EU-komissaari Jyrki Katainen kehottaa metsäalaa aktiivisuuteen edunvalvonnassa

24.10.2019 / Artikkeli
Kun metsäasioita käsitellään sirpalemaisesti useilla politiikan sektoreilla, metsäasioiden hoito jää niistä kiinnostuneiden yksilöiden varaan sen sijaan että luotaisiin yhteistä linjaa", sanoo Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Kuva: Shutterstock.
”Kun metsäasioita käsitellään sirpalemaisesti useilla politiikan sektoreilla, yhteinen linja jää luomatta”, sanoo Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Kuva: Shutterstock.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen yhtyy kritiikkiin, mitä on esitetty komission ja parlamentin vähäisestä metsäasioiden osaamisesta ja mikä hankaloittaa metsäpolitiikan edunvalvontaa.

”Se ei tahdo mennä perille, että samaan aikaan voidaan samassa maassa suojella merkittävästi metsiä, mutta samalla hyödyntää metsiä. Hiilinielujen määrä eli metsien kuutiomäärä talousmetsissä kasvaa, mitä paremmin sitä hoitaa”, EU:n komission varapuheenjohtajana viisi vuotta toiminut Katainen sanoo.

”Ymmärrys kestävää metsätaloutta ja metsänhoitoa kohtaan on EU:n piirissä erittäin vähäistä. Keskimääräinen eurooppalainen ymmärtää metsiä ja metsänhoitoa yhtä hyvin kuin keskimääräinen itä- suomalainen ymmärtää Maltan tonnikalan viljelyä eli metsä ei ole samalla tavalla läsnä ihmisten elämässä.”

Kun EU:ssa ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, metsäasioita käsitellään monen eri politiikkasektorin alueella kuten maankäytön, ympäristöpolitiikan ja ilmastopolitiikan alueilla.

”Kun metsämaat vastustavat EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa, kaikki ulottuvuudet huomioivasta metsävaikuttamisesta on tullut hankalaa”, Katainen sanoo.

”Ilmastokeskustelu on tuonut lisää kiinnostusta metsiä kohtaan. Nyt ymmärretään, että metsänielut ovat samalla tavalla varteenotettava asia kuin päästöjen vähentäminen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kestävän metsätalouden esittelylle. Kannustan metsäalaa tehostamaan ja aktivoimaan omaa edunvalvontaansa komission suuntaan.”

Kataisen mukaan metsäalan tulisi tiimiytyä komissiossa ilmasto- ja ympäristöpääosaston lisäksi myös tutkimuspääosaston kanssa.

”Sen sijaan että kommentoidaan tehtyjä esityksiä, nyt pitää olla proaktiivisesti kertomassa, miten metsäbiomassaa voidaan käyttää, miten se voi korvata fossiilisia raaka-aineita ja sitoa hiiltä puurakentamisella.”

Parempaa yhteistyötä metsämaiden kesken

Ilmastopolitiikan täytäntöönpano haastaa metsäsektoria laajasti ja monin tavoin. Katainen toivoo metsämaiden yhteistä esiintymistä nykyistä enemmän.

”Siinä yhteistyössä on paljonkin parannettavaa. Monta kertaa Suomi on jäänyt metsäasioissa lähes yksin”, hän sanoo.

Yhteisen metsäpolitiikan sijaan Katainen uskoo EU:n metsämaiden nykyistä parempaan yhteistyöhön ja metsäasioiden koordinointiin eri pääosastojen kesken. Keskeisessä roolissa ovat hänen mukaansa  ympäristö-, maatalous- ja teollisuuskomissaarit.

Metsämaiden yhteistyössä tarvitaan hänen mukaansa laadullinen loikka eteenpäin siten, että proaktiivisia ratkaisuja tuotetaan yhdessä.

”Nyt ei kannata jäädä puolustusasemiin, vaan lähteä hyökkäämään ja osoittaa, että järkevällä metsäpolitiikalla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita, kasvattaa hiilinieluja ja parantaa sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia.”

Vaikka metsäbiomassan käyttö on huomioitu EU:n biotalousstrategiassa, ei sitä vieläkään kaikkialla tunnisteta Kataisen mielestä kestävän kehityksen mukaiseksi raaka-aineeksi.

”Koska tuntemus on vähäistä, metsien käytön uusista mahdollisuuksista tulee kertoa enemmän. Tulevien vuosien budjeteissa on merkittäviä varauksia biotalouden kehitys- ja tutkimusohjelmiin, joiden haussa suomalaisten kannattaa metsäpohjaisilla biotaloushankkeilla olla aktiivisia.”

Suomen metsäosaamista vietävä maailmalle

Suomen uuden komissaarin Jutta Urpilaisen salkkuun kuuluvat Afrikka-asiat, joiden painoarvon Katainen näkee olevan nousussa.

”Yhtenä painopistealueena voi olla esimerkiksi metsitykseen ja metsänhoitoon liittyvät hankkeet, joissa Suomi voisi olla metsäosaamisen tarjoajana. Kun määrärahojen tavoitteena on kestävän kehityksen tukeminen, metsityshankkeet sopivat sekä sen että ilmastopolitiikan kannalta tähän hyvin”, Katainen arvioi.

”Euroopan lisäksi metsäosaamiselle on kysyntää kehittyvissä talouksissa metsitysprojekteina, joihin tarvitaan metsäosaamisen lisäksi rahoitusta. Näissä asioissa metsämaiden yhteistyö tuottaisi tulosta.”

Komissio valmistelee parhaillaan esitystä, missä määritellään kestävän rahoituksen sääntöjä pankeille vihreään rahoitukseen. Katainen uskoo, että kun kestäviin kohteisiin suuntautuvien investointien määrä on kasvussa, kiinnostus Suomen metsäsektoria kohtaan kasvaa.

”Kun Suomen metsänhoito on maailman parasta, sitä voisi toistaa muuallakin. Suomessa on paljon sellaisia käytäntöjä kuten metsätietokanta, josta ei kaikissa muissa EU-jäsenmaissa ole kuultukaan. Suomen kestävän metsätalouden käytännöt olisivat hyvä pohja työn alla olevan kestävän rahoituksen kriteeristöön.”

Katainen ei usko, että taksonomia johtaa metsäpolitiikan ohjaamiseen EU-tasolla.

”Vihreän rahoituksen kriteeristön luokittelussa määritellään metsänhoidon parhaat käytännöt ja kestävän metsätalouden kriteerit, joten nyt on vaikutettava siihen, että ne menevät Suomen metsien kannalta oikein. Ei voi olla niin, että metsänsä parhaiten maailmassa hoitavan maan käytännöt eivät olisi hyväksyttyjä.”

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön Metsä vastaa -viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta.

Markku Laukkanen

Kirjoita kommentti