Yhdysvaltalaisprofessori: Yksityiset metsänomistajat USA:ssa ja Euroopassa ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä

4.5.2022 / Artikkeli
Professori Paul Catanzaro. Kuva: Harri Mäenpää, Studio Korento
Paul Catanzaron yksi tukikohdista Joensuussa oli Metla-talo, joka valmistuessaan 2004 oli modernin puurakentamisen pilottikohde ja ensimmäinen suuri puusta valmistettu kolmikerroksinen puurunkoinen toimistotalo Suomessa. Kuva: Harri Mäenpää, Studio Korento

Euroopan unionin ja USA:n metsillä on paljon yhteistä. Tiedonvaihto valtameren yli hyödyttäisi kumpaakin, sanoo yhdysvaltalaisen Massachusettsin yliopiston apulaisprofessori ja perhemetsänomistukseen keskittyvän tutkimuskeskuksen Family Forest Research Centerin apulaisjohtaja Paul Catanzaro.

Viime vuonna Catanzaro seurasi metsäkeskustelua tutkijavaihdossa Suomesta käsin.

”Yhdysvaltojen koillisosassa on Euroopan tavoin paljon pääasiassa yksityisten omistamaa metsää, ja metsätilojen koko on samaa luokkaa. Erot USA:n ja Euroopan välillä kumpuavat erilaisesta historiasta, kulttuurista ja politiikasta, jotka ovat johtaneet erilaisiin metsätalouden järjestelyihin. Näiden erojen ansiosta voimme oppia toistemme kokemuksista ja tarjota toisillemme uusia ideoita”, Catanzaro sanoo.

Hiili ja monimuotoisuus hallitsevat myös USA:ssa

Eurooppaa ja USA:ta yhdistää myös metsäsektorin kuumin peruna, metsien rooli ilmastonmuutoksessa. Kuinka metsiä tulisi käsitellä, jotta ne sitoisivat ja varastoisivat hiiltä mahdollisimman paljon mutta myös tuottaisivat raaka-ainetta puutuotteisiin ja turvaisivat luonnon monimuotoisuutta, Catanzaro tiivistää ydinkysymykset.

”Mielipiteet vaihtelevat. Osa kannattaa erittäin vahvasti aktiivista metsänhoitoa. Toiset puolustavat yhtä intohimoisesti passiivisempaa metsänhoitoa. Ja jos metsiä käsitellään aktiivisesti, miten tämä tulisi tehdä? Esimerkiksi minkä verran käytetään jatkuvapeitteistä kasvatusta? Tämä on yleistä keskustelua sekä USA:ssa että Euroopassa.”

Amerikan malli: naapurit metsäneuvojina

Vieraillessaan Suomessa Catanzaro piti esitelmän eurooppalaiselle Forext-verkostolle, joka edistää metsänomistajien neuvontaa. Hän esitteli yhdysvaltalaista metsäneuvonnan mallia, jossa paikalliset vapaaehtoiset mielipidevaikuttajat saavat koulutusta metsäasioihin, jotta nämä voivat vuorostaan opastaa muita.

“Mallia on käytetty yli 30 vuotta, ja tulokset ovat vaikuttavia. Koulutetut kansalaiset muodostavat verkoston, jonka kautta metsäneuvontaa tehdään. Perusteena toimintamallille on, että metsänomistajat useimmiten kääntyvät ensin naapureiden ja ystävien puoleen, kun heidän on aika tehdä metsiä koskevia päätöksiä.”

Catanzaron mukaan tällainen vertaisneuvonta on myös hyvin kustannustehokas tapa, kun rahoitusta kiristetään.

Professori Paul Catanzaro. Kuva: Harri Mäenpää, Studio Korento
Paul Catanzaro toivoo, että ilmastonmuutoskeskustelu lisää metsien arvostusta ja myös metsänomistajien neuvonnan rahoitusta. Kuva: Harri Mäenpää, Studio Korento

Hän harmittelee, että viime vuosikymmeninä julkiseen metsäneuvontaan ohjatun rahoituksen määrä on USA:ssa pienentynyt. Hän kuitenkin toivoo, että metsien arvostus kasvaa ilmastonmuutoskeskustelun myötä.

“Yksi kustannustehokkaimmista keinoista torjua ilmastonmuutosta on pitää metsät terveinä ja elinvoimaisina. Toivon, että tämä näkyy jatkossa myös metsänomistajille suunnatun neuvonnan rahoituksessa.”

Verkkopalvelut osana metsäneuvontaa

Suomessa Catanzaro törmäsi toisella tavalla rakennettuun metsäneuvontaan.

”On vaikuttavaa, kuinka paljon metsänomistajien neuvontaan ohjataan Suomessa resursseja. He saavat palvelua monen eri kanavan kautta”, Catanzaro sanoo.

Hänen mukaansa suomalaisen metsäneuvonnan laajuus on kuitenkin täysin ymmärrettävää ja perusteltua.

”Suomalaiset käyttävät valtavasti aikaa ja energiaa metsiinsä sekä omaksi ilokseen että hyödykseen, mutta myös yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Kansalaiset myös tuntevat metsäasioita, ja metsät ovat kutoutuneet erottamattomasti maan kulttuuriin ja identiteettiin.”

Käytännön esimerkkinä Catanzaro ottaa Suomen valtion kaikille metsänomistajille ilmaiseksi tarjoaman metsaan.fi-verkkopalvelun, josta metsänomistajat saavat kokonaiskuvan oman metsätilansa puusto- ja luontotiedoista.

“On kadehdittavaa, kuinka metsätiedot on täällä kerätty ja kuinka ne ovat käytettävissä verkossa maksutta. Tämä inspiroi minuakin kehittämään samanlaisia verkkopalveluja kotiseudullani.”

Sauna, muikut ja makkara

Catanzaro muutti viime syyskuussa lukioikäisen tyttärensä kanssa Suomeen neljäksi kuukaudeksi. Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen vieraana Joensuussa hän keräsi uusia ideoita sekä laajensi verkostojaan.

Vierailu oli investointi tulevaisuuteen sekä hänelle itselleen että kotiyliopistolle.

“Tällaiset kansainväliset tutkijavierailut poikivat usein uusia yhteyksiä, uusia tutkimuskohteita ja uusia rahoitusmahdollisuuksia.”

Metsäalan organisaatioihin suunnattujen vierailujen lisäksi Catanzaron kalenteria täyttivät saunareissut sekä vierailut jänismetsällä ja esimerkiksi Kolin kansallispuistossa.

Catanzaro ei epäröi vastauksessaan, kun häneltä kysyy, kannattiko matkustaa 6500 kilometriä ja viettää neljä kuukautta tutkijavaihdossa Euroopassa.

”Ehdottomasti”, 50-vuotias, 200 kilometriä New Yorkista koilliseen asuva apulaisprofessori sanoo. ”Minulla on ollut paljon valaisevia ja innostavia keskusteluja sekä Suomessa että muualla EU:ssa.”

“Suomen-matka on ollut käänteentekevä niin henkilökohtaisesti kuin ammatillisestikin. On ollut mahtavaa uppoutua yhteiskuntaan, joka arvostaa metsiään näin paljon. Palaan kotiin virkistyneenä, uudistuneena ja innostuneena”.

Mies sanoo myös rakastuneensa matkan aikana.

“Suomalainen pannukakku, muikut, nuotiomakkarat metsässä ja sienestys”, Catanzaro listaa ihastumisensa kohteita.

“Ja sauna. Vaimon kanssa suunnittelemme jo oman saunan rakentamista kotiimme.”

Heikki Hamunen

Kirjoita kommentti