Uppopuulla tehoa valumavesien puhdistamiseen

Uppopuu puhdistaa metsäojien vettä. Kuva: PuuValuVesi-hanke
Kuvassa yksi esimerkki uppopuupuhdistamon koejärjestelyistä. Kuva: PuuValuVesi-hanke
Metsäbiotalouden tulevaisuuskuvasto / Forest Bioeconomy Future Catalogue

Metsätalouden vesistöpäästöjä voidaan puhdistaa lisäämällä raakapuuta, hakkuutähteitä tai pienpuuta laskuojien laskeutusaltaisiin. Uppopuu puhdistaa maa- ja metsätalouden valumavesiä, kertoo Suomen ympäristökeskus SYKE tiedotteessaan.

Käytössä olleet maa- ja metsätalouden valumavesien suojelutoimet on havaittu riittämättömiksi. Valumavesien määrä ja kuormitushuiput ovat lisääntyneet, kun esimerkiksi metsänojitusalueiden alapuolisia virtavesiuomia on vuosikymmenten aikaa oiottu ja puhdistettu.

Vesistöjä, rantoja ja kosteikkoja on käsitelty, jolloin ne ovat menettäneet biologista monimuotoisuuttaan ja luontaista kykyään pidättää ravinteita, humusta ja kiintoainetta. Hajakuormituksen kasvaessa vesiluonnon monimuotoisuus uhkaa heiketä.

Uppopuupuhdistamojen tavoitteena onkin myös parantaa vesiluontotyyppien ja kalakantojen tilaa.

Puupuhdistamot toimisivat tehokkaasti koko valuma-alueen vesienhallinnassa ja suuressakin mittakaavassa, uskotaan Suomen ympäristökeskuksessa. Ympäristökeskuksen vetämässä PuuValuVesi-hankkeessa pilotoidaan puupuhdistamojen toimintaa valuma-alueiden vesienhallinnassa. Kyseessä on aiemman PuuMaVesi-hankkeen jatko.

”Selvitämme, miten uppopuupuhdistamo toimii erilaisissa kuormitustilanteissa, millaisia jälkihuollon tarpeita puun lisäyksistä voi aiheutua ja mitkä ovat puupuhdistamojen hyödyt vesiluonnon monimuotoisuudelle”, kertoo johtava tutkija Kari-Matti Vuori Suomen ympäristökeskuksesta.

Hankkeessa on selvinnyt, että uppopuun pinnalle kehittyy biofilmi ja sitä hyödyntävä eliöstö. Yhdessä ne suodattavat vedestä ravinteita, humusta ja metalleja.
Lisäksi uponnut puuaines säilyy vedessä eliöstön ruokapöytänä ja samalla hiilivarastona suotuisissa oloissa jopa tuhansia vuosia.

Metsätalouden laskeutusaltaissa pienpuuaineksesta rakennettu uppopuinen puhdistamo vähensi tulva-ajan kiintoainekuormitusta lähes 80 prosenttia. Tavoitteena on laajentaa puupuhdistamojen käyttöä myös maatalouteen.

Suomen ympäristökeskuksen vetämä hanke toteutetaan yhteistyössä Pro Agrian, Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry:n, Metsäkeskuksen, Metsähallituksen, Metsä Groupin sekä paikallisten osakaskuntien, yhdistysten ja maanomistajien kanssa.

Testialueet ovat Joutsjoki Joutsassa ja Vahankajoki Karstulassa, Kovesjoki Ikaalisissa ja Parkanossa, Lamujoki Pyhännällä sekä Oravinlahden kuivatusalue Rääkkylässä.

Kirjoita kommentti