Kemin biotuotetehtaasta tulee pohjoisen pallonpuoliskon tehokkain puuta jalostava laitos – jopa hajukaasut hyödynnetään

10.6.2022 / Artikkeli
Kemin biotuotetehdas ilmasta. Kuva: Metsä Group
Kemin uusi biotuotetehdas rakennetaan 60 hehtaarin merelliselle tontille. Havainnekuva: Metsä Group

Suomen metsäteollisuushistorian suurin investointi, Kemin biotuotetehdas valmistuu ajallaan ensi vuonna. Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä kertoo Forest.fi:n haastattelussa, miten hän ratkaisisi EU:n nostaman haasteen metsien käytöstä.

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Kemin uuden biotuotetehtaan rakentaminen etenee suunnitellusti, mutta kustannukset ovat kohonneet 1,6 miljardista eurosta 1,85 miljardiin euroon muun muassa materiaalien kallistumisen vuoksi. Tehdas käynnistetään vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä.

Metsä Groupin pääjohtajan Ilkka Hämälän mukaan tehtaan korollinen takaisinmaksuaika on 10–15 vuotta riippuen sellun hinnasta. ”Positiivisilla numeroilla” tehdas alkaa pyöriä välittömästi.

”Tällainen tehdas kun saadaan jaloilleen ja liikkeelle, niin se on kuin hirvenvasa. Sen pitää pystyä juoksemaan heti kun se syntyy”, Hämälä sanoo.

Tällainen tehdas kun saadaan jaloilleen ja liikkeelle, niin se on kuin hirvenvasa. Sen pitää pystyä juoksemaan heti kun se syntyy.

Mitä 60 hehtaarin perämerellisellä tontilla sitten tehdään? Kemin uutuuslaitos tuottaa havu- ja koivusellua 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa kartongin, pehmo- ja painopaperin sekä erikoistuotteiden raaka-aineeksi.

Metsä Groupin johtaja Ilkka Hämälä
Kemin uuden biotuotetehtaan kustannuskilpailukyvyn tulee olla suunnitelluilla markkinoilla parempi kuin muilla. ”Meidän pitää tehdä tehokkuushyppy, Metsä Groupin johtaja Ilkka Hämälä sanoo. Kuva: Tero Karjalainen

Koivusellu jalostetaan biotuotelaitoksen viereen integroidussa kartonkitehtaassa päällystetyksi valkopintaista kraftlaineriksi, eli suoraksi kuljetuspakkausten materiaaliksi. Sivuvirtoja jalostamalla biotuotetehtaassa syntyy myös lukuisia muita tuotteita kuten uusitutuvaa energiaa, tuotekaasua, rikkihappoa, mäntyöljyä ja tärpättiä joko itse käytettäväksi tai myytäväksi muille.

Biopohjaista sähköä merkittävä määrä

Kemin biotuotetehdas tuottaa biopohjaista sähköenergiaa paljon enemmän verrattuna perinteiseen sellutehtaaseen. Sähköä tuotetaan myyntiin Ilkka Hämälän mukaan ”merkittävä määrä”.

”Sähkön myynnin arvo on kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Täällä tehdään myös kaukolämpöä, joka myydään Kemin kaukolämpöverkkoon”, hän sanoo.

Osa kuoresta kaasutetaan tuotekaasuksi, millä korvataan fossiilista polttoöljyä biotuotetehtaalla, loput kuoresta myydään polttoaineeksi kaupunkien energialaitoksille.

Kemin biotuotetehtaan pitäisi tuoksua ihmisten neniin perinteistä sellutehdasta vähemmän. Hajukaasuista jalostetaan rikkihappoa, jota tehdas hyödyntää muun muassa mäntyöljyn valmistuksessa.

Kemin biotuotetehdas tehokkain

Kemin biotuotetehdas on valmistuessaan pohjoisen pallonpuoliskon tehokkain puuta jalostava laitos. Hämälän mukaan uusi tehdas pyöräyttää vuodessa liikevaihtoa pitkälti toista miljardia euroa.

Hämälän mukaan tehtaan investointipäätös on tehty suhteessa potentiaalisiin kilpailijoihin. Kustannuskilpailukyvyn tulee olla suunnitelluilla markkinoilla parempi kuin muilla.

”Meidän pitää tehdä tehokkuushyppy. Kyllähän ensimmäiset kymmenen vuotta menee uudella laitoksella, mutta kun sillä pitäisi pärjätä seuraavat kolmekymmentä vuotta, niin investointivaiheessa pitää tehdä kaikki mahdollinen, että tehokkuus säilyy”, Hämälä sanoo.

Kyllähän ensimmäiset kymmenen vuotta menee uudella laitoksella, mutta kun sillä pitäisi pärjätä seuraavat kolmekymmentä vuotta, niin investointivaiheessa pitää tehdä kaikki mahdollinen, että tehokkuus säilyy.

Kemin uusi tehdas jatkaa Metsä Groupin jätti-investointien sarjaa. Metsä Fibre päätti vuonna 2015 Äänekosken biotuotetehtaan rakentamisesta. Noin 1,2 miljardia maksanut tehdas valmistui pari vuotta myöhemmin.

Kemin biotuotetehtaan työmaa. Kuva: Metsä Group
Metsä Groupin biotuotetehtaan työmaalla työskentelee projektin aikana jopa 3000 henkeä. Kuva: Metsä Group

Äänekosken ja Kemin tehtaat ovat Hämälän mukaan samaa sukupovea. Keski-Suomesta Meri-Lappiin tuotuja oppeja Hämälä kutsuu ”pieneksi hiomiseksi”.

”Saavutamme Kemissä hieman korkeamman tuotantomäärän verrattuna Äänekosken tehtaaseen ja tuotamme sen hieman energiatehokkaammin. Vedenkäyttöluvut ovat parempia ja automaatiota on viety jonkun verran eteenpäin. Esimerkiksi puun vastaanotto on Kemissä täysin automaattista”, Hämälä sanoo.

”Kemissä tehtaan raaka-ainelogistiikka perustuu pääasiassa junakuljetuksiin, Äänekoskella maantiekuljetuksiin, mikä johtuu pääosin puunhankinnan maantieteestä”, hän jatkaa.

Metsä Groupin strategiana on integroida Kemin tehtaan yhteyteen lisää teollisia prosesseja tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Äänekoskella toimii jo esimerkiksi puupohjaisia tekstiilikuituja valmistava koetehdas.

Havumarkkinasellussa kilpailijat EU:n ulkopuolella

Kilpailutilannetta ja sellumarkkinan vetoa Kemin tehtaan käynnistyttyä ensi vuonna Hämälä ei omien sanojensa mukaan pysty kuin arvailemaan. Havumarkkinasellussa pääkilpailijat sijaitsevat Kanadassa, Chilessä ja Venäjällä, sekä joltain osin Ruotsissa ja Saksassa.

Hämälän mukaan globaali sellumarkkina on pitkälti yli 60 miljoonaa tonnia, ja siinä on paljon muuttuvia tekijöitä sekä tuotannon että asiakkaiden suunnalta. Käänteet voivat olla nopeita.

”Kun lähdimme Äänekosken kanssa liikkeelle, olimme ennakoineet, että ison uuden tehtaan tulo markkinoille saattaa johtaa sellun hetkelliseen ylitarjontaan ja hinnat lähtevät laskuun. Mutta maailmalla olikin paljon tilanteita, jotka johtivat hintojen voimakkaaseen nousuun”, hän toteaa.

”Kun laskemme kannattavuutta, katsomme pitkää, yli syklien ja trendien menevää pitkän aikavälin (sellun) trendihintaa. Ja laskemme meidän hankkeemme kannattavuutta siihen nähden.”

Kanada vaikeuksissa, sota näkyy

Hämälän mukaan sellun hinnannousu johtuu ongelmista eri osa-alueilla. Merkittävä havumarkkinasellun tuottajamaa Kanada on ollut vaikeuksissa viimeiset puolentoista vuotta. 2000-luvun alusta lähtien maata vaivanneet hyönteistuhot ovat johtaneet puunkäytön rajoituksiin, eivätkä hankaluudet ole siihen loppuneet.

”Siellä on ollut sääolosuhteita, logistiikkaa häiritseviä tulipaloja ja vanhojen tehtaiden merkittäviä teknisiä ongelmia. Häiriöt globaalissa logistiikkaketjussa ovat rajoittaneet tuotteiden tuloa markkinoille”, Hämälä sanoo.

Venäjällä on ollut vaikeuksia saada länsimaista tarvittavia laitteita, koneita ja hyödykkeitä selluteollisuuden tarpeisiin. Siellä on ollut vaikeuksia tuoda markkinoille normaaleita volyymeita tuotteita.

Myös Venäjän 24. helmikuuta aloittama hyökkäyssota Ukrainassa näkyy alalla.

”Venäjällä on ollut vaikeuksia saada länsimaista tarvittavia laitteita, koneita ja hyödykkeitä selluteollisuuden tarpeisiin. Siellä on ollut vaikeuksia tuoda markkinoille normaaleita volyymeita tuotteita”, Hämälä sanoo.

Pakkausmateriaalien ja perushygieniatuotteiden peruskysyntä on ollut samaan aikaan hyvällä tasolla.

”Kuitua tarvitaan. Siitä se markkinatasapaino syntyy”, Hämälä toteaa.

EU ei sääntele kilpailijoita

Ilkka Hämälä huomauttaa, että heidän pääkilpailijansa tulevat Euroopan unionin ulkopuolelta, joten EU:n sääntely ei koske niitä. Metsiin kohdistuvaa poliittista sääntelyä hän kuvaa haastavaksi monesta suunnasta tulevien paineiden vuoksi.

”Metsäpolitiikan kompetenssi on kansallisvaltioilla eikä unionilla, mutta unionin lainsäädännöstä tulee vaateita ja määräyksiä metsien käytölle hyvin monen lainsäädäntöhankkeen suunnasta. Metsätalouteen tuleviin rajoitteisiin tai lisäkustannuksiin liittyy suuria haasteita”, Hämälä sanoo.

Meillä on mahdollisuus tuottaa fossiilitaloutta korvaavia tuotteita, mutta tarvitsemme siihen raaka-ainepohjan.

Hän muistuttaa, että samaan aikaan puuta tarvitaan niin sanotussa vihreässä siirtymässä.

Kemin biotuotetehdas
Kemin biotuotetehdas käynnistyy ensi vuoden kolmannella kvartaalilla. Kuva: Tero Karjalainen

”Markkinoille tarvittaisiin fossiilitaloutta korvaavia uusiutuvia materiaaleja ja tuotteita. Tämä asia pitäisi kommunikoida EU-tason päättäjille: meillä on mahdollisuus tuottaa fossiilitaloutta korvaavia tuotteita, mutta tarvitsemme siihen raaka-ainepohjan. Tätä keskustelua käymme koko ajan sekä Suomessa että Euroopassa”, Hämälä sanoo.

Miten hoitaisit metsäpolitiikan, jos saisit itse päättää?

”Hakisin konsensusta, yhteisen agendan, jolla eri intressit sovitetaan yhteen. Tekisin kansallisen metsätalouden kehittämisen suunnitelman, jossa olisi ilmasto, biodiversiteetti ja kaikki huomioitu”, Ilkka Hämälä vastaa.

”Ytimenä olisi, että hakisimme kaikki keinot lisätä puun kasvua Suomessa ja sitä kautta saisimme ilmastoasiat kuntoon. Toteuttaisimme tehokasta metsätaloutta, jossa huomioidaan samaan aikaan biodiversiteetti. Meillä olisi monipuulajiset elinvoimaiset metsät ja käytössä hyvinkin yksityiskohtiin menevät suojelutoimenpiteet”, Metsä Groupin pääjohtaja linjaa.

Tero Karjalainen

2 kommenttia “Kemin biotuotetehtaasta tulee pohjoisen pallonpuoliskon tehokkain puuta jalostava laitos – jopa hajukaasut hyödynnetään”

Olipa hyvin ja asiantuntevasti tehty julkaisu.

Vastaa

Ajankohtainen, nasakka ja asiantunteva kirjoitus. Voisi laittaa kaikkiin Suomen valtalehtiin ja yleen.

Vastaa

Kirjoita kommentti