Metsänomistajien mielipide tutkittiin: luonto määrää hakkuutavan ja metsänhoidon suunnan

Metsänhoito

Moto. Kuva: Erkki Oksanen
Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan entistä suurempi osa metsänomistajista painottaa metsän taloudellisia arvoja. Kuva: Erkki Oksanen

Kiistely avohakkuusta ja jatkuvasta kasvatuksesta ei innosta metsänomistajia. Perhemetsänomistajat kannattavat vapaan tyylin metsätaloutta, missä metsänhoitotoimet valitaan metsikön puuston ja maaperän ominaisuuksien sekä metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti.

Tuore Metsänomistaja 2020 -tutkimus kertoo, että suomalaiset perhemetsänomistajat eivät ole yksiselitteisesti minkään metsänkasvatustavan kannalla. Lähes puolet vastaajista ilmoitti käyttävänsä molempia kasvatustapoja. Pelkästään avohakkuumetsätaloutta käytti 32 ja pelkästään jatkuvaa kasvatusta 14 prosenttia vastaajista.

Metsänomistajan mielipiteellä on väliä, sillä Suomessa enemmän kuin joka kymmenes kansalainen omistaa metsää. Perhemetsänomistus on suomalaisen metsäsektorin perusta.

Yksityiset kansalaiset ja perheet omistavat 50–60 prosenttia Suomen metsistä. Kun Euroopassa kaksi kolmasosaa perhemetsänomistajista omistaa metsää alle kolme hehtaaria ja perhemetsätilan keskikoko on 13 hehtaaria, se on Suomessa runsas 30 hehtaaria. Metsätiloja Suomessa on noin 440 000.

Metsän taloudellisen turvan arvo kasvaa

Tutkijat yllättyivät siitä, että verrattaessa aiempiin tutkimuksiin, taloudellista turvaa ja tuottoa arvostavien metsänomistajien osuus on Suomessa kasvussa. Esimerkiksi UPM Metsän johtaja Sauli Brander kommentoi tutkimuksen julkistamistilaisuudessa, ettei tätä ei ole voinut päätellä suomalaisesta valtajulkisuudesta, joka nostaa esiin melkein pelkästään suojelusuuntautuneita metsänomistajia.

Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen Elina Saari oli samaa mieltä Branderin kanssa: valtajulkisuus luo vastakkainasettelua, jota ei todellisuudessa ole.

”Tämä koetaan kyllä erittäin raskaana varsinkin juuri siksi, että metsänomistajat suhtautuvat myönteisesti vaikkapa jatkuvaan kasvatukseen”, Saari sanoi.

Vastaajista 36 prosenttia näki avohakkuumetsätalouden omissa metsissään hyödyllisemmäksi kuin jatkuvan kasvatuksen, kun taas 28 prosenttia näki päinvastoin ja halusi rajoittaa avohakkuita.

Suurin ryhmä, 37 prosenttia vastaajista, oli kuitenkin monipuolisesti metsiään käyttäviä, jotka painottivat avohakkuumetsätalouden hyviä puolia mutta näkivät hyvää myös jatkuvassa kasvatuksessa.

Kysyttäessä Suomen metsänhoidosta yleensä, lähes 70 prosenttia vastaajista suhtautuu myönteisesti Suomen metsien kasvatustapoihin ja kielteisesti suhtautuu vain kymmenesosa.

Uusin metsälaki saa kannatusta

Hakkuutapojen vertailu on herättänyt Suomessa kiivastakin keskustelua, eikä se ole vähentynyt sen jälkeen, kun valinta kasvatustapojen välillä helpottui uuden metsälain myötä vuonna 2014. Uuteen lakiin täsmennettiin, mitä jatkuvan kasvatuksen menetelmältä edellytetään ja se loi aiempaa paremman pohjan jatkuvan kasvatuksen harjoittamiselle.

Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen Saaren mukaan metsänomistajat ovat tyytyväisiä uudistukseen.

”Metsäneuvonnassa ei tietenkään aina tuoda esiin jatkuvan kasvatuksen mahdollisuutta ja miksi tuotaisiinkaan, jos esimerkiksi metsässä kasvava puusto on rakenteeltaan sellainen, että siirtymäaika toisenlaiseen kasvatustapaan olisi kymmeniäkin vuosia”, Saari sanoi.

Tutkimuksen mukaan metsänomistajat katsoivat tietävänsä hyvin, millaisia vaihtoehtoja metsänhoidolle on tarjolla. Metsäneuvonnan ei voi sanoa ainakaan epäonnistuneen vaihtoehtojen kertomisessa.

Suomessa perheomisteiset metsät tuottavat noin 80 prosenttia teollisuuden tarvitsemasta puusta. Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomen perhemetsätalous on myös kannattavaa: vuotuinen keskimääräinen hehtaarituotto on jo pitkään ollut yli sata euroa, viime vuosina jopa kymmeniä euroja enemmän.

Sama kasvatustapa ei toimi kaikkialla

Metsätalouden kriitikkojen vaatimassa jatkuvassa kasvatuksessa metsistä joko poimitaan suurimmat tukkikokoiset puut tai tehdään pienaukkohakkuita niin, että jäljelle jäävien puiden latvukset peittävät metsänpohjan.

Jatkuvassa kasvatuksessa on tarkoitus, että uudet puut alkavat kasvaa metsässä luontaisesti, kun taas avohakkuun jälkeen metsään on joko istutettava tai kylvettävä uusi taimikko.

Kasvatustapojen valinta on erilaista eri kasvillisuusvyöhykkeillä. Verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan, pohjoisen metsän jatkuva kasvattaminen on hankalampaa. Pohjoisessa hyvät siemenvuodet ovat harvassa ja humuskerros erittäin paksu. Uusien taimien luontainen syntyminen on epävarmempaa kuin etelämpänä, kun taas eteläisemmillä kasvillisuusvyöhykkeillä humuskerros on ohuempaa ja avohakkuu on siitä syystä pohjoista suurempi riski.

Jatkuvassa kasvatuksessa käytetty luontainen uudistuminen myös edellyttää varjossa viihtyviä puulajeja. Suomessa niitä on vain yksi, kuusi, kun taas Keski-Euroopassa niitä on useita.

Metsänomistaja 2020 -tutkimus purkaa myyttejä

Metsänomistaja 2020 -tutkimus purkaa lukuisia perhemetsänomistusta koskevia myyttejä. Sen mukaan metsänomistajat kaupunkilaistuvat, mutta paljon hitaammin kuin on luultu. Päinvastoin kuin on arveltu, kaupunkilaiset tai nuoret metsänomistajat ovat jopa halukkaampia hakkaamaan metsiään kuin maalla asuvat tai iäkkäät metsänomistajat, eikä naistenkaan hakkuuhalukkuus ole pienempää kuin miesten.

Suomalaiset metsänomistajat ovat suhteellisen korkeasti koulutettuja ja vaikka metsänomistajakunta edelleenkin ikääntyy, tämä kehitys taittuu tulevaisuudessa.

”Milloin, sitä en uskalla sanoa. Mutta asian voi päätellä siitä, että nuorimpien ikäluokkien osuus metsänomistajakunnassa ei enää vähene”, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Heimo Karppinen.

Tutkimuksen mukaan pieniä metsätiloja hakattiin suhteellisesti enemmän kuin suuria, vaikka suurilla tiloilla tehtiinkin suurempia puukauppoja – mikä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että yksittäiset hakkuualat olisivat suurilla tiloilla isompia.

Metsänomistaja 2020 -tutkimushankkeessa kerättiin valtavasti tietoa ja sen perusteella julkaistaan lähivuosina vielä useita tutkimuksia. Vastaajia tutkimuksessa oli tuhansia, riippuen osahankkeesta. Vastausten tilastollinen virhe on enintään 2–3 prosenttia, riippuen osatutkimuksesta.

Metsänomistaja 2020 -tutkimuksessa ovat olleet mukana Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Pellervon taloustutkimus. Tutkimusta rahoittavat Suomen Metsäsäätiö, Metsämiesten Säätiö ja maa- ja metsätalousministeriö.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Jaa:

2 kommenttia

Kirjoita kommentti