Suosimulaattori auttaa hillitsemään metsäojitusten ympäristövaikutuksia

18.6.2020 / Artikkeli
Kunnostusojituksen laskeutusallas. Kuva: Anna Kauppi
Kunnostusojituksen vesistöhaittoja torjutaan monin rakentein, kuten laskeutusaltain. Laskeutusaltaiden toiminta perustuu veden virtauksen hidastumiseen ja kiintoaineksen painumiseen altaan pohjalle. Kuva: Anna Kauppi

Uusien metsäojitusten tekeminen on Suomessa käytännössä lopetettu, mutta vanhat metsäojat kannattaa usein kunnostaa, jos ne ovat kasvaneet umpeen. Suosimulaattori auttaa suunnittelemaan kunnostusojituksen ympäristön ja vesiensuojelun kannalta paremmalla tavalla.

Kehitteillä olevasta suosimulaattorista tulee kunnostusojituksen työkalu. Se auttaa suunnittelemaan kunnostusojituksen niin, että ojien kautta vesistöihin tulevat päästöt eivät olisi suuret, mutta ojituksen taloudellinen tulos olisi kuitenkin kannattava.

”Suosimulaattori ei toistaiseksi laske suoraan ravinne- tai alkuainepäästöjä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Hannu Hökkä. Sen sijaan se laskee, paljonko puuston kasvu lisääntyy tai vähenee ja miten pohjaveden pinta muuttuu, mikä taas vaikuttaa ravinne- ja alkuainepäästöihin turpeesta.

Suosimulaattoria käytetään metsikkökohtaisesti, koska myös kunnostusojitukset suunnitellaan metsikkö kerrallaan eikä esimerkiksi kokonaiselle valuma-alueelle kerrallaan.

Suosimulaattorin antamat metsikkökohtaiset kasvunlisät eivät kuitenkaan välttämättä ole tarkkoja.  ”Mutta jos tarkastelukulmaa laajennetaan kokonaisiin valuma-alueisiin, missä ojituksia saatetaan tehdä useammassa kohtaa, keskimääräinen tulos on riittävän tarkka”, sanoo Hökkä.

Käytännössä simulaattorille annetaan tietyt lähtötiedot, kuten metsikön puuston määrä, kasvupaikan piirteet ja sijainti, tavoiteltava ojasyvyys ja ojavälit vaihtoehtoineen. Kunnostusojituksella saatavan kasvunlisän simulaattori laskee näiden lähtötietojen perusteella.

Suosimulaattoria testataan tänä kesänä

Suosimulaattoria testataan kesän 2020 aikana Kiimingissä Pohjois-Pohjanmaalla Jäälinjärven valuma-alueella. Alueen turvemaat sisältävät paljon rautaa ja nykytiedon mukaan suuret pohjaveden pinnanvaihtelut lisäävät raudan liukenemista turpeesta, jolloin se kulkeutuu Jäälinjärveen.

Suosimulaattorilla kunnostusojitus voitaisiin kohdistaa siten, että hyöty puuston kasvulle on suurin mutta raudan liukeneminen pienintä. Näin edistettäisiin vesiensuojelua metsätaloudessa.

Pintavalutuskenttä. Kuva: Anna Kauppi
Pintavalutuskenttä on yksi tehokkaimmista vesiensuojelurakenteista. Pintavalutuksella tarkoitetaan veden ohjaamista tasaiselle maa-alueelle, jossa vedet saadaan suodattumaan maaperän ja kasvillisuuden läpi. Kuva: Anna Kauppi

Metsätalouden vesistöpäästöistä suuri osa tulee turvemailta, joita on noin kolmasosa talousmetsien pinta-alasta.

”Kiintoaineesta, kuten humuksesta, lähes kaikki tulee turvemailta. Ravinteita, kuten typpeä ja fosforia taas pääsee vesistöön jonkun verran myös kivennäismailta metsän uudistamisen yhteydessä”, sanoo Hökkä.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan metsätalouden typpipäästöt ovat viitisen prosenttia maan kokonaispäästöistä, fosforin osalta osuus on pari prosenttiyksikköä suurempi. Typen osalta suurempia päästölähteitä ovat maatalous, yhdyskuntapäästöt ja laskeuma ilmasta, fosforin osalta maatalous, haja-asutuksen päästöt ja laskeuma.

Kyse on kuitenkin arvioista ja ne vaihtelevat eri tutkimuksissa paljon.

Yhteishankkeessa on mukana monia tahoja

Metsätalouskäytössä olevista turvemaista merkittävä osa on ojitettu. Ojituksia tehtiin paljon 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin keino oli uusi eikä sen seurauksia sen kummemmin ympäristölle kuin puuntuotollekaan osattu aina ottaa huomioon.

Tuolloin ojitettiin sellaisiakin soita, joilla puuntuotanto ei ole koskaan korvannut ojituksen aiheuttamia kustannuksia taloudelle ja ympäristölle. Nyt tällaiset ojitukset pyritään palauttamaan luonnontilaan.

Suosimulaattori on kehitetty Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä. Se käyttää laskennassa Luonnonvarakeskuksen edeltäjän, Metsäntutkimuslaitoksen kehittämällä mottisimulaattorilla tuotettuja puustotietoja.

Suosimulaattoria testataan yhteishankkeessa, jossa ovat mukana myös Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys, MTK ja Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset.

Metsikkökuviokohtaiset tulokset luovutetaan metsänomistajille maksutta ja ne ovat koko metsäalan käytössä kunnostusojitusten suunnittelussa, jos metsänomistajat antavat luvan.

Hökän mukaan Vesiensuojelun laatuloikka -hankkeessa pitäisi valmistua jo kesäkuun 2020 lopussa sovellus, jolla ennusteita voi laskea.

Suosimulaattorin kehittämistä on tukenut muun muassa Suomen Metsäsäätiö.


Metsänomistajat: Uusia työkaluja metsätalouden vesiensuojeluun


Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti