Metsähallitus torjuu ilmastonmuutosta – metsät luokitellaan hiilinieluina ja hiilivarastoina

10.10.2019 / Artikkeli
Sama metsä toimii sekä hiilen nieluna että varastona. Kuva: Vilma Issakainen
Sama metsä toimii sekä hiilen nieluna että varastona. Kuva: Vilma Issakainen

Ilmastoviisaan metsätalouden tavoitteena on hoitaa metsiä niin, että sillä torjutaan entistä paremmin ilmastonmuutosta.

Ilmastoviisas metsätalous -hankkeessa Metsähallituksen talousmetsille luotiin hiililuokitus, joka kertoo, miten eri metsiköt voisivat toimia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsien rooli on kahdenlainen: kasvaessaan metsät sitovat hiiltä ilmakehästä, mutta ne ovat myös hiilivarasto, kun niiden puuston määrä on suuri.

Sama metsä toimii sekä hiilen nieluna että varastona. Kun puusto on nuorta, se kasvaa voimakkaasti ja sitoo hiiltä enemmän kuin vanhempi metsä. Toisaalta nuoren puuston hiilivarasto on pienempi. Mitä suuremmaksi puuston sisältämä hiilivarasto halutaan, sitä suurempia ja vanhempia ovat metsän puut ja sitä pienempää on niiden kasvu ja metsän hiilinielu.

Ilmastoviisaassa metsätaloudessa katsotaan kukin metsikkö erikseen, kumpaa roolia sen hoidossa kannattaa painottaa. Luokitusta käytetään metsänhoitotoimien suunnittelussa. Se ei korvaa aiempia metsänhoito-ohjeita, mutta jatkossa vaikkapa hiilinieluina toimivien metsien kasvua voidaan lisätä esimerkiksi lannoituksella.

Luokitukseen vaikuttaa moni asia

Metsähallituksen ilmastoviisaassa metsätaloudessa on seitsemän hiililuokkaa ja niille omat metsänhoidon tavoitteet ja suositukset. Siellä, missä puusto kasvaa ja sitoo hiiltä nopeasti, panostetaan hiilinieluun. Hitaamman kasvun alueilla sekä erityiskohteissa painotetaan metsän merkitystä hiilivarastona.

"Peitteisyyttä voidaan ylläpitää myös esimerkiksi poronhoidon tai matkailun kannalta keskeisillä alueilla", sanoo Nuutti Kiljunen. Kuva: Hannes Mäntyranta
”Peitteisyyttä voidaan ylläpitää myös esimerkiksi poronhoidon tai matkailun kannalta keskeisillä alueilla”, sanoo Nuutti Kiljunen. Kuva: Hannes Mäntyranta

Luokituksen pohjana ovat tiedot puustosta, maaperästä, maankäytöstä sekä alue-ekologiasta, millä tarkoitetaan metsien käyttöä laajemmin, kuten poronhoitoa tai matkailua.

”Esimerkiksi puolustusvoimien käytössä olevista sotilasalueista osa on pidettävä peitteisinä. Peitteisyyttä voidaan ylläpitää myös esimerkiksi poronhoidon tai matkailun kannalta keskeisillä alueilla. Niillä ei siis voi tehdä avohakkuuta. Näin niiden rooliksi muotoutuu enemmänkin hiilivarasto”, sanoo Metsähallituksen metsätalousyhtiön projektipäällikkö Nuutti Kiljunen.

Seuraavaksi kohteena turvemaat

Hiililuokituksessa ovat mukana kaikki Metsähallituksen talousmetsät, yhteensä 5,1 miljoonaa hehtaaria, mikä on noin neljäsosa Suomen talousmetsistä. Suojelualueet eivät ole mukana luokituksessa.

Kiljusen mukaan kivennäismaiden rooli hiililuokituksessa on suhteellisen helppo määritellä. Niiden osalta maaperän hiilen rooli on pienempi, humuskerros on ohut ja pääosa hiilestä on sitoutunut puustoon.

Turvemaat ovat vaikeampia ja niihin hankkeessa on perehdytty yhdessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Kiljusen mukaan Luonnonvarakeskuksella on maan paras tietämys turvemaiden hiilidynamiikasta.

”Turvemailla maahiilen rooli on olennainen. Me etsimme esimerkiksi keinoja, miten ojitetun turvemaan maahiilen pääsyä ilmakehään voisi rajoittaa. Tämä on ajankohtainen aihe koko Suomen metsätaloudessa”, Kiljunen sanoo.

Valtionmetsät ovat suuri hiilinielu

Metsähallituksen talousmetsät ovat merkittävä hiilinielu, sillä ne kasvavat 11 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, viisi miljoonaa kuutiota enemmän kuin puuta hakataan.

Metsähallituksen hankkeessa ilmastotoimia tarkastellaan myös luonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun, metsien virkistyskäytön, riistanhoidon ja porotalouden kannalta. Tärkeä näkökohta on metsänhoidon liiketalous. Kiljusen mukaan ilmastonmuutoksen parempi torjunta ei ole ristiriidassa metsätalouden hyvän tuloksen kanssa.

Hiilensidontaa voi lisätä esimerkiksi lannoituksella, jalostettujen siementen ja taimien käytöllä sekä vajaatuottoisten metsien avohakkuulla ja metsittämisellä.

Hiilen varastointia lisäävät puuston tihentäminen, päätehakkuun siirtäminen myöhemmäksi, metsätalouden rajoittaminen muiden käyttömuotojen hyväksi, peitteelliset ja jatkuvan kasvatuksen metsänkäsittelytavat ja huonosti tuottavien ojitussoiden luonnontilan palauttaminen.

Toisaalta voimakas varastoinnin painottaminen voi pienentää hiilinieluja ja myös metsien taloudellista tuottoa.


metsa.fi: Ilmastoviisas metsätalous


Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti