Luonnonvarakeskus on tehnyt mittarin metsien eri käyttötapojen vertailemiseksi. Metsämittarin avulla monimuotoisuus, ekosysteemipalvelut ja puuntuotanto saadaan samaan kuvaan.
Metsien monitavoitteinen käyttö on tasapainoilua eri hyötyjen välillä. Metsämittarilla voi arvioida, millaisilla toimilla voi esimerkiksi tuottaa yhtaikaa puuta ja turvata luonnon monimuotoisuutta, tai vahvistaa hiilinieluja ja marjasatoja.
Metsämittari on erityisesti viranomaisille tarkoitettu aluetason työkalu, jonka avulla voi arvioida metsien erilaisten hakkuuskenaarioiden vaikutusta. Mutta sitä voivat käyttää kaikki muutkin, kuten metsänomistajat ja metsäsuunnittelijat metsätoimien vaikutusta arvioidessaan. Mutta metsikkötason työkalu Metsämittari ei siis ole.
Metsämittari hyödyntää Valtakunnan metsien inventointien tietoja. Se kuvaa laskentatietoa puustosta, luonnon monimuotoisuudesta ja esimerkiksi luonnontuotteista, kuten marjoista. Monimuotoisuutta mittarissa kuvaavat metsien tärkeimmät kasviryhmät ja -lajit, kuten heinät, ruohot, jäkälät ja varvuista mustikka, puolukka ja kanerva.
Verkkosivu on vasta alku
Käytännössä Metsämittari on verkkosivu, jossa käyttäjä voi tarkastella hakkuusuunnitelmien vaikutuksia valitsemalla esimerkiksi tarkastelujakson, hakkuuskenaarion sekä ne muuttujat, joiden muutoksia hän haluaa seurata. Käyttäjä ei siis syötä Metsämittariin numerotietoa, vaan valitsee annettuja lähtövaihtoehtoja.
Tulokset esitetään graafisina kuvina. Niissä näkyvät muuttujien suhteelliset arvot ja muutokset.
Näin siksi, että eri muuttujien yksiköt ja mittakaavat vaihtelevat. Alkuperäiset luvut löytyvät Luonnonvarakeskuksen Mela-tulospalvelusta ja niiden perusteella voi laskea myös absoluuttiset muutosennusteet.
Professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta pitää äskettäin julkistettua Metsämittaria vasta hyvänä alkuna. Kehitysideoita on tullut paljon esimerkiksi visuaalisen ilmeen ja vuorovaikutteisuuden suhteen.
”Paljon siitä puuttuu ja muokattavaa ja kehitysideoita riittää. Helpoimpia tehtäviä voisivat olla metsän virkistysarvon laskeminen sekä riistapotentiaali”, Tolvanen sanoo.
Metsämittarin takana on runsaasti laskentaa
Luonnonvarakeskus on kehittänyt Metsämittarin Oulun ammattikorkeakoulun ja Suomen Metsäkeskuksen kanssa. Tekninen sovellus kehitettiin Oulun ammattikorkeakoulussa osittain oppilastyönä.
Mittarin takana on runsaasti laskenta-aineistoa. Sitä on kehitetty kahdessa maakunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.
”Jatkossa käyttöaluetta laajennetaan muihin maakuntiin ja koko Suomeen”, sanoo tutkimusprofessori Tuula Packalen Luonnonvarakeskuksesta.
Metsämittaria on testattu Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueellisten metsäohjelmien uudistamisessa ja se on havaittu toimivaksi. Mittari on helppo laajentaa käyttökelpoiseksi muissakin maakunnissa.
”Alueellisten metsäohjelmien laadinnassa se näyttäisi sopivan metsätoimenpiteiden vaikutusten arviointiin”, sanoo Tolvanen.
”Metsämittarin kehittäminen on edellyttänyt eri tieteenalat ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä”, Tolvanen kertoo.
Kehitystyössä on hyödynnetty Luonnonvarakeskuksen ja Metsäkeskuksen järjestämien työpajojen työtä.
Työpajoissa on ollut osanottajia lukuisista sidosryhmistä, kuten Riistakeskus, elinkeino- ja ympäristökeskukset, 4H-järjestö, Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus ja paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset. Tätä kautta Metsämittari on jo nyt kytketty julkiseen metsäkeskusteluun.
Metsämittari on osa Uusia tuotteita metsästä -hanketta. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin aluekehitysrahasto. Työssä ovat olleet mukana myös Itä-Suomen yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu.
2 kommenttia “Metsämittari mittaa luonnosta lähes 40 muuttujaa – edistää monitavoitteista metsien käyttöä”
/ Ilpo Pietilä
Hei, kuvaesimerkki Pohjois-Pohjanmaalta kertoo hyvin vähän. Pystyakselin ”suhteellinen arvo” ei selittämättä avaudu tavan lukijalle. Oma tulkintani kuvasarjasta on, että tarkastelujaksolla muutos ei ole juuri kummoinenkaan. Mustikkasato tässä yhteydessä on aika outo mittari. Metsänomistajana kaipaan suurempia trendejä, joiden luotettavuus on myös todennettu selkeästi. Lisäksi olisi hyvä olla kuvasarjan yhteydessä kokoava tieto, paljonko puuta maassamme hakattiin kunakin tarkastelujakson vuotena.
/ Hannes Mäntyranta
Kiitos kommentista. Kuvan ”kuvaavuudesta” olen samaa mieltä, valitettavasti parempaa ei ollut saatavilla. Lisätietoa tutkimuksesta on varmasti saatavilla.