Puumökki tarjoaa ekologisesti kestävän vaihtoehdon teräksisille asumuksille pakolaisleireillä.
Pakolaisleireillä majoitutaan usein telttoihin ja kontteihin, mutta tulevaisuudessa niiden tilalle voi tulla suomalainen 21-neliön puumökki, osoittaa Tampereen yliopiston Seinäjoen kaupunkilaboratorion ja eteläpohjalaisten puualan yritysten Kerake-hanke. Arbo Shelter -mökki tarjoaa väliaikaisen suojan 4–6 hengelle, ja se on muunnettavissa myös pysyväksi asumukseksi.
Kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja tarvitaan, koska rakentaminen ja rakennukset tuottavat jopa 39 prosenttia maailman hiilipäästöistä.
Puu tunnetaan ekologisena materiaalina, ja mökkiprojektin lähtökohtana on ollut vähähiilinen rakentaminen.
”Hiilijalanjäljen ja erityisesti hiilikädenjäljen puolesta puurakennus on yleisesti käytettyyn metalliseen konttisuojaan verrattuna omaa luokkaansa”, talon suunnitellut arkkitehti Mari-Sohvi Miettinen Tampereen yliopistosta sanoo.
Hiilijalanjäljen ja erityisesti hiilikädenjäljen puolesta puurakennus on yleisesti käytettyyn metalliseen konttisuojaan verrattuna omaa luokkaansa.
Miettinen perustaa näkemyksensä hankkeen projektipäällikön Virpi Palomäen mökkikonseptin pohjalta tekemään hiilijalanjälkilaskentaan ja -vertailuun.
Puurakenteisiin mökkeihin latautuu monta hyvää ominaisuutta. Matalan hiilijalanjäljen lisäksi mökit edustavat metsien kestävää käyttöä.
”Oikein kohdennettuna puisella mökillä on hyvä potentiaali toimia niin ympäristön kannalta, taloudellisesti kuin sosiaalisesti kestävänä vaihtoehtona kriisin jälkeiseen asumiseen”, Miettinen sanoo.
Yksi mökki maksaa materiaaleista ja varustetasosta riippuen 3000–15000 euroa.
Muunneltavuus valttina
Kun pakolaisleirillä oleskelu pitkittyy, asumisessa korostuvat turvallisuus, yksityisyys, puhdas vesi ja ravinto. Kyseeseen tulevat myös mahdollinen opiskelu ja työnteko ja omien asioiden ajaminen.
Puumökkien yksi tärkeimmistä eduista liittyy Mari-Sohvi Miettisen mukaan muunneltavuuteen. Leireillä saatetaan viettää vuosia tai jopa kymmeniä vuosia, vaikka asukkaat ja leirin henkilökunta yleensä toivovat, että oleskelu ei jatku lopun ikää.
”Tutkimusten mukaan ihmisillä on halu muunnella kriisiasumuksia itselleen sopiviksi myös silloin, kun he tietävät niiden olevan väliaikaisia tai vaikka rakennusta ei olisi alun perin suunniteltu muunneltavaksi”, Miettinen sanoo.
Miettisen mukaan puuta on suhteellisen helppo muokata yksinkertaisin työkaluin, toisin kuin vaikka pakolaisleireillä yleisesti käytettyjä metallisia konttisuojia. Rakennukseen voidaan lisätä esimerkiksi mieleinen ulkoverhous tai kuisti.
Puumökki tai sen osat voidaan hyödyntää aikanaan pysyvän asumuksen rakentamisessa.
”Puurakenteet tarjoavat tähän mielenkiintoisia mahdollisuuksia”, Miettinen toteaa.
Uudelleenkäytön valtteihin kuuluu sekin, että mökki varastoi pitkäkestoisena puurakennuksena hiiltä koko olemassaolonsa ajan.
Puu alentaa stressitasoa
Miettisen mukaan ymmärrys puumateriaalien hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista ihmisille lisääntyy alati. Puu koetaan miellyttäväksi. Se tuntuu koskettaessa lämpimämmältä kuin vaikka metalli tai lasi, ja se luo miellyttävää akustiikkaa. Puu tasaa myös tilan kosteustasapainoa.
”Puumateriaalien käytöllä on havaittu olevan suotuisia vaikutuksia keskittymiskykyyn ja stressitasoihin. Siksi sen voisi ajatella olevan erityisen sopiva materiaali sellaisten ihmisten koteihin, jotka ovat kokeneet voimakasta ahdistusta ja stressiä konfliktin tai katastrofin vuoksi”, Miettinen sanoo.
Mökit soveltuvat periaatteessa mihin vain ympäristöön, mutta puuta syövät hyönteiset voivat rajoittaa mahdollisuuksia käyttää rakennuksia trooppisilla seuduilla. Kylmemmissä oloissa mökit vaativat lämmitysjärjestelmän.
Puumateriaalien käytöllä on havaittu olevan suotuisia vaikutuksia keskittymiskykyyn ja stressitasoihin. Siksi sen voisi ajatella olevan erityisen sopiva materiaali sellaisten ihmisten koteihin, jotka ovat kokeneet voimakasta ahdistusta ja stressiä konfliktin tai katastrofin vuoksi.
Suomalainen Afstor Oy on kehittänyt aurinkovoimalla toimivan keittimen, jolla voi laittaa ruokaa. Energiaa riittää myös lukuvalolle ja kännykän lataukseen. Keittimiä on jo käytössä muun muassa Sambiassa.
”Mutta jos tullaan kauemmas päiväntasaajasta, tarvitaan todennäköisesti myös muita energialähteitä. On kyllä tärkeää kehittää ja tukea sellaisia ruuanvalmistusmenetelmiä, jotka eivät vaadi paikallisen puun polttamista” Miettinen sanoo.
Oma lukunsa on käymäläjärjestelmä, jonka ratkaiseminen vaatii kohdemaan kulttuurin tuntemista. Suomalainen DTS Finland on esitellyt hankkeelle järjestelmää, jossa käymäläjätteestä voisi tuottaa lannoitetta, mikä tukee paikallista ruuantuotantoa kriisialueilla.
”Hahmottelimme mökistä eri versioita, joissa käymälä on sijoitettu joko mökin sisälle tai erilliseen ulkorakennukseen. Mitoituksen puolesta mökkiin mahtuisi suihku. Esimerkiksi CLT:lle on kehitelty pinnoitteita, jotka mahdollistaisivat sen käytön myös märkätiloissa. Henkilökohtainen wc ja peseytymismahdollisuus ovat erityisesti pakolaisleireillä todella keskeisiä varsinkin naisten ja lasten turvallisuuden kannalta”, Miettinen sanoo.
Henkilökohtainen wc ja peseytymismahdollisuus ovat erityisesti pakolaisleireillä todella keskeisiä varsinkin naisten ja lasten turvallisuuden kannalta.
Kaikkea ei kannata lyödä lukkoon
Pakolaisleireillä asumiseen ja sitä kautta mökkeihin asumisratkaisuna voi liittyä myös ongelmia.
Miettisen mukaan avun tarpeessa olevien ihmisten näkökulmasta voi olla ongelmallista, jos vaikutusmahdollisuudet omiin asumisratkaisuihin ovat rajalliset ja lyöty ennalta lukkoon.
”On tärkeää, että ihmiset voivat ottaa omistajuutta ja päästä vaikuttamaan asumiseensa heti, kun tilanne sen sallii”, Miettinen sanoo.
Saimme palautetta, että rakennus herätti liian hinnakkaita mielikuvia, mikä voi karkottaa kiinnostuneita tahoja. Haastattelimme myös pakolaisjärjestön työntekijää, joka toi esille, että asumukset halutaan usein poliittisista syistä pitää olemukseltaan vaatimattomina.
Rakennuskonseptille haettiin Miettisen mukaan ”arkkitehtonisesti määrätietoista ilmettä”, jonka avulla se erottuisi muista vaihtoehdoista. Suunnittelu ei ole kuitenkaan edennyt kaikilta osin suoraviivaisesti. Yksi eteen tullut ongelma oli ikkunoiden koko.
”Saimme palautetta, että rakennus herätti liian hinnakkaita mielikuvia, mikä voi karkottaa kiinnostuneita tahoja. Haastattelimme myös pakolaisjärjestön työntekijää, joka toi esille, että asumukset halutaan usein poliittisista syistä pitää olemukseltaan vaatimattomina”, Miettinen kertoo.
Myös turvallisuusnäkökulma nousi esille.
”Rakennuksen näyttävyys häivytettiin kätketyksi potentiaaliksi ja sisällytettiin muunteluun: mökkiin voi lisätä isot ikkunat ja erillisen ulkoverhouksen myöhemmin, kriisivaiheen helpottaessa”, Miettinen kertoo.
Sodat ja kriisit ovat ennenkin synnyttänyt tarvetta arkkitehtuurin kehittämiseen. Suomalaiset tuntevat hyvin harjakattoiset rintamamiestalot 1940-luvun jälleenrakennuskaudelta. Taloja kysyttiin enemmän kuin Puutalo Oy ehti valmistaa.
Ei kilpaile telttojen kanssa
Miettinen näkee mökeillä kaupallista potentiaalia, mutta humanitaaristen organisaatioiden näkökulmasta korkealaatuiset suomalaistuotteet voivat olla liian kalliita.
”Resurssien ollessa rajalliset pyritään yleensä mieluummin tinkimään laatutasosta ja auttamaan mahdollisimman montaa avunsaajaa”, Miettinen toteaa.
Suomalaisyritysten saattaa olla vaikeaa saada jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta ja tavoittaa sieltä oikeat tahot, jotta tuotteita saataisiin eteenpäin. Kaupallistamisen pullonkaulana on Miettisen mukaan kontaktien löytäminen ja jalansijan saaminen äärimmäisen kilpailluilta markkinoilta.
”On tärkeää tunnistaa, mihin tilanteeseen puisella mökillä tähdättäisiin: sillä ei voi kilpailla esimerkiksi telttojen kanssa hinnassa eikä nopeudessa. Kestävälle metsien käytölle perustuvat puiset mökit voisivat vedota sellaisiin tahoihin, joille on tärkeää löytää kokonaisvaltaisesti kestävä ratkaisu kotinsa menettäneiden asumiseen”, Miettinen toteaa.
Miettisen mukaan Suomesta löytyy kyllä yrityksiä, joilla on valmiudet tuottaa mökkien kaltaisia rakennuksia – myös suuria määriä ja nopealla aikataululla.
”Loppujen lopuksi itse tuote on hyvin simppeli. Keskeistä on ymmärtää pakolaisten asumiskysymyksen monimutkaisuus ja tiedostaa, mistä kulmasta siihen voitaisiin vastata”, Miettinen kertoo.
Kestävälle metsien käytölle perustuvat puiset mökit voisivat vedota sellaisiin tahoihin, joille on tärkeää löytää kokonaisvaltaisesti kestävä ratkaisu kotinsa menettäneiden asumiseen.
Miettisen mukaan hankkeessa kerätty tieto on kiteytetty konseptitasoiseksi suunnitelmaksi. Konseptin kehittelyssä ajatellaan, että mökkiä voi ajan myötä tuunata haluttuun suuntaan, myös talotekniikan ja varusteiden osalta
”Konseptista on vielä pitkä matka varsinaiseksi tuotteeksi. Varsinaista tuotekehitystä ei ole järkevää tehdä, ennen kuin saatavilla on tarkempaa tietoa kohdemaasta ja asiakkaan toivomasta varustetasosta”, Miettinen sanoo.
Lue lisää: Puu korvasi kumirouheen jalkapallokentällä – pelaajilta suora palaute
Yksi kommentti “21-neliöinen puumökki voi korvata metallikontit pakolaisleirillä – arkkitehtiä varoitettiin liian isoista ikkunoista”
/ Marjukka Mähönen
Hienoja mökkejä. Kelpaisi kokonsa puolesta myös siirtolapuutarhamöksi. 4Nature on tehnyt vastaavan tyyppisiä. Hiemansuurempia kuitenkin. Tämän tyyppisille ratkaisuille on tarvetta myös tehdasrakentamisen yhteydessä. Ovatko mökit miten kestäviä. Termiinit, maanjäristykset, tuulet, sateet jne ?