Väitös: Puu ja pihka torjuvat viruksia pinnoilta – kolme tuttua puulajia loisti koronavirusta vastaan

Innovaatiot

Koronaviruksia. Kuva: Shutterstock
Puusta löytyy koronavirukseen tehoavia yhdisteitä. Kuva: Shutterstock

Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus toi uutta tietoa eri puulajien kyvystä rajoittaa virusten leviämistä.

”Havaitsimme, että eri puulajeilla, kuten männyllä, kuusella, koivulla, tammella, eukalyptuksella ja lepällä, esiintyi luonnostaan laajakirjoista antiviraalista aktiivisuutta”, väitöskirjatutkija Sailee Shroff kertoo Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.

Väitöskirjatutkija Sailee Shroff, Jyväskylän yliopisto. Kuva: JYU

Virukset leviävät suorassa tai lähikontaktissa sekä saastuneiden pintojen kautta. Tiedotteen mukaan puun antiviraalinen teho liittyi osittain puun kykyyn sitoa virusta pinnalle sekä puun uuteaineisiin.

Shroff huomauttaa samalla, että kyky heikentää sekä vaipallisia että vaipattomia viruksia vaihteli puulajeittain. Aikakauskirja Duodecimin mukaan vaipallisia ovat esimerkiksi HIV- ja herpesvirukset sekä koronavirus. Vaipattomiin viruksiin kuuluvat esimerkiksi poliovirus ja adenovirus, joka aiheuttaa silmätulehduksia, vatsatautia ja flunssaa.

Väitöksessä kerrotaan, että ihmisen koronavirusta (HCoV-OC43) vastaan nopeimmin tepsivät mänty, kuusi, koivu ja leppä.

Shroff havaitsi myös, että muovipinnalla käytetty pihka vähensi nopeasti ihmisen koronavirusten (OC43 ja SARS-CoV-2) tarttuvuutta. Pihkan teho perustui siihen, että se vuoti aktiivisesti hartsia muovista ja teki viruksesta kyvyttömän jatkamaan infektiota, vaikka virus oli päässyt jo soluun.

Shroffin väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka kauan virukset voivat säilyä yleisimmillä arjessa käytetyillä pinnoilla, kuten puu- tai muovipinnoilla. Puulajien kemian vaikutusta viruksiin tutkittiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kanssa.

Koronaviruspandemia on edelleen käynnissä, joten on tärkeää jatkaa uusien tapojen etsimistä viruksen torjumiseksi ja sen leviämisen rajoittamiseksi yhteisössä.

Lisäksi Shroff havaitsi, että myös puussa esiintyvät polyfenolit estävät virusta leviämästä. Polyfenolit ovat kasvisten aineenvaihduntatuotteita, jotka suojaavat kasvia muun muassa auringon haitalliselta UV-säteilyltä ja erilaisilta taudinaiheuttajilta.

Shroff pitää pintojen desinfiointia yhä tehokkaana tapana torjua viruksia, mutta se voi olla työlästä, kallista ja ympäristölle haitallista.

”Koronaviruspandemia on edelleen käynnissä, joten on tärkeää edelleen etsiä uusia keinoja viruksen torjumiseksi ja sen leviämisen rajoittamiseksi yhteisössä”, Shroff toteaa.

Puun antiviraaliset ominaisuudet on tunnettu jo vanhan kansan perinnelääkinnästä saakka. Forest.fi kertoi kolme vuotta sitten, miten pihkan ainesosa tuhoaa koronaviruksen muovipinnoilta muutamassa minuutissa.

Maaliskuussa 2022 Forest.fi kertoi, että koronavirusta, zikavirusta ja enterovirusta voidaan tutkitusti torjua Suomen metsäluonnosta löytyvällä biopohjaisella raaka-aineella, joka on antiviraalinen. Se tuhoaa viruksia pinnoilta ja iholta. Teho pohjautuu mikrobien toimintaan ja metsästä peräisin oleviin raaka-aineisiin.

Lue lisää: Tutkija söi joka aamu ruokalusikallisen mikrokiteistä selluloosaa – lihoi 6 kiloa kolmessa kuukaudessa 

Lue lisää: Korvaako robottikoira metsäasiantuntijan? Työvoimapula kiihdyttää metsäalan automatisointia

Mitä mieltä olit artikkelista?

Jaa:

Yksi kommentti

  • “Lähimetsä on onnen lähde”. Parhainta menestystä ja työniloa tutkijalle!
    Puun ja metsän mahdollisuudet ovat aivan arvaamattomat. Onneksemme Suomi on uusiutuvien ja kasvavien vihreiden metsien maa ja Suomessa ovat mitä parhaimmat metsänomistajat vastaamassa metsien kasvusta ja uusiutumisesta.

Kirjoita kommentti