Puuta sähköauton akkuun, suovedet kirkkaaksi… – 6 suomalaisen biotalouden kuumaa uutuutta
Listasimme kuusi suomalaisen biotalouden vuoden 2021 uutuustuotetta, jotka vähentävät fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja tehostavat kierrätystä.
1. Puuta sähköauton akkuun
Puupohjainen biohiili voi jatkossa korvata ladattavissa akuissa käytettävän grafiitin, joka on synteettinen ja uusiutumaton materiaali. Stora Enson uutuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi sähköautoissa, kulutuselektroniikassa ja suurissa energiaa varastoivissa järjestelmissä. Tuote esiteltiin viime vuonna.
Havupuusta erotettavasta ligniinista voidaan jalostaa uusiutuvia anodimateriaaleja, joita ladattava akku vaatii toimiakseen. Ennusteen mukaan maailman akkumarkkinat kymmenkertaistuvat kymmenessä vuodessa.
Stora Enson biopohjaisia hiilimateriaaleja valmistava koelaitos aloitti toimintansa Kotkan Sunilassa kesällä.
Kotkan biojalostamossa on tuotettu ligniiniä vuodesta 2015 lähtien. Biojalostamon kapasiteetti on 50 000 tonnia vuodessa, ja Stora Enso on maailman suurin erikoiskuivan ligniinin tuottaja. Ligniini on luonnon toiseksi yleisin makromolekyyli selluloosan jälkeen.
2. Kierrätetty tarra banaanin kylkeen
Hedelmien ja vihannesten kylkeen on nyt mahdollista tulostaa kaupassa tarra, joka on valmistettu kierrätetystä puukuidusta.
UPM esitteli viime syksynä uudet ympäristöystävälliset lämpöpaperietiketit ruokakauppojen, kauppojen ja tukkukaupan tarpeisiin.
Etikettejä käytetään hedelmien ja vihannesten punnituskoneissa sekä salaatti- ja ruoka-annosten pakkauksissa ja logistiikan pakkauksissa. Etiketeissä ei ole käytetty uutta puukuitua, eivätkä ne sisällä myrkyllistä fenolia.
UPM muistuttaa, että kierrätyspaperien käyttäminen vähentää uuden puun käyttöä metsäteollisuustuotteissa.
“Paine vähentää jätteen ja neitseellisen raaka-aineiden käyttöä kasvaa ilmiselvästi”, sanoo Ville Pollari, Director, Business Segment VIP & Prime, UPM Raflatac.
“Ympäristöystävällisiin tarroihin siirtyminen hyödyttää sekä valmistajia että ympäristöä”, Pollari jatkaa.
3. Puu säästää betonia elementeissä
Betonin ja puun yhdistävä uusi hybridielementti ruuvaa rakentamista ilmastoystävällisempään suuntaan.
Elementti koostuu Metsä Fibren Kerto LVL -puulevystä, lämpöeristeestä ja teräsbetonista, josta valetaan julkisivu. Metsä Woodin yhdessä kumppanien kanssa suunnitteleman elementin rakenne muistuttaa kerrosvoileipää.
Uutta elementtiä käytettiin ensimmäistä kertaa Metsä Fibren uuden Rauman sahan rakennustöissä syksyllä. Sahan rakennusteknisen kokonaisuuden toimitti Skanska. Yhtiön mukaan osaksi puusta tehty elementti asennetaan samoin kuin betoniseinäelementti, mutta valttina on keveys.
”Käytimme pienempää nosturia asennuksessa, koska hybridiseinäelementit ovat perinteisiä betoniseinäelementtejä kevyempiä. Keveys voi tuoda huomionarvoisia säästöjä suuremmassa rakennusprojektissa”, työpäällikkö Petri Puputti Skanskasta sanoi lokakuussa.
Skanska aikoo olla maailmanlaajuisesti hiilineutraali yritys vuoteen 2045 mennessä.
”Rauman sahaprojekti on tarjonnut meille hyödyllistä ensikäden tietoa elementtien käytöstä rakennusprojekteissa. Näyttää siltä, että nämä elementit sopivat hyvin teknisiin tarpeisiimme”, Skanskan tuottavuudesta ja laadusta vastaava johtaja Ilkka Romo kertoi.
Elementit on valmistettu Lipa-Betonin tehtaalla Etelä-Savossa.
4. Selfie-kepillä varustettu puusatelliitti
Huhtikuussa esiteltiin UPM:n ja avaruusasiantuntijoiden huima hanke: Maailman ensimmäinen puinen satelliitti lähetetään Maata kiertävälle radalle vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Laukaisun on määrä tapahtua Rocket Labin laukaisualustalta Uudesta Seelannista.
Vanerinen Wisa Woodsat -nanosatelliitti on suunniteltu ja rakennettu Suomessa. Se on särmiltään kymmensenttinen, miltei kämmeneen mahtuva minikuutio, joka saa käyttövoimansa auringosta.
Satelliitilla testataan puun ja erityisesti UPM:n WISA-Birch-koivuvanerin soveltuvuutta avaruusaluksiin. Vaneri on valmistettu Savonlinnassa. Avaruudessa vaneri altistuu kuumalle, kylmälle, tyhjiölle ja säteilylle. Vaneria tarkkailee kaksi kameraa, joista toinen on avaruudessa aukeavan kamerapuomin päässä.
“Selfie-kepillä varustettu puusatelliitti levittää varmasti hyvää mieltä ja nostattaa hymyjä, mutta pohjimmiltaan kyse on vakavasta tieteellisestä ja teknologisesta hankkeesta, sanoi WISA Woodsat -hankkeen johtaja Jari Mäkinen Arctic Astronauticsista tiedotteessa huhtikuussa.
WISA-koivuvaneria käytetään yleisesti laivanrakennus-, ajoneuvo-, rakennus- ja huonekaluteollisuudessa.
Satelliitti testaa vanerin lisäksi esimerkiksi myös edullista satelliittitietoliikennetekniikkaa radioamatööreille ja kokeilee uutta asennonsäätötekniikkaa.
UPM kehittää WISA Woodsat -satelliittia yhteistyössä suomalaisen Arctic Astronautics -yhtiön, eurooppalaisen teknologian suunnitteluyhtiön Huldin ja Euroopan avaruusjärjestö ESAn kanssa.
5. Vähähiilisemmät vaipat ja kuukautissuojat
Arjen tutut apurit lautasliinat, vaipat, inkontinenssisuojat ja kuukautissuojat muuttuvat entistä ympäristöystävällisemmiksi. Stora Enso tiedotti lokakuussa vähähiilisemmästä revinnäissellusta, josta valmistetaan imukykyisiä hygieniatuotteita.
Uuden NaturaFluff Eco -sellulaadun hiilijalanjälki on yhtiön mukaan noin 30 prosenttia pienempi kuin perinteisellä imukykyisellä revinnäissellulla, koska valmistuksessa ei käytetä valkaisukemikaaleja. Väriltään sellu on vaaleanruskeaa ja raaka-aine on yhtiön mukaan täysin biohajoavaa.
”Kun valmistusprosessista jätetään pois valkaisu ja sellusta erotetaan ligniini hapettamalla, saadaan hiilijalanjäljeltään merkittävästi pienempi mutta suorituskyvyltään aivan yhtä erinomainen tuote kuin tavallinen revinnäissellumme”, sanoo Stora Enson Biomaterials-divisioonan Kirsi Seppäläinen.
6. Petihiekka kirkastaa veden
Viime vuosi toi hyviä uutisia kirkkaista vesistöistä haaveileville. Turvemaan ojasta kauhottu ruskea vesi kirkastui biovoimalaitoksen käytetyllä petihiekalla laboratoriossa, Metsä Group tiedotti kesällä.
”Humusaineet reagoivat suodattimen aineiden kanssa ja sakkautuivat, kertoi Metsä Groupin kestävän kehityksen johtaja Vesa Junnikkala tiedotteessa kesäkuussa.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan petihiekka sisältää esimerkiksi kalsiumia, alumiinia ja rautaa, joiden tiedetään muodostavan saostumia humusaineksen kanssa.
“Petihiekkakäsittelyillä pystyttiin vähentämään erityisesti vesien kemiallista hapenkulutusta ja vähentämään värillisten komponenttien määrää”, VTT:n tutkija Joni Lehto kertoi.
Vesistöjen kirkastamiselle on tarvetta, sillä turvemaiden kunnostuksessa vesistöihin liukenee orgaanista ainetta, jota ei saada pois. Aines ruskistaa veden ja nostaa biologista hapenkulutusta.
Petihiekkaa testattiin myös pienimuotoisissa kenttäkokeissa. Biovoimalaitoksissa petihiekkaa käytetään tehostamaan kattilassa poltettavan materiaalin palamista.
Projektin tulokset julkaistiin Environmental Technology -lehdessä keväällä. Hiekan käyttäminen laajalti käytännössä edellyttää vielä lisätestauksia.
