35 vaikuttajaa kävi EU-päättäjien Metsäakatemian – kulottaminen ihmetytti keskieurooppalaisia
EU-päättäjien Metsäakatemian osallistujia puhuttivat ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus. Kurssin järjestivät Suomen Metsäyhdistys ja Ruotsin Metsävirasto.
Euroopan unionin päättäjien Metsäakatemia kokosi 35 vaikutusvaltaista osallistujaa kesäkuun viimeisellä viikolla Ruotsissa.
Kurssille osallistui EU:n jäsenmaiden edustajia, parlamentin ja komission eri pääosastojen ihmisiä, tutkimuksen ja kansalaisjärjestöjen edustajia, metsäalan ihmisiä ja biotalouden sidosryhmiä.
Metsäakatemian johtaja Elina Antila Suomen Metsäyhdistyksestä sanoo, että kurssin tarkoitus oli jakaa tietoa metsäasioista, tuoda esiin erilaisia näkökulmia ja vahvistaa dialogia.
Kurssi majoittui Johannesbergin linnaan Tukholman pohjoispuolella, josta tehtiin retkiä maastoon.
”Retkeilyn kautta avattiin, miten metsäala toimii Pohjolassa ja miten EU-tason strategiat ja päätöksenteko vaikuttavat siihen”, Antila sanoo.
Kaksipäiväiseen ohjelmaan sisältyi seminaari-istuntoja, vierailukohteita, keskusteluja ja verkostoitumista. Metsäkohteilla käsiteltiin keinoja yhdistää metsänhoidossa talous, ympäristö ja sosiaalinen kestävyys.
Maastossa perehdyttiin myös luonnonläheisen metsänhoidon keinoihin boreaalisissa metsissä. Ohjelmaan sisältyi myös vierailut tuotantolaitoksiin ja tutustuminen puupohjaisen kiertotalouden uusiin innovaatioihin.
”Keskusteluissa esiin nousi etenkin metsien monimuotoisuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan ja talouskäytön yhteensovittaminen. Kaikkia näitä ei useinkaan voida optimoida samassa metsässä”, kertoo kansainvälisten asioiden koordinaattori Björn Merkell Ruotsin metsävirastosta.
Esitys luonnon ennallistamisesta puhutti
Euroopan komissio julkaisi viime viikolla esityksensä luonnon ennallistamista koskevaksi EU-asetukseksi.
Komission esityksen mukaan viidennes ennallistamisen tarpeessa olevasta maa- ja meripinta-alasta on oltava ennallistamistoimien piirissä vuoteen 2030 mennessä ja loput vuoteen 2050 mennessä.
Aiheeseen liittyen puhuttiin luonnonläheisestä metsätaloudesta. Eri organisaatioissa tuntui olevan erilaisia käsityksiä luonnonläheisen metsätalouden määritelmästä.
”Euroopan metsät ovat erilaisia, joten samat metsänhoidon menetelmät eivät sovi metsiin kaikkialla”, Antila sanoo.
Yksi keskustelua herättäneistä menetelmistä oli kulotus, eli tulen tarkoituksellinen hyödyntäminen metsien luonnonhoidossa.
”Boreaalisten metsien kulottaminen yllätti keskieurooppalaiset osallistujat, että ihan oikeastiko metsiä poltetaan, kun heillä on paljon kuivuudesta kohtuvia metsäpaloja”, Antila kertoo.
Boreaalisten metsien kulottaminen yllätti keskieurooppalaiset osallistujat, että ihan oikeastiko metsiä poltetaan, kun heillä on paljon kuivuudesta kohtuvia metsäpaloja.
Kulotuksessa poltetaan suurin osa hakkuutähteistä ja osa humuskerroksesta.
Kulotus vapauttaa ravinteita maaperään ja luo tilaa uusille lajeille, joista osa on harvinaisia tai uhanalaisia.
Puu korvaa muovia
Matkalla esittäytyi myös uuden puutalouden merkitystä avartava Uusi puu -näyttely.
”Mahdollisuudet korvata muovin käyttöä puupohjaisilla tuotteilla kiinnostivat ja ilahduttivat osallistujia”, Antila kertoo.
Puu on uusiutuva raaka-aine, jonka avulla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.
Mahdollisuudet korvata muovin käyttöä puupohjaisilla tuotteilla kiinnostivat ja ilahduttivat osallistujia.
Antila korostaa, että keskustelu metsäalasta ja metsistä on tärkeää, sillä ne voivat tuottaa ratkaisuja Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmaan Green Dealiin.
Ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa, joka ei vuoteen 2050 mennessä ei enää aiheuta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä.
Antti Kurvinen: Metsäpolitiikka kansallinen asia
EU-päättäjien Metsäakatemian avasi maanantai-iltana Johannesbergin linnassa Suomen maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.
Hän korosti metsien ja puusta saatavien tuotteiden merkitystä vuoteen 2030 asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisessa.
Kurvisen mukaan niin sanottu vihreä siirtymä lisää kysyntää biopohjaisille raaka-aineille, joita saadaan Suomen ja Ruotsin metsistä.
Metsäpolitiikkaa tulee jatkossakin suunnitella ja toteuttaa kansallisella tasolla. Yksittäisten maiden olosuhteet ja erilaisten metsien hoitotavat tunnetaan ja ymmärretään parhaiten jäsenvaltioissa.
Samaan aikaan Euroopan unionista tulee vaateita kansalliselle metsien käytölle Kurvisen mukaan ”ennennäkemättömällä tahdilla” yli kansallisen päätöksenteon.
”Metsäpolitiikkaa tulee jatkossakin suunnitella ja toteuttaa kansallisella tasolla. Yksittäisten maiden olosuhteet ja erilaisten metsien hoitotavat tunnetaan ja ymmärretään parhaiten jäsenvaltioissa”, Kurvinen sanoi.
Samassa tilaisuudessa Kurvinen ja Ruotsin maatalousministeri Anna-Caren Sätherberg allekirjoittivat aiesopimuksen yhteistyöstä metsätutkimuksessa Suomen ja Ruotsin välillä.
