Kuhmossa ihmeteltiin pitkään, mikseivät sahat jalosta tuotteitaan pidemmälle. Sitten keksittiin, että kuka vain voi yrittää. Kaupungin määrätietoisella tuella syntyi Woodpolis-puuklusteri.
Kuhmon Kantolan teollisuusalue näyttää samalta kuin minkä tahansa suomalaisen pikkukaupungin pellolle noussut hallirakennusten kokoelma. Kantolan halleissa tuotetaan kuitenkin yllättävä määrä puutuotteita: sahatavaraa, ristiinliimattua CLT-rakennuslevyä, taso- ja tilaelementtejä, hirsitaloja, höylätavaraa, ikkunoita ja ovia sekä puurakentamisen suunnittelupalveluita yhteensä sadan miljoonan euron vuotuisella liikevaihdolla.
Perimmäinen syy puuklusterin syntyyn humisee teollisuusalueen taustalla: Kuhmon tärkein raaka-aine on puu. Kainuulaista pikkukaupunkia ympäröivät sankat talousmetsät. Lisäksi kivenheiton päässä toimii Kuhmo oy:n saha, joka on hyödyntänyt paikallista raaka-ainetta jo kuuden vuosikymmenen ajan.
Mitä pidemmälle paikallista raaka-ainetta jalostetaan, sitä enemmän se luo alueelle työpaikkoja ja hyvinvointia. Siten Kuhmon kaupunki halusi ottaa puusta irti enemmän kuin sahatavaraa. Se perusti Woodpoliksen, jonka tavoitteena on edistää puurakentamisen innovaatioita ja kouluttaa alan yrityksiä ja opiskelijoita.
Kuhmon kaupunginjohtajan Tytti Määttä kertoo videolla, kuinka kuhmolaisille metsän kestävä käyttö on arkea. Kuvaus: Hannes Mäntyranta
Woodpolis-puutuoteklusteriin kuuluu tusina yrityksiä, saha mukaan lukien. Yritysverkostolla tuetaan puun jatkojalostusta, jonka kehittäminen on ollut vaikeaa perinteisesti pienikatteisilla sahoilla.
”Kantolasta löytyy likimain kaikki, mikä voi liittyä puurakentamiseen”, kehaisee CLT-levyä tekevän Crosslamin toimitusjohtaja Juha Virta.
Opiskelija-asuntojen rakennuttajat käyvät edellä
Kuhmon uudenlaisen ajattelun tulokset näkyvät pian esimerkiksi Espoon Tapiolassa, minne Kantolan teollisuusalueella toimiva Elementti Sampo on sopinut toimittavansa Suomen suurimman ja korkeimman puisista tilaelementeistä koottavan kerrostalon. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS on tilannut yhtiöltä 13-kerroksisen, 165 asunnon Tuuliniitty-nimisen talon.
Talo kootaan Elementti Sammon tehtaalla tehdyistä tilaelementeistä, jotka ovat rakennuspaikalle tulleessaan sähkö-, lämpö, vesi- ja pinta-asennuksia myöten täysin valmiita.
Sitä ennen yhtiö rakentaa Rovaniemelle kahdeksankerroksisen opiskelija-asuntolan. Juuri opiskelija-asuntojen rakennuttajat näyttävätkin olevan edelläkävijöitä puisten tilaelementtirakennusten tilaajina.
Elementti Sammon tehtaalla valmistetaan yhden, kahden ja kolmen huoneen ja keittiön tilaelementtejä. Talo valmistuu rakennuspaikalla kuin palikoista, joita kootaan toinen toisensa päälle ja viereen.
Työ siirtyy rakennuspaikalta sisätiloihin
Vuonna 2018 Elementti Sampo valmisti 247 kerrostaloasuntoa eri puolille Suomea. Nykykapasiteetilla kerrostaloja valmistuu kolmesta viiteen vuodessa. Työpaikkoja yhtiössä on 65.
Rakentamistavassa on monia etuja. Työ itse rakennuspaikalla lyhenee huomattavasti. Pientalo saadaan vesikattoon asti valmiiksi vuorokaudessa ja kerrostaloa syntyy kerros vuorokaudessa.
Tilaelementtimenetelmä laskee kustannuksia, vähentää kosteusriskiä ja parantaa työn laatua, sillä elementit rakennetaan sisätiloissa. Kun rakennuspaikalla tehtävä ulkotyö siirtyy sisätiloihin ja usein ruuhka-Suomesta maaseudulle, syrjäseutujen työllisyys paranee ja työvoiman ylikysyntä kaupungeissa laskee.
Mutta Elementti Sampo ei olisi mitään ilman Crosslamia, joka tekee viereisellä tontilla puurimoista ristiinliimattua CLT- eli cross laminated timber -levyä.
CLT toimii sekä sisä- että ulkopaneelina ja kantavana rakenteena. Se eristää lämpöä: jos ulkoseinälevy on 260 milliä paksu, muita eristeitä ei tarvita lainkaan. CLT-levyä voi työstää ja muotoilla vapaasti ja esimerkiksi ikkuna- ja oviaukot sekä erilaisten johtojen läpiviennit tehdään valmiiksi elementtitehtaalla.
Levyn kantavuus ja jäykkyys riittävät jopa hissikuilun rakentamiseen. ”Betonielementtiin verrattuna yhtä kantava CLT-elementti kuitenkin painaa vain viidesosan”, sanoo Virta. Lisäksi CLT toimii höyrysulkuna, koska se on täysin tiivis mutta hengittävä.
Kantolan puuklusteri ei ole mikään kultasuoni, mutta teollinen puurakentaminen kääntyy Kuhmossa voitolliseksi. Esimerkiksi Elementti Sampo odottaa tästä vuodesta voitollista. Tähän on päästy investoinneilla ja määrätietoisella kehitystyöllä.
Uusi teollisuus tarvitsee ennen kaikkea esimerkkejä onnistuneesta tuotannosta, ja siksi Kuhmo tilasi klusteriltaan jotain näyttävää: Crosslamin CLT:stä tehdyn Tuupalan koulukeskuksen.
Metsäbiotalouden sydän on saha
Klusteri ei kuitenkaan olisi mitään ilman Kantolassa tukkia sahaavaa Kuhmo Oy:tä. Kuhmossa sanotaan, että saha on metsäbiotalouden sydän ja tukki on sen verenkierto. Se tarkoittaa, että saha panee raakapuun liikkeelle, niin tukki-, sellu- kuin energiapuun.
Suomen metsätalouden tavoite on hyvänlaatuisen tukkipuun kasvattaminen. Metsänomistaja saa 70 prosenttia puun myyntituloistaan tukin myynnistä.
Samalla kun metsiköstä kaadetaan tukkia, kaadetaan myös pienempää puuta, joka menee sellun ja energian tuotantoon, samoin kuin sahalta sivutuotteena syntyvä hake ja sahanpuru. Metsäalalla eniten arvonlisää tuottava sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuus hyytyisi nopeasti, jos sahasydän ei panisi tukkiverta liikkeelle.
Kuhmo Oy:n merkitys kaupungille on suuri. Takavuosina sanottiin, että Kuhmoon tulee ulkomaailmasta kolme suurin piirtein tasasuurta rahavirtaa: valtionavut, työttömyysavustukset ja Kuhmo Oy:n laskutus. Sittemmin sahayhtiön laskutus on vain kasvanut suhteessa muihin rahavirtoihin.
Sahaus on vientiteollisuutta
Paikallinen puutuoteklusteri on Kuhmon sahalle tärkeä, mutta sen päämarkkina on kuitenkin toisaalla. Sahaus on vientiteollisuutta ja Kuhmo Oy:n tärkeimmät vientialueet ovat kotimaan 39 prosentin osuuden jälkeen Pohjois-Afrikka, Euroopan unioni sekä Kiina ja Japani.
Tämä ei muutu vähällä. ”Jos puun osuus Suomen kerrostalorakentamisessa nostettaisiin nykyisestä viidestä prosentista kolmeenkymmeneen, siihen tarvittaisiin vain puolitoista prosenttia Suomen sahojen tuotannosta”, sanoo Virta.
Siksi Kuhmo Oy:n on onnistuttava viennissä. Jos vienti ei vedä, saha kaatuu eivätkä myöskään Crosslam ja Elementti Sampo saa paikallista sahatavaraa.
Viennissä suurin ongelma on, että Kuhmo on kaukana maailmalta. ”Esimerkiksi ruotsalaisten kilpailijoiden sahatavara lähtee liikkeelle satoja kilometrejä lähempää markkinoita, jostakin Tanskan salmien tasalta. Meidän on oltava muussa parempia, jotta saamme maksettua rahtimme sinne asti”, sanoo Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ruha.
On sahalle etujakin sijainnistaan Kuhmossa, kuten laadukas ja helposti saatava raaka-aine. Kuhmo Oy ostaa vuodessa raakapuuta 800–900 000 kuutiometriä, mikä vastaa 16 000–18 000 täysperävaunullista 76 tonnin autokuormaa.
Kantolasta päädytään siis kannolle: paitsi teollisuutta, puuklusteri tarkoittaa suurta joukkoa tavallisia perhemetsänomistajia, joiden metsissä puuraaka-aine kasvaa.
forest.fi : Kainuulaisessa puolen miljoonan hehtaarin metsässä innovaatiot syntyvät yhteistyössä
forest.fi 30.11.2016: Kuhmon uusi koulukeskus: Näin rakennetaan ympäristöystävällinen lähituote
Millä puun voisi korvata?
Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ruha ei ymmärrä keskustelua puun käytön rajoittamisesta. ”Kukaan ei kysy, mihin se johtaisi.”
”Jos käyttäisimme puuta vähemmän, millä se korvautuisi ja olisiko se luonnon tai ilmaston kannalta parempi? Jos vähennämme hakkuita Suomessa, eivätkö muut vain lisäisi hakkuitaan. Ilmasto ei hyötyisi yhtään”, Ruha sanoo.
Samalla menetettäisiin merkittävä määrä hyvinvointia. Crosslamin toimitusjohtaja Juha Virta muistuttaa, että ”11,9 miljoonaa euroa maksanut Tuupalan koulukeskus tuotti aluetalouteen arvonlisää lähes 30 miljoonaa euroa. Tämä on se kerroin, 2,7, millä puurakentaminen virkistää aluetaloutta.”
”Puurakentaminen on perusteltua myös ilmaston kannalta. Puutalon hiilijalanjälki on pieni, mutta asian voi ilmaista niinkin, että lisäämällä betonitalossa puun osuutta 12–15 prosenttiin, rakennuksesta tulee hiilineutraali”, Virta sanoo.
”Puurakentamista pitäisikin lisätä. Pitäisi kaavoittaa alueita, joille rakennetaan puusta. Lisäksi kuntien pitäisi rakentaa puusta. Lisäksi puun syrjintä rakennusmääräyksillä pitää lopettaa. Nykymääräykset eivät edes tunne massiivipuurakenteita, kuten CLT.”
”Puupintoja pitää edelleen peittää kipsilevyllä. Suurimmat palo- ja henkilövahingot aiheuttaa aina sisustuksen palaminen, mutta siitä huolimatta sprinklaus on pakollinen vain puurakenteisissa kerrostaloissa”, sanoo Virta.
