Kaupungistuminen vaatii luovia ratkaisuja – puulla kaupunkia voi rakentaa myös ylöspäin

Innovaatiot

Plug-In kilpailutyö Helsingin Ympyrätaloon Metsä Woodin puulisäkerrosrakentamisessa. Kuva: Metsä Wood
Lisäpuukerrosten mahdollisuuksia kuvaa hyvin suunnitelma, joka on tehty Metsä Woodin kilpailussa suomalaisille tutun, Helsingin Hakaniemessä sijaitsevan Ympyrätalon päälle. Plug-in city -suunnitelman takana ovat arkkitehdit Jari Lonka, Francesco Allaix ja Lilja Mustila. Kuva: Metsä Wood

Ainakin neljäsosa länsimaisten kaupunkien kerrostaloista kestää puusta tehdyt lisäkerrokset. Eikä vain yhtä – Alankomaissa on rakennettu kauppakeskuksen päälle jopa 16 lisäkerrosta.

Puun oleellinen valtti lisäkerroksissa on sen keveys. Mutta on muitakin: puurakentaminen on esimerkiksi selvästi nopeampaa kuin betonirakentaminen.

Rakentamiseen kokonaisuudessaan, siis elementtitehtaalla ja rakennuspaikalla käytetty aika on rakennuttajan kannalta oleellinen: mitä lyhyempi kokonaisaika on, sitä nopeammin rakennus alkaa tuottaa.

Eniten lyhenee rakennuspaikalla käytetty aika. ”Se helpottaa niiden elämää, jotka asuvat alemmissa kerroksissa rakennustyön aikana”, sanoo kehitysjohtaja Mikko Saavalainen Metsä Woodilta.

Kuinka paljon rakentaminen sitten nopeutuu? ”Merkittävästi”, sanoo Saavalainen, mutta ei lupaa tarkempaa arviota, koska varsinkin lisärakentamisessa kaikki riippuu kohteesta.

”Mutta otan esimerkin kattorakentamisesta. Olemme pystyneet rakentamaan teollisuushalleihin kattoa 1500 neliön päivävauhdilla. Se on aika paljon”, sanoo Saavalainen.

Esimerkiksi puuelementtitaloja tarjoava LapWall lupaa, että he saavat sadan neliön talon asumiskuntoon kolmessa viikossa siitä, kun rakentaminen alkaa.

Kehitysjohtaja Mikko Saavalainen, Metsä Wood. Kuva: Hannes Mantyranta
Mikko Saavalaisen mukaan lisäkerrosten rakentaminen on taloyhtiöille hyvä tapa rahoittaa välttämättömät mutta kalliit remontit. Kuva: Hannes Mäntyranta

Remontit maksuun lisäkerroksilla

Lisäkerroksista hyötyvät kasvavat kaupungit kaikkialla maailmassa. Vuonna 1990 maailman väestöstä asui kaupungeissa 40 prosenttia, mutta vuonna 2050 osuuden arvioidaan olevan jo 70 prosenttia.

Mutta lisäkerroksista hyötyvät myös talousvaikeuksissa kamppailevat taloyhtiöt. Esimerkiksi Suomessa on jopa kasvukeskuksissa käynyt niin, että taloyhtiöt eivät saa lainaa putkiremonttiin, koska asuntojen vakuusarvo ei riitä tarpeeksi suuren lainan myöntämiseen (ks. esim. täältä).

Vaihtoehdoksi voi tulla talon purku, mutta jos remontin voi rahoittaa tekemällä lisäkerroksia ja myymällä niihin tehtävät asunnot, ihmiset voivat pitää kotinsa.

Lisäkerrokset ehkäisevät kaupunkien asuntopulaa myös hidastamalla muuttoliikettä kaupunkeihin. ”Puu kasvaa maaseudulla ja sen korjuu, metsän kasvatus, puun kuljetus ja puuelementtien rakentaminen lisäävät maaseudun työtilaisuuksia niin, että ihmisten tarve muuttaa kaupunkeihin vähenee”, sanoo Saavalainen.

Helsingin Rakuunatien asuintaloon puusta rakennettu lisäkerros. Kuva: Metsä Wood
Helsingin Rakuunatiellä olevaan kerrostaloon valmistui yksi lisäkerros vuonna 2016. Lisäkerroksen suunnitteli arkkitehti Minna Lukander Talli Oy:stä. Työssä käytettiin Metsä Woodin Kerto-liimapuuta, joka on liimattu yhteen ohuista viiluista. Kuva: Metsä Wood

Kiinnostusta on kaikkialla maailmassa

Saavalaisen mukaan lisäkerrosrakentamisen mahdollisuudet ovat valtavat. ”Saksassa Hannoverissa ja Bonnissa havaittiin, että niitä voi rakentaa 27 prosenttiin taloista ilman rakenteellisia muutoksia alempiin kerroksiin”, hän sanoo.

Jos tämä yleistetään koko Saksaan, se merkitsee yli sadan miljoonan kuutiometrin rakennusmahdollisuutta. ”Se on enemmän kuin koko maan laskennallinen lisärakentamisen tarve”, sanoo Saavalainen.

Myös suunnittelijoiden ja arkkitehtien kiinnostus on suurta, mikä näkyy Metsä Woodin viime vuonna järjestämästä kilpailusta. ”Pyysimme ehdotuksia olemassa olevien talojen lisärakentamiseksi. Saimme 174 ehdotusta 40 maasta”, Saavalainen sanoo.

Jo aiemmin alankomaalaisen Karel Doorman -kauppakeskuksen päälle rakennettiin 16 uutta kerrosta. Tosin niitä ei tehty pelkästään puusta, vaan tukirakenne perustui myös teräksen käyttöön.

”Mutta meille se ei ole ongelma. Suunnittelijoilla pitää olla vapaus valita materiaalit. Me kannatamme eri materiaalien yhdistämistä kussakin kohteessa parhaalla tavalla”, sanoo Saavalainen.

”Meidän tarkoituksemme on helpottaa suunnittelijoiden työtä esimerkiksi jakamalla tietotaitoa. Tämä on kansainvälisen yhtiön paras mahdollisuus, sillä rakentamisen tavat ovat joka maassa erilaiset”, vakuuttaa Saavalainen.

Alankomaalaisen Karel Doorman -kauppakeskuksen päälle puusta rakennetut 16 lisäkerrosta. Kuva: Metsä Wood
De Karel Doorman -suunnitelma Alankomaiden Rotterdamissa on hyvä esimerkki siitä, että lisäpuukerroksia voi olla useitakin. Kauppakeskuksen päälle rakennettiin vuonna 2012 kokonaista 16 lisäkerrosta, tosin teräksellä tuettuna. Suunnitelman takana on Ibelings van Tilburg Architecten -toimisto. Rakennuksessa käytettiin muun muassa Metsä Woodin Kerto-liimapuuta ja vaneria. Kuva: Metsä Wood

Metsä Woodin Plan B -hanke

LapWall


 

Mitä mieltä olit artikkelista?

Jaa:

Kirjoita kommentti