Puu korvasi kumirouheen jalkapallokentällä – pelaajilta suora palaute

Bio- ja kiertotalous

HJK:n juniorijoukkueen pelaajat Inga Widbom ja Elena Naava
HJK:n juniorijoukkueen pelaajat Inga Widbom (vas.), 15, ja Elena Naava, 14, kehuvat kenttää freesin tuoksuiseksi. Kenttä on Widbomin mukaan hieman perinteistä kumirouhekenttää liukkaampi, mutta hän ei pidä ominaisuutta kielteisenä asiana. Kuva: Tero Karjalainen / Suomen Metsäyhdistys

Helsingissä avattiin uusi mäntypohjainen tekonurmi. Euroopan unioni syynää kriittisesti jalkapallokenttien kumirouhetta mikromuoviongelman vuoksi.

Helsinkiläinen jalkapalloseura HJK otti käyttöön uuden mäntypohjaisen tekonurmen samalla kun Euroopan unionin odotetaan ottavan kumirouheen pihteihinsä.

Ympäristöystävällisellä täyteaineella pedattu jalkapallokenttä avattiin Helsingin Keskuspuiston viereen elokuussa 2022.

HJK:n juniorijoukkueen pelaajat Inga Widbom, 15, ja Elena Naava, 14, kehuivat uutta puupohjaista kenttää ennen illan harjoituksia.

Kenttä tuoksuu freesille. Vanha musta puru jäi nappiksiin ja varusteisiin kiinni. Sitä oli joka paikassa.

”Uusi nurmi tuntuu pehmeältä ja on ehkä vähän liukkaampi, mutta se ei vaikuta pelaamiseen. Ei mitään negatiivista sanottavaa, Widbom sanoi.

Naavan mielestä uusi kenttä on jopa parempi kuin perinteinen tekonurmi.

”Kenttä tuoksuu freesille. Vanha musta puru jäi nappiksiin ja varusteisiin kiinni. Sitä oli joka paikassa. Helpottaa omaa arkea, kun sitä ei tarvitse imuroida kotona. Tosi kiva, että uusia ekologisia juttuja kehitetään”, Naava totesi.

Puupohjainen tekonurmikenttä
Kenttä sijaitsee Lehtikuusentiellä Helsingissä. Puunrouheen ruskea väri erottuu hennosti tekonurmesta. Kuva: Tero Karjalainen / Suomen Metsäyhdistys

Suomessa yli 400 kenttää

Suomessa on yli 400 jalkapallokenttää. Vihreä, harjasmainen tekonurmi valmistetaan synteettisestä materiaalista, joka kestää kulutusta ja säätä paremmin kuin luonnonnurmi.

Täyteaineena suurimmassa osassa kentistä hyödynnetään käytetyistä autonrenkaista valmistettua kumirouhetta.

Materiaali on yleisessä käytössä myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi Saksassa rouhetta löytyy joka toisesta tekonurmesta.

Jalkapallokentän puurouhetta
Puurouhe tuntuu kädessä kumimaiselta. Kuva: Tero Karjalainen / Suomen Metsäyhdistys

Euroopan kemikaalivirasto alkoi tutkia rouheen terveys- ja ympäristövaikutuksia puolenkymmentä vuotta sitten. Jopa syöpäriskin kohoamisesta puhuttiin, mutta jalkapallohallien sisäilmassa ei ole havaittu merkittävää ongelmaa.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan kumirouhetta kulkeutuu esimerkiksi työkoneiden ja pelaajien mukana kentiltä lähiympäristöön. Sitä päätyy myös hulevesikaivoihin ja myös kenttäalueen ulkopuolelle.

Rouheesta irtoaa mikromuovia. Saksassa on arvioitu maan urheilukenttien päästävän 11 000 tonnia mikromuovia ympäristöön.

Kenttä keskuspuiston vieressä

Puupohjainen kenttä on kolmas laatuaan Helsingissä. HJK:n olosuhdepäällikkö Antti-Jussi Väinölä korostaa, että kyseessä on kokeilu. Käyttäjien kokemusta pelialustasta kuunnellaan tarkkaan.

” Pidämme tärkeänä palautetta, jota saamme lapsilta, nuorilta ja valmentajilta. Olemme tässä etunenässä koko valtakunnassa”, Väinölä kertoo.

Tikkuja ei ole tullut. Eräs maalivahti oli tehnyt hyppykokeita. Hän kehui olosuhteet maasta taivaaseen.

Ensimmäiset kommentit ovat Väinölän mukaan olleet rohkaisevia.

”Tikkuja ei ole tullut. Eräs maalivahti oli tehnyt hyppykokeita. Hän kehui olosuhteet maasta taivaaseen”, Väinölä sanoo.

Kentän sijainti Lehtikuusentiellä Keskuspuiston lähellä korosti tarvetta ottaa ympäristö huomioon. HJK:n miettiessä ekologisempaa tekonurmea viivalla olivat muun muassa oliivinsiemenistä sekä korkista tehdyt täyteaineet.

”Ympäristöystävällisyys on meille tärkeä arvo. Puurouhe voidaan jatkokäyttää elinkaarensa jälkeen, ja se tuhoaa vähemmän luontoa kuin kumirouhe”, Väinölä sanoo.

”Kova sana kansainvälisillä markkinoilla”

Helsingin kulttuurin ja liikunnan apulaiskaupunginjohtaja Paavo Arhinmäen kommentoi HJK:n uutta kenttää Twitterissä. Arhinmäen mukaan ekologisista kentistä puhutaan nyt koko Euroopassa. Kumirouheesta luovutaan ”lyhyellä aikavälillä”.

”Siksi nyt se, joka pystyy kehittämään ekologisen ja pelaajien tarpeet sekä säänvaihtelut kestävän biotäytteen, on kova sana kv-markkinoilla”, Arhinmäki twiittasi perjantaina.

HJK:n käyttämän puurouheen on tuonut Suomeen kotimainen Lappset Oy, joka tunnetaan tekonurmien lisäksi muun muassa myös lasten leikkipuistojen mäntypuisista kiipeilytelineistä.

Puurouhetta tekonurmessa
Keltamännystä valmistettua puurouhetta käytetään tekonurmella muun muassa sen joustavuuden vuoksi. Kuva: Tero Karjalainen / Suomen Metsäyhdistys

Myyntipäällikkö Pasi Riikosen mukaan yrityksessä havaittiin jo viisi vuotta sitten EU:n halu kehittää jalkapallokenttiä ekologisemmiksi.

Lappset Oy:ssa tutkittiin eri luonnonmukaisia vaihtoehtoja, ja se päätyi tekemään yhteistyötä yhdysvaltalaisyrityksen kanssa, koska mahdollisuutta vuosia kestävään tuotekehitykseen ei toistaiseksi ole. Puurouheen raaka-aine on suomalaista mäntyä kovempi yhdysvaltalainen keltamänty.

”Käytössä on 11–15-vaiheinen tuotantoprosessi, jotta puusta saadaan materiaali, joka soveltuu pelialustaksi. Sen tulee täyttää Fifan (kansainvälinen jalkapalloliitto) standardit ja kestää käytössä. Puuta muun muassa rummutetaan ja lämpökäsitellään, jotta se saadaan tiettyyn muotoon. Tuotteelle on käytännössä kehitetty ihan oma tuotantolinjansa. Se ei synny teollisuuden sivuvirtatuotteena”, Riikonen sanoo.

Pohjoisen männystä vastaava tuote?

Tuotekehityksestä puhuttaessa Pasi Riikonen muistuttaa, että Lappset Oy haluaa myöntää kymmenen vuoden takuun, jolloin markkinoille olisi tultava valmiin tuotteen kanssa. Raaka-aineena voisi ehkä toimia Pohjois-Suomesta peräisin oleva kovasyinen mänty.

”Meidän tahtomme on tuottaa Suomessa kotimaisista raaka-aineista Euroopan markkinoille. Mutta se vaatii ison volyymin, jotta siinä olisi järkeä”, Riikonen sanoo.

Olisi valtava voitto puulle, jos tuote toimisi jalkapallokentällä.

Riikosen mukaan puupohjainen kenttä maksaa viidenneksen enemmän kuin kumirouheesta tehty kenttä. Puupohjainen urheilualusta ei sinänsä ole uusi asia.

”Suomessa pitkä kokemus pururadoista”, Riikonen muistuttaa.

Puupohjaisen jalkapallokentän eduista puhuttaessa Riikonen muistuttaa, että puun ja muiden elävien materiaalien käyttö vähentää lasten allergioita.

”Olisi valtava voitto puulle, jos tuote toimisi jalkapallokentällä”, Riikonen sanoo.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Jaa:

Kirjoita kommentti