Puurakentamista lisäämällä voitaisiin kasvattaa kaupunkien hiilivarastoja sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Yksin Euroopassa rakennetaan uusia asuntoja 190 miljoonaa neliömetriä vuodessa, niistä valtaosa kaupungeissa.
Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen maailman kasvihuonepäästöistä. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan uudet rakennukset voisivat kuitenkin varastoida Euroopassa 55 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa, jos niiden rakenteissa, verhouksessa, pinnoissa ja myös kalusteissa käytettäisiin puuta.
Tämä vastaa 47 prosenttia sementtiteollisuuden tämänhetkisistä vuotuisista päästöistä. Tutkimuksessa todetaan, että hiilivaraston saavuttamiseksi 80 prosenttia kaikista Euroopan uusista asuinrakennuksista tulisi rakentaa puusta.
Suomen ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston tekemän tutkimuksen tulokset perustuvat 50 kirjalliseen tapaustutkimukseen ympäri maailmaa Yhdysvalloista Kiinaan ja Eurooppaan. Siten ne tarjoavat laajan näkökulman puurakentamisen mahdollisuuksiin.
Tapaustutkimukset jaettiin kolmeen eri ryhmään sen perusteella, kuinka paljon puuta rakennuksissa oli käytetty ja kuinka paljon ne voisivat varastoida hiiltä. Alhaisen tason ryhmässä hiilivarasto oli 100 kiloa rakennettua neliömetriä kohden, keskitason hiilivarasto oli 200 kiloa ja eniten hiiltä varastoivien rakennusten ryhmä ylsi 300 kiloon.
Tavoitteen saavuttamiseksi tutkijat ehdottivat 20 vuoden suunnitelmaa, jonka aikana Euroopan kaupungeissa siirryttäisiin vähitellen hiilidioksidia 300 kiloa rakennettua neliötä kohti sitoviin rakennuksiin. Suunnitelma siis lisäisi nimenomaan paljon hiiltä sitovia puurakennuksia, jolloin vuoteen 2040 mennessä puurakentaminen voisi vähentää sementtiteollisuuden päästöjä lähes puolella.
Metsätalouden kestävyys on varmistettava
Tutkimuksen tekijät muistuttavat, että puurakentamisessa tulisi käyttää puuta, joka on tuotettu kestävästi. Kestävyyden turvaamiseksi he suosittelevat käyttämään sertifioitua puuta ja kansainvälisiä metsäsertifiointijärjestelmiä PEFC ja FSC.
Sertifiointi takaa muun muassa sen, että puu on kestävästi hoidetuista metsistä, joissa huolehditaan metsänkasvusta ja monimuotoisuudesta.
”Jos hakkuita lisätään, meidän tulee lisätä myös metsänistutusta, jotta voimme turvata metsän hiilinielut”, tutkijatohtori Juudit Ottelin sanoo.
Tohtorikoulutettava Ali Amiri mainitsee, että mikäli puurakennuksissa hyödynnettävä puu tulee kestävistä lähteistä, puurakentaminen ei tuota ilmastohuolia.
Tutkimuksessa Amiri, Ottelin ja muut tutkijat vahvistavat, että ikääntyvissä metsissä metsän hiilidioksidipäästöt alkavat vastata metsään sen kasvun myötä varastoituvan hiilen määrää.
Puurakennuksen korjaaminen kannattaa
Suomessa omakotitaloista 90 prosenttia on rakennettu puusta. Viime vuosina puurakentaminen on lisääntynyt myös suuremmissa rakennushankkeissa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Esimerkiksi Imatralla toivotettiin hiljattain oppilaat tervetulleiksi Suomen isoimpaan puukouluun. Puusta on rakenteilla myös monia muita kouluja sekä päiväkoteja ympäri Suomen, sillä puu on positiivisten ilmastovaikutusten lisäksi tutkitusti terveellinen rakennusmateriaali.
Puurakentamisen ja vanhempien puurakennusten korjaamisen hyödyllisyyttä ilmastolle lisää se, että puurakennusten elinkaari voi olla kasvavissa kaupungeissa 100 vuotta tai enemmän. Näiden vuosikymmenten aikana rakennus toimii hiilen varastona.
Esimerkiksi reilun sadan neliön puuomakotitalon puurakenteissa on tallessa noin 30 tonnia hiilidioksidia. Se vastaa keskivertoautoilijan yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä.
Puun hyödyntäminen rakennuksissa on suotuisaa sementtin lisäksi myös teräkseen verrattuna, sillä sekin tuottaa runsaasti päästöjä muun muassa tuotantoprosessinsa energiankulutuksen vuoksi.
”Olisi kuitenkin hyvä pitää mielessä, että puurakentamisenkaan rakennusvaihe ei ole hiilineutraalia. Materiaalien käsittely, valmistus ja kuljetus tuottavat päästöjä”, Juudit Ottelin sanoo.
Puurakennukset ovat turvallisia
Puurakentamisen turvallisuusstandardit ovat erittäin korkeat. Amiri kommentoi, että puurakenteissa on noudatettava tiukimpia paloturvallisuusmääräyksiä. Lisäksi puurakennusten suunnitteluprosesseja kehitetään jatkuvasti palonkestävyyden parantamiseksi.
”Pääasia on osoittaa päätöksentekijöille etenkin monikerroksisten puurakennusten toteutettavuus”, Amiri sanoo.
Mikäli rakennusten ympäristösertifikaatit, kuten Leed tai Breeam, antaisivat lisäpisteitä puurakentamiselle, tämä voisi kannustaa puurakentamiseen. Eurooppa on onnistunut pitämään metsäpinta-alansa vakaana viime vuosikymmeninä. Amirin mukaan Euroopan puurakentajamaiden kannattaisikin ehdottaa uuden vihreän rakennussertifikaatin laatimista.
”Jos yhteiskunnan tuki ja tietoisuus puurakentamisen eduista ovat riittäviä, puuta voitaisiin pitää rakentamisen päämateriaalina”, Amiri tiivistää.
