Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy kehittävät uutta, biopohjaista metsänlannoitetta puutuhkasta ja kompostoidusta mädätteestä. Lannoitteen avulla saadaan paikallisten massavirtojen sisältämät ravinteet parantamaan metsänkasvua ja hiilensidontaa.
”Kierrätyslannoite syntyy yhdistämällä kompostoitua mädätettä ja puutuhkaa sekä soveltuvia sivuvirtoja kuten viljapölyä ja betonilietettä”, kertoo liiketoimintakehittäjä Johanna Kilpi-Koski LADEC Oy:stä.
Kierrätyslannoitteiden käyttö lisää lannoitteiden valmistuksen omavaraisuutta. Käytettävissä sivuvirroissa on kasvien tarvitsemia pääravinteita, kuten typpeä (N), fosforia (P) ja kaliumia (K) sekä puutuhkan mukana myös hivenravinteita. Lisäksi kompostoidussa mädätteessä on runsaasti orgaanista hiiltä, joka parantaa muun muassa maan vedenpidätyskykyä ja mikrobitoimintaa.
Näin vähennetään mineraalilannoitteiden ja niiden raaka-aineiden tuontia ulkomailta sekä energiaintensiivisten raaka-aineiden, kuten typen, valmistamista. Valmistusprosessi on monistettavissa sinne, mistä sopivia sivuvirtoja löytyy.
Lannoitteen hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin vastaavalla keinolannoitteella. ”Kivennäismaiden metsien kasvua rajoittaa yleensä typen puute. Runsastyppisillä turvemailla on yleensä puute fosforista ja kaliumista, minkä vuoksi turvemaiden metsiä lannoitetaan typettömällä PK-lannoitteella”, Kilpi-Koski lisää.
Lannoitteen koostumusta voidaan säätää niin että saadaan omat lannoitteensa sekä kangas- että turvemaille. Näille lasketaan ympäristövaikutuksia. Aalto-yliopisto vastaa lannoitteen valmistuksesta kehitysvaiheessa.
”Nyt tehdään tarkentavia selvityksiä mahdollisen lannoitetehtaan perustamista varten, päivitetään lannoitetehtaan teknis-taloudellisia laskelmia ja elinkaarianalyysia tuotantoprosessista aina lannoitteen levittämiseen”, kertoo Kilpi-Koski.
Luonnonvarakeskus tekee lannoitteen rakeiden huuhtoutumisherkkyydestä laboratorio- ja maastokokeita.
LADEC kartoittaa kierrätyslannoitteen arvoketjuun kuuluvia yrityksiä. Valmistusta varten tarvitaan niin lannoitteen valmistajat kuin sopivien sivuvirtojen tuottajatkin, esimerkiksi lämpövoimalat. Metsänhoitoyhdistykset, metsänomistajat ja metsäpalveluyritykset lannoitteen käyttäjinä kuuluvat myös kohderyhmään.
Euroopan aluekehitysrahasto tukee hanketta.
