Olli Rehn arvostelee EU:n päästökauppajärjestelmää: ”Asettaa jäsenmaat eriarvoiseen asemaan”
Entinen EU:n komissaari, Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn vaatii vertailukelpoista tutkimustietoa metsien hiilinieluista päästökauppajärjestelmän tueksi.
Suomen pankin pääjohtaja, EU:n komission entinen varanpuheenjohtaja Olli Rehn arvostelee Forest.fi:n haastattelussa EU:n metsien hiilinieluihin perustuvaa päästökauppajärjestelmää.
Arvostelu kohdistuu tutkitun tiedon puutteeseen. Rehnin mukaan kaupattavien nieluyksiköiden todentaminen ja vertailukelpoisuus vaikuttavat olevan epävarmalla pohjalla.
”Tarvitsemme nykyistä parempaa ja mittauksiin perustuvaa tutkittua tietoa. Hiilinielujen laskentaa ja todentamista toteutetaan jäsenmaissa hyvin erilaisin menetelmin, eivätkä tiedot ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Tämä asettaa jäsenmaat eriarvoiseen asemaan”, Rehn sanoo Forest.fi:lle.
Metsien ja maaperän hiilinielujen mittaus on ollut iso puheenaihe Suomessa. Puun määrä on edelleen lisääntynyt metsissä ja puusto säilyi hiilinieluna, mutta tämä ei ole enää Suomessa riittänyt kattamaan metsien maaperän kasvaneita päästöjä.
Tarvitsemme nykyistä parempaa ja mittauksiin perustuvaa tutkittua tietoa. Hiilinielujen laskentaa ja todentamista toteutetaan jäsenmaissa hyvin erilaisin menetelmin, eivätkä tiedot ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Tämä asettaa jäsenmaat eriarvoiseen asemaan.
Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen metsien hiilinielut ovat kääntyneet päästölähteeksi. Kummastusta on herättänyt, että toisessa metsäisessä pohjoismaassa Ruotsissa metsät ovat olleet merkittävä hiilinielu.
Metsälehden haastatteleman Luonnonvarakeskuksen asiantuntijan mukaan täysin erilaiset tulokset verrattuna Ruotsiin selittyvät erilaisilla tutkimusmalleilla.
Uhkakuvissa on väläytetty, että Suomi voisi tutkimusmallin takia joutua maksamaan esimerkiksi Romanialle kompensoivista ilmastotoimista, koska se ei täytä EU:n hiilinielutavoitetta.
Rehn muistuttaa Forest.fi:n haastattelussa metsien hiilinielujen pienentyneen useissa EU-maissa. Näin on tapahtunut Suomen ohella myös muissa metsävaroiltaan merkittävissä maissa, kuten Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa.
”Nielujen kehitys myös jatkuu epävarmana. Metsätiedepaneelin puheenjohtaja Antti Asikainen on todennut, että EU-maiden metsänielujen ennakoidaan lähitulevaisuudessa painuvan jopa alle puoleen reilun vuosikymmenen takaisesta tilanteesta”, Rehn sanoo.
Rehnin ura EU:n huippuviroissa
Olli Rehn on toiminut Suomen Pankin pääjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 2018. Pesti jatkuu tulevat seitsemän vuotta. Hän on työskennellyt aiemmin myös muun muassa elinkeinoministerinä, kansanedustajana ja komissaarina vuodet 2004–2014.
Nykyisessä tehtävässään Suomen Pankissa Rehn sanoo, ettei ole suorassa vastuussa metsäalasta, mutta alan keskustelua hän seuraa.
”Kestävä metsätalous on niin tärkeä osa Suomen kansantaloutta, että sen kehitysnäkymien osalta on syytä olla kartalla”.
Euroopassa käydessään Rehn sanoo kertovansa aina Suomen kestävästä metsähoidosta ja metsätaloudesta.
”Ennen tapasin käyttää ilmaisua ”vihreän kullan maa”, nykyisin harvemmin – vaikka niin kyllä ajattelen. Kyllähän painotukset ovat muuttuneet vuosien varrella siinä missä maailmakin on muuttunut”, hän toteaa.
Jatkuva kasvatus ei sovi kaikkialle
Komissio on valmistellut ”luonnonläheisen metsätalouden” sertifiointia (closer-to-nature certification). Suomessa tämä on yhdistetty jatkuvaan kasvatukseen.
Sertifioinneista puhuttaessa Rehn mainitsee esimerkkeinä Suomesta laaja-alaisesti neuvotellut hyvän metsänhoidon suositukset, olemassa olevat metsäsertifiointijärjestelmät ja yritysten ja toimijoiden omat suositukset.
”Niiden myötä metsiin jätetään jo nyt luonnonläheisen metsätalouden mukaisesti aiempaa enemmän suojatiheiköitä, eri-ikäistä puustoa ja lahopuuta sekä suositellaan jatkuvaa kasvatusta sille soveltuville kasvupaikoille, erityisesti turvemaille”, Rehn toteaa.
Kasvupaikan ja sen vaatimusten tulee kuitenkin ohjata kulloinkin käytettävää metsänuudistamisen tapaa, joista jatkuva kasvatus on yksi mutta ei aina se ainoa oikea tapa.
”Kasvupaikan ja sen vaatimusten tulee kuitenkin ohjata kulloinkin käytettävää metsänuudistamisen tapaa, joista jatkuva kasvatus on yksi mutta ei aina se ainoa oikea tapa”, hän sanoo.
Trumpin tullit kutistaisivat vientituloja
Metsäala on muiden mukana seurannut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aggressiivista tullipolitiikkaa. Rehn toteaa kaikkien tullienvähentävän kohteidensa toimintaedellytyksiä.
Suomen paperi- ja kartonkiviennistä noin 13 prosenttia suuntautui viime vuonna Yhdysvaltoihin. Viennin arvo oli 843 miljoonaa euroa.
”Ainakin osa näistä vientituloista jäisi saamatta, jos Yhdysvallat asettaisi metsäteollisuuden tuonnille Suomesta tulleja. Puutuotteissa osuus ja viennin arvo on paljon alhaisempi. Euroopan unionin tasolla paperin ja puutuotteiden viennin osuus on selvästi pienempi”, Rehn sanoo.
