”On tärkeä ymmärtää, että metsien käyttöä tulee arvioida kokonaisvaltaisesti taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä käsin”, sanoo Euroopan metsäinstituutin EFI:n tiede- ja politiikkafoorumin ThinkForestin uusi puheenjohtaja Janez Potočnik.
Euroopan unionin tieteestä ja tutkimuksesta sekä ympäristöasioista vastannut komissaari Janez Potočnik on valittu Euroopan metsäinstituutin EFI:n korkean tason tiede- ja politiikkafoorumin ThinkForestin puheenjohtajaksi. Slovenialainen Potočnik seuraa tehtävässä Ruotsin entistä pääministeri Göran Perssonia.
ThinkForest-foorumin tehtävänä on koota yhteen päättäjiä, tutkijoita ja metsäpolitiikkaan vaikuttavia sidosryhmiä sekä vaikuttaa ja ylläpitää metsä- ja biotaloutta koskevaa keskustelua.
Potočnik painottaa, että metsien käyttöä tulee arvioida kokonaiskestävyyden näkökulmasta, ja että keskustelussa ja metsäpolitiikassa voidaan yhdistää taloudelliset ja ilmastopolitiikan tavoitteet.
”Kestävä metsätalous tulee ymmärtää myös sekä suojelun että taloudellisen toiminnan näkökulmasta. Jotta metsien talouskäyttö on mahdollista tulevinakin vuosikymmeninä, niitä tulee hoitaa kestävästi.”
Metsätiedon välittäminen EU:n päätöksentekoon on Potočnikin mielestä tärkeä tavoite, ja faktatietoa metsistä tarvitaan lisää. Tässä Euroopan metsäinstituutilla on Potočnikin mukaan keskeinen rooli ja tehtävä.
”Koen, että yksi keskeinen EFI:n rooli on tarjota näistä asioista tieteellisiä vastauksia poliittiseen ja taloudelliseen päätöksentekoon.”
”Metsien potentiaali ymmärretään metsämaissa”
Potočnik toimii monissa kansainvälisissä kierto- ja biotalouden organisaatioissa puheenjohtajana ja neuvonantajana. Hän on yksi keskeisiä kiertotalouskäsitteen kehittäjistä sekä EU:n kiertotalousstrategian käynnistäjistä, ja hänet tunnetaan linkkinä ja vaikuttajana tiedeyhteisön ja poliittisen päätöksenteon välillä.
ThinkForest-foorumin puheenjohtajuus on Potočnikin mielestä luonnollinen jatke aikaisemmalle uralle ja nykyiselle työlle bio- ja kiertotalouden strategioiden parissa. Euroopan metsäinstituutissa on hänen mukaansa erinomaista kokonaisvaltaista metsäosaamista ja näkemystä metsien tasapainoisesta ja kestävästä käytöstä sen kaikissa merkityksissä.
”Kun etsimme keinoja ilmastomuutoksen hidastamiseen ja monimuotoisuuden säilymiseen, metsien tapaisten, maailmanlaajuisesti valtavien resurssien käyttö on aivan ratkaisun ytimessä.”
Metsäpolitiikalla on Potočnikin mukaan keskeinen rooli ilmastopolitiikassa. ”Voi sanoa, että kaikki metsissä tehtävät toimet vaikuttavat ilmastoon. Monet ovat tätä aliarvioineet, mutta Suomen kaltaisissa metsämaissa on vanha lainsäädäntö, jolla on kyetty turvaamaan metsien monimuotoisuus ja estämään metsien hävittäminen, mitä tapahtuu monilla alueilla maailmassa.”
”Metsien potentiaali ja kapasiteetti ymmärretään metsämaissa, koska ymmärrys on geeneissämme. Haluamme säilyttää läheisen metsäsuhteen, sillä metsällä on myönteisiä hyvinvointivaikutuksia virkistyskäytön ja esimerkiksi matkailun kasvun myötä.”
Potočnik näkee metsien merkityksen koko ekosysteemin säilymisessä. Metsät ovat hänen mukaansa todellinen aarre monessakin mielessä. Samalla kun suojelemme metsien kulttuurista ja luonnon perintöä, voimme tuottaa metsästä uusiutuvaan materiaaliin pohjautuvia kierrätettäviä tuotteita.
Natura 2000 -suojeluohjelmaa Potočnik pitää onnistuneena. Esimerkiksi Potočnikin kotimaalla Slovenialla on ohjelmassa 37 prosenttia suojeltua maa-alaa, Suomella 13 prosenttia.
”Metsät voivat turvata tuleville sukupolville samat mahdollisuudet kuin meillä on. Meidän ei pidä hoitaa metsiä siten, että käärimme niistä taloudellisen hyödyn ja jätämme kustannukset muille”, Potočnik muistuttaa.
Metsät mahdollistavat kiertotalouden
Metsillä on Potočnikin mukaan suuri rooli kiertotalouden mahdollistajana. Kestävä metsätalous ja sen tuotteet tarjoavat suurimmat mahdollisuudet kiertotalouden ja biotalouden yhdistämiseen.
”Metsäkeskustelua tuleekin katsoa erityisesti siinä kontekstissa, miten linkittää biotalousratkaisut osaksi kiertotaloutta. Kun se tehdään oikealla tavalla, siinä on valtavasti potentiaalia.”
Puupohjaisilla tuotteilla voidaan korvata monia fossiilipohjaisia tuotteita esimerkiksi pakkaus- ja tekstiiliteollisuudessa. Puurakentamisen Potočnik toivoo kasvavan nopeasti, koska puu rakennuksessa sitoo hiiltä ja toimii hiilivarastona.
”Mielestäni kaikkea kulutustavaraa ei kuitenkaan tarvitse korvata uusiutuvilla tuotteilla, koska tuotteiden käyttö vain kiihtyisi. Ensin tulee vähentää fossiilipohjaisten tuotteiden ja tavaroiden käyttöä ja sen jälkeen niitä tulee korvata uusiutuvilla materiaaleilla.”
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön Metsä vastaa -viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta ja sen uusista trendeistä.
