Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto ovat käynnistäneet hankkeen, jossa tutkitaan sellutehtaista tulevan soodasakan ja tuhkan käyttöä sementin korvaajana betonissa. Metsäteollisuus tuottaa vuosittain merkittäviä määriä jätteeksi luokiteltavaa ja vielä suurelta osin hyödyntämätöntä soodasakkaa ja tuhkaa eli bioresiduaaleja.
Suomen kaatopaikoille arvioidaan päätyvän vuosittain noin 50 000 tonnia soodasakkaa. Paitsi etsiä käyttöä soodasakalle, Kestävä bioresiduaali -hankkeen tavoitteena on vähentää sementin osuutta betonissa.
Jos kaikki kaatopaikalle päätyvät soodasakka voitaisiin käyttää betoninvalmistuksessa, se vähentäisi betoniin käytetyn sementin kokonaismäärää noin viisi prosenttia. Se taas vähentäisi betonirakentamisen hiilijalanjälkeä merkittävästi. Nykyisin sementin valmistus tuottaa ihmisen vapauttamista hiilidioksidipäästöistä globaalisti 5–10 prosenttia.
Tarkoitus on myös luoda uutta kiertotaloutta pohjoisen Keski-Suomen alueelle kehittämällä alueen pienten ja keskisuurten yritysten osaamista. Betonialan yritykset voivat hyödyntää hankkeesta saatavaa tietoa ja osaamista omassa toiminnassaan, kun ne kehittävät uusia vähähiilisiä tuotteita ja tuoteperheitä.
Jyväskylän yliopiston tiedotteessa huomautetaan, että soodasakan hyödyntämisessä betonin raaka-aineena on jonkin verran tieteellisiä julkaisuja, mutta varsinaisesti soodasakan käyttöä sementin korvaajana ei ole vielä testattu missään.
