Pienessä Kuhmon kaupungissa toteutetaan kansallisen biotalousstrategian ydintä. Itärajan metsien keskellä syntyy uutta puunjalostusta, joka lisää työpaikkoja ja jossa panostetaan ympäristöystävällisyyteen. Mutta metsien käyttö on kaupungin selviytymiselle myös välttämättömyys.
Vihreät ja ekologiset arvot vilahtelevat tämän tästä kuhmolaisten puheissa. Ei ihme, suurin osa kaupunkia ja sitä ympäröivää Kainuun maakuntaa kasvaa havumetsää, sitä kuuluisaa pohjoisen kestävää puuta.
Kaupunginjohtaja Eila Valtanen nimittää kaupunkiaan mielellään puolen miljoonan hehtaarin metsäksi. Tämänkin Valtanen sanoo usein: ”Kuhmo on biotalouden tositarina.”
Sillä hän viittaa Kuhmossa tuotettavaan laajaan valikoimaan metsäalan tuotteita: saha- ja höylätavaraa, hirsitaloja, ikkunoita, piharakenteita. Pari vuotta sitten kaupungin Kantolan teollisuusalueelle perustettiin maan toistaiseksi ainut CLT-tehdas, jonka ristiinliimatuista massiivipuuelementeistä rakennetaan kerrostaloelementtejä viereisessä Elementti Sampo Oy:ssä.
Elementti Sammon projektipäällikön Annina Komulaisen mukaan Kuhmon yrittäjiä leimaakin yhteistyökyky. Vaikka kaupungissa on vain 9000 asukasta, siellä uskalletaan kehittää uutta ja kokeilla innovaatioita.
Uuden äärellä ollaan Elementti Sammon hallissakin, jossa valmistuu parhaillaan kerrostalon tilaelementtejä CLT-levyistä. Toisin sanoen yksiön kokoinen asunto rakennetaan hallissa valmiiksi ulkoverhoilua, sähkötöitä ja lattialistoja myöten. Suuremmat asunnot valmistuvat näitä tilaelementtejä yhdistelemällä.
Metsä on kuhmolaiselle arvokas
Komulaisen mukaan puu herättää mielenkiinnon. ”Trendinä on palata siihen jo kauan sitten hyväksi havaittuun. Puu on rakennusmateriaaleista ekologisin jo siksi, että se sitoo hiiltä. Se ei myöskään aiheuta ongelmajätettä purkuvaiheessa”, Annina Komulainen toteaa.
Luonnonsuojelujärjestöt kritisoivat aika ajoin pohjoisten havumetsien liiallista käyttöä. Kuhmolaisesta näkökulmasta ajatus on merkillinen.
”Juuri täällä luontoa kunnioitetaan ja metsiä osataan käyttää varoen ja ammattitaidolla. Metsä on meille arvokas ja sen hoito perustuu pitkään perimätietoon”, Komulainen toteaa.
Komulainen kertoo itse pitäneensä puuta aina mieleisimpänä materiaalina, kauniina ja lämpimänä, ja tiedostaneensa vasta myöhemmin sen itsestään selvän ekologisuuden. Opiskeluvuosien jälkeen hän palasi mielellään rakennusinsinöörinä kotikaupunkiinsa Kuhmoon.
”Kainuulainen luonto on verraton. Hiljaisuuttakaan ei voi tuntea, ennen kuin on kokenut sen täällä metsässä.”
Metsä työllistää – ja saha
Metsillä on valtava merkitys maakuntien työllistäjänä. Kainuussa metsän merkitys on suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Esimerkiksi osuus työllisyydestä on kaksinkertainen maakuntien keskiarvoon nähden.
Kuhmon metsäsektorin sydän ja päätyöllistäjä löytyy aivan Kantolan teollisuusalueen vierestä. Suomen suurimpiin sahoihin kuuluva Kuhmo Oy on toiminut Lammasjärven rannalla jo yli 60 vuotta.
Sahalla työskentelee lähes 150 henkilöä, mutta muun muassa kuljetuksen ja metsätyön ammattilaiset mukaan laskettuna se työllistää noin 400 henkeä.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan kokonaisvaikutus työllisyyteen on jopa 900 henkilöä. Se on melko paljon paikkakunnalla, jossa on yhteensä 2 800 työpaikkaa.
Ympäristöystävälliset kuljetusmatkat
Saha tuo aluetalouteen vuodessa 64 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi kaupungin vuosibudjetti on noin 70 miljoonaa euroa.
Suuri osa sahatavarasta menee vientiin, mutta arvokkaimpia asiakkaita Kuhmo Oy:lle ovat paikalliset yrittäjät. ”Mitä enemmän jatkojalostusta paikkakunnalla on, sitä enemmän meillä on luontaista asiakaspohjaa. Lyhyet kuljetusmatkat ovat paitsi taloudellisesti kannattavia, ne myös vähentävät päästöjä”, sanoo Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ruha.
Kuljetusmatkat ovat lyhyitä myös metsästä sahalle. Yli puolet sahan käyttämästä puusta on peräisin Kuhmosta, loputkin suureksi osaksi kotimaakunnasta Kainuusta.
”Tuotamme 400 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa luontoa kunnioittaen”, todetaan Kuhmo Oy:n verkkosivuilla. Ruhan mukaan metsän monimuotoisuuden kunnioittaminen on itsestäänselvyys nykyaikaisessa suomalaisessa metsänkäsittelyssä.
”Puun korjuussa otetaan esimerkiksi huomioon herkät kohteet kuten puron varret”, sanoo Ruha ja muistuttaa, että kestävää metsänkäsittelyä turvaa Suomessa metsälaki ja metsänhoidon suositukset. Lisäksi käytännössä kaikki kainuulainen puu on PEFC-sertifioitua.
Kaupunki tukee puurakentamista
Suomi jakautuu metsätalousmaakuntiin, massa- ja paperiteollisuuden maakuntiin ja puutuoteteollisuuden maakuntiin, selviää Metsäbiotalouden arvoketjut -raportista. Tapion tekemän ja Suomen Metsäsäätiön rahoittaman selvityksen mukaan Kainuun tuotoksesta peräti 46 prosenttia syntyy puutuotteista, kun niiden osuus koko Suomessa on 23 prosenttia.
Kuhmon sahan ympärille kerääntyneet metsäsektorin pienemmät yritykset eivät ole syntyneet aivan sattumalta. Kaupungissa on tehty pitkään kehitystyötä: ensin kasvuyritysten kehittämiseksi, nykyisin puurakentamisen lisäämiseksi.
Kantolan teollisuusalueella toimii kaupungin omistama Woodpolis, jonka tavoitteena on edistää puurakentamisen innovaatioita ja jonka tehdastiloissa koulutetaan alan yrityksiä.
”Suuren mittakaavan puurakentaminen on lyömässä Suomessa läpi. Se näkyy myös meillä”, sanoo Kuhmon kaupungin kehitysjohtaja Tapani Kiiskinen. ”Kantolaan on syntynyt kahden vuoden aikana 60 uutta työpaikkaa.”
Puukoulu lämpiää uusiutuvalla energialla
Paikallisten yritysten vahvuus on Kiiskisenkin mukaan yhteistyössä. ”Rakennuttaja haluaa helppoja paketteja ja Kantolassa tilaajaa pystytään palvelemaan yhden luukun periaatteella.”
Näyte Kuhmon puurakentamisen osaamisesta nousee vain parin kilometrin päähän Kantolan teollisuusalueesta ja sahasta. Tuupalan puukoulu on kolmen rakennuksen koulukeskus, joka on rakennettu paikallisista CLT-elementeistä.
Vuoden päästä neljänsadan oppilaan koulu myös lämpiää paikallisesti ja ympäristöystävällisesti, sillä Kuhmon kaupungin ja sahan omistama aluelämpölaitos tuottaa niiden tarvitseman lämmön sahalla syntyvästä purusta ja kuoresta. Kaikkiaan uusiutuvan energian osuus Kuhmossa käytetystä energiasta on lähes 70 prosenttia.
forest.fi 30.11.2016: Kuhmon uusi koulukeskus – Näin rakennetaan ympäristöystävällinen lähituote
Suomen Metsäsäätiö: Metsäbiotalouden arvoketjut maakunnittain
Kuhmon kaupunki: Kuhmon luonto on taigaa
