Metsäalan oppisopimukset nousivat suursuosioon – prosessinhoitaja Jenni Långsved: ”Palkka on hyvä”

Metsäteollisuuden oppisopimuskoulutukseen pääsee tiukimmillaan vain muutama prosentti hakijoista.

“Nuoret pitävät metsäteollisuutta hyvänä työpaikkana ja hyvänä työnantajana. Palkka on hyvä ja työ monipuolista”, todistaa Kokkolasta kotoisin oleva Jenni Långsved.

Hän valmistui oppisopimuskoulutuksessa metsäteollisuusyhtiö UPM:llä prosessinhoitajaksi syksyllä 2021. Kysyttäessä Långsved vielä vahvistaa, että tämä ei ole vain hänen tai hänen kavereidensa mielipide.

Nuorten asenteissa metsäteollisuuteen ja metsäalaan on viime vuosina tapahtunut muutos. Se näkyy esimerkiksi Långsvedin työnantajan, UPM:n Kymin sellutehtaan oppisopimuskoulutuksen suosiossa.

“Vuodelle 2022 hakijoita oli 355, mikä on tuplasti edellisvuoteen verrattuna. Tämä oli yllätys, kun voimme ottaa vain kahdeksasta kymmeneen oppilasta kerrallaan”, sanoo Jyri Kylmälä, joka aiemmin työskenteli UPM:n Kymin tehdasintegraatin johtajana mutta on nyt siirtynyt UPM:n Suomen sellutehtaiden investointihankkeista vastaavaksi johtajaksi.

Vuodelle 2022 hakijoita oli 355, mikä on tuplasti edellisvuoteen verrattuna. Tämä oli yllätys, kun voimme ottaa vain kahdeksasta kymmeneen oppilasta kerrallaan.

UPM Kymille hakijamäärän kasvu oli monin tavoin myönteinen yllätys. Vaikka työntekijöiden keski-ikä tehtaalla on vain 48 vuotta, hiljaisen tiedon siirtäminen nuoremmalle polvelle kestää Kylmälän mukaan yli 20 vuotta. Oppisopimukseen valittavalta tehdas edellyttää tehtäviin soveltuvaa ammatillista perustutkintoa. Långsved sanoo sitä pintaraapaisuksi.

“Kahden vuoden oppisopimusjakso oikeassa työssä on syventänyt osaamista aivan valtavasti, vaikka olihan amiksesta silti paljon hyötyä. Mutta osaaminen kasvaa aivan eri tavalla, kun esimerkiksi saa järjestellä ihan oikeaa varastoa”, sanoo Långsved.

Oppisopimusten merkitys kasvaa

Oppisopimusten suosion on havainnut myös yhteyspäällikkö Sirpa Kärkkäinen. Hän vastaa nuorisotyöstä ja kouluyhteistyöstä Suomen Metsäyhdistyksessä.

“Oppisopimuskoulutus alkaa olla keskeinen kanava alalle, vaikka se ei kaikkiin töihin sovikaan. Silti jopa suurimmat metsäpalveluyhtiöt ovat palkanneet omia kouluttajia”, sanoo Kärkkäinen.

UPM Kymillä oppisopimusohjelma aloitettiin vuonna 2013. Sen jälkeen tehtaalla on aloittanut kahdeksan ryhmää. Työ tehtaalla on paljolti prosessien, kuten kemikaalien talteenoton, puunkäsittelyn, soodakattilan ja Kymin voiman kattilan valvontaa.

“Niihin tarvitaan prosessinhoitajia, mutta varsinainen työ on opittava tehtaalla. Prosessiteollisuudessa vastaan tulevia tilanteita ei voi opetella etukäteen”, Jyri Kylmälä sanoo.

Oppisopimuskoulutus alkaa olla keskeinen kanava alalle, vaikka se ei kaikkiin töihin sovikaan. Silti jopa suurimmat metsäpalveluyhtiöt ovat palkanneet omia kouluttajia.

Oppisopimusjakso kestää UPM Kymillä kaksi vuotta. Opetuksesta 10–15 prosenttia on luentoja ja loppu on työtehtäviä.

“Työehtosopimuksen mukaista palkkaa maksamme joka tunnilta ja koulutettavat ovat työsuhteessa. Haluamme pitää kouluttamamme ihmiset, eikä siihen ole muita keinoja kuin olla hyvä työnantaja”, Kylmälä sanoo.

UPM Kymin koulutusohjelmat toteutetaan yhteistyössä Saimaan ammattiopiston kanssa. Kaikkiaan UPM:llä on tällä hetkellä noin 20 erilaista oppisopimusohjelmaa Suomessa. Niissä on kaiken aikaa noin 300 opiskelijaa.

Junnikkala kouluttaa 30 tekijää uudelle sahalle

Oppisopimuskoulutukseen nojaa myös Kalajoella ja Oulaisissa sahaava Junnikkala Oy, jonka iso haaste on kokonaan uuden sahan avaaminen Oulussa tammikuun alussa 2024.

“Tavoitteena meillä on kouluttaa noin 30 työntekijää. Olemme luodanneet kiinnostusta jo syksystä alkaen verkkosivullamme olevalla lomakkeella. Vaikka sitä ei ole mainostettu lainkaan, kiinnostuneita on tullut jo toista sataa”, sanoo toimitusjohtaja Kalle Junnikkala forest.fi:lle.

Varsinainen haku koulutukseen alkoi maaliskuun alussa.

“Ja me koulutamme kaikki, oli ollut alalla tai ei, koska koulutukseen kuuluu myös osuus, jossa sahan laitetoimittajat kouluttavat työntekijät laitteidensa käyttöön”, sanoo Junnikkala.

Koulutus alkaa kuukauden teoriajaksolla lokakuun alussa. Koulutukseen kuuluu puuteollisuuden ammattitutkinto sahateollisuuden suuntautumisvaihtoehdolla. Koulutuksen järjestää Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, kertoo Puumies-lehti.

Tutkinto pitäisi saada aikaiseksi työn ohessa syyskuuhun 2025 mennessä. Opiskelijoille maksetaan palkkaa koulutuksen alusta alkaen.

Suosiossa selittämätöntä vaihtelua

Entä kiinnostaako muu metsäalan koulutus? Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtaja Ville Manner kertoo, että ainakin metsäalan opintojen suosiossa on suurta ja osin selittämätöntä vaihtelua.

Metsäalaa opiskellaan Suomessa ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Metsäkoulutus ry on seurannut hakijoiden määriä kaikilla näillä tasoilla vuodesta 2014 lähtien.

Pääsäännön mukaan ensisijaiset hakijamäärät ovat kaikilla tasoilla nousseet koko seurantajakson ajan. Ammattiopistoissa koronavuodet 2020–21 tosin pudottivat hakijamääriä väliaikaisesti. Ammattiopistoissa opiskellaan esimerkiksi metsäkoneen kuljettajaksi tai metsuriksi.

Nykyaikana metsätyössä ei ole mitään sellaista, mihin nainen ei pystyisi siinä missä mieskin. Hakijamäärien kasvattaminen olisi mahdollista markkinoimalla alaa nimenomaan naisille.

Ammattikorkeakouluista valmistuu metsäinsinöörejä. Kuuden ammattikorkeakoulun hakijamäärät ovat olleet melko vakaasti vähän alle 500:n, paitsi koronavuosina, jolloin määrä nousi tilapäisesti jopa 870:een. Syytä ei tiedetä. Helsingin ja Joensuun yliopistojen hakijamäärät ovat nousseet tasaisesti koko seurantajakson.

“Mutta vuonna 2022 Helsingin yliopiston hakijamäärä putosi melkein kolmanneksella 132:een. Tähänkään ei tiedetä syytä “, Manner sanoo.

Naisten osuus hakijoissa on vähäinen, ammattiopistoissa vain viisi ja ammattikorkeakouluissa 15–20 prosenttia.

“Nykyaikana metsätyössä ei ole mitään sellaista, mihin nainen ei pystyisi siinä missä mieskin. Hakijamäärien kasvattaminen olisi mahdollista markkinoimalla alaa nimenomaan naisille”, sanoo Manner.

Yliopistoissa naisten osuus opiskelijoista on noin puolet.

Metsäala on nuorten mielestä tulevaisuuden avainala

Mikä sitten vetää metsäalalle? Metsäyhdistyksen ja TTS Työtehoseuran viime keväänä valmistuneen Samassa metsässä -tutkimuksen viesti on pitkälle sama kuin Jenni Långsvedillä: nuoria kiinnostaa monipuoliseksi ja hyväksi työnantajaksi koettu metsäala. Sama viesti on tullut myös Metsäyhdistyksen teettämistä Nuorisobarometreistä, joista uusin on vuodelta 2022.

Nuoret haluavat tehdä työtä, jolla on merkitys. He näkevät metsäalan Suomen avainalana ennen kaikkea taloudellisesti mutta myös globaalien ratkaisujen ja tulevaisuuden tuottajana.

“He haluavat olla mukana tässä ja se koskee niin toisen asteen kuin korkeakoulujenkin opiskelijoita”, sanoo Kärkkäinen.

Kuvaava oli tutkimuksessa vastaan tullut metsäkoneenkuljettajaksi opiskelevan nuoren lausahdus: “Minähän se päätän, mitkä puut sieltä metsästä otetaan, eli miltä metsä näyttää tulevaisuudessa.”

Metsäosaamista tarvitaan muuallakin kuin metsäalalla

Samassa metsässä -tutkimuksen mukaan opintojaan suunnittelevat saavat huonoiten tietoa metsäalasta opettajilta ja koulujen opinto-ohjaajilta. Sekin tiedetään, että jos metsäala lähestyy asiassa paikallisesti kouluja, se tuottaa tuloksia.

Kärkkäisen mukaan tärkeintä on, että alasta annetaan oikea kuva, joka metsäalan onneksi on myös hyvä. Suurin väärä kuva on ehkä käsitys yksin keskellä metsää työtä tekevästä miehestä.

“Metsäala on joka suhteessa monimuotoinen joukko. Teemme työtä ennen muuta ihmisten kanssa ja kaikkialla Suomessa, kehitämme jatkuvasti uutta niin metsän kuin metsäluonnonkin hoitamiseksi, tavallisten ihmisten tarvitsemien tuotteiden valmistamiseksi ja globaalien ratkaisujen kehittämiseksi”, sanoo Kärkkäinen.

Metsäalan pitäisi lopettaa kauhistelu siitä, että metsäalaa opiskelleet menevätkin muualle töihin. Ala tietenkin hyötyy siitä. Esimerkiksi kaavoituksen aiheuttamat huolet olisivat ehkä pienempiä, jos kunnissa ja konsulttiyhtiöissä olisi enemmän metsäalan osaajia töissä.

“Esimerkiksi tiedonkeruu metsistä on yhä enemmän digitaalista ja automaattista. Ihmistyö tehdään siellä, missä näitä tiedonkeruujärjestelmiä kehitetään esimerkiksi metsäkoneisiin tai kaukokartoitukseen”, Kärkkäinen sanoo.

Etenkin korkeakouluissa kannattaisi kuunnella opiskelijoiden toiveita opintojen suuntaamisesta, mitä voisi kuvata sanoilla “enemmän johtamista ja vähemmän moottorisahaa”.

“Ja metsäalan pitäisi lopettaa kauhistelu siitä, että metsäalaa opiskelleet menevätkin muualle töihin. Ala tietenkin hyötyy siitä. Esimerkiksi kaavoituksen aiheuttamat huolet olisivat ehkä pienempiä, jos kunnissa ja konsulttiyhtiöissä olisi enemmän metsäalan osaajia töissä”, Kärkkäinen sanoo.

Manner on samaa mieltä, ainakin jos puhutaan korkeakouluissa opiskelleista.

“Mutta onko hyöty sittenkään sama, jos konekuski poistuu alalta viiden vuoden työkokemuksen jälkeen”, hän kysyy.

Katso kaikki metsäalan koulutuspaikat täältä.