuneesti mukana
Konferenssin yhteydessä Luonnonvarakeskus (Luke) ja Karjalan ammattikorkeakoulu esittelivät hankkeen, jossa ne ovat yhteistyössä Lissabonin kauppakorkeakoulun (ISEG)kanssa tutkineet metsäpaloriskin vähentämistä samalla, kun parannetaan metsien taloudellista kestävyyttä.
Tutkimus keskittyy useisiin paikallisiin yhteisöihin ja pieniin biomassalaitoksiin ympäri Portugalia.
”Suomalainen metsänhoitotapa sekä osaaminen biomassan määrän ja saatavuuden arvioinnissa olivat hyvä referenssi Portugalille. Myös Suomen tapa torjua metsäpaloja on myönteinen tekijä”, sanoo Eero Mikkola, Luonnonvarakeskuksen vanhempi asiakaspäällikkö.
Mário Monteiro jatkaa: ”Suomi on luonnollinen kumppani, kun otetaan huomioon sen asiantuntemus metsänhoidosta, teknologisista ratkaisuista ja asianmukaisesta politiikasta ja sääntelyjärjestelmistä tällä alalla.”
Mukana olevat portugalilaiset paikallisyhteisöt ovat sitoutuneet hankkeeseen innostuneesti ja ne tavoittelevat monia etuja: yhteisöt haluavat hyötyä metsistä enemmän, toteuttaa vihreää siirtymää energiantuotannossa sekä pienentää metsäpaloriskiä.
Bioenergiaa kouluille ja pelastuskeskuksille
Yksi keino vähentää paloriskiä ja palojen vakavuutta portugalilaisissa olosuhteissa on alentaa palokuormaa eli vähentää palavan biomassan määrää metsissä.
Pienikokoisten puiden poistaminen metsistä on toistaiseksi nähty kalliiksi, koska tällaiselle biomassalle on Portugalissa vähän kysyntää. Kysyntää voitaisiin lisätä hyödyntämällä bioenergian tuotantoa paikallisissa yhteisöissä. Pienen mittakaavan toiminnassa kuljetusetäisyydet jäävät lyhyiksi, ja toiminnalla on myönteisiä vaikutuksia paikallistalouteen.
Suomalais-portugalilaisen hankkeen tavoitteena on arvioida, kuinka paljon metsäbiomassaa saadaan korjattua pienimuotoiseen lämmöntuotantoon. Hankkeessa selvitetään myös toteuttamiskelpoisia toimitusketjuja ja arvioidaan biomassan toimituskustannuksia metsistä lämpölaitoksiin. Tavoitteena on myös arvio sosioekonomisista vaikutuksista ja määritellä liiketoimintamallit. Pilottihankkeissa tutkitaan muun muassa paikallisten koulujen lämmitysratkaisuja sekä kunnallisten pelastuspalvelukeskusten energiatarpeita.
Pilottiprojekti aloitettiin tarvittavien perustietojen keräämisellä. Tämä suoritettiin satelliittikuviin ja valtakunnan metsien inventoinnin maastotietoihin perustuen, jotta paikallisista biomassamääristä saatiin tarkat ja ajantasaiset tiedot.
Biomassaa tutkitulla alueella saadaan esimerkiksi mäntyjen ja akaasian harvennuksista, osittain palaneista eukalyptusmetsiköistä, sekä tienvarsien raivauskohteilta.
Seuraavassa vaiheessa AGIF valitsee urakoitsijat (kunkin) pilottihankkeen toteuttamiseen. ”Projektit valmistuvat tänä vuonna ja toivottavasti tarjoavat osaratkaisuja, jotka parantavat Portugalin maankäyttöä, vähentävät maastopaloriskiä ja siten lisäävät houkuttelevuutta metsäinvestoinneille”, Monteiro päättää.
POretugalin metsäpalokonferenssi kokosi noin kaksituhatta johtavaa maankäytön sekä metsä- ja maastopalojen asiantuntijaa kansainvälisistä järjestöistä tiedeyhteisöön ja paikallisiin palo- ja metsäviranomaisiin. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä, mukana olivat muun muassa OECD, EU:n komissio, FAO, US Forest Service, Kanada, Portugali, Yhdistyneiden Kansakuntien katastrofiriskin vähentämistoimisto (UNDRR), ITTO ja Korea.
Kirjoittaja on forest.fi-verkkolehteä julkaisevan Suomen Metsäyhdistyksen kansainvälisen viestinnän päällikkö ja UNECE-FAO:n metsäviestintäverkoston puheenjohtaja. Lintunen kutsutiin konferenssiin puhumaan palotorjunnan ehkäisyssä ja riskien hallinnassa ratkaisevan tärkeästä viestinnästä.
