St1 aikoo 15-kertaistaa puupohjaisen bioetanolin tuotannon – sivutuotteilla korvataan fossiilisia raaka-aineita ja kasvatetaan maatalousmaan hiilinielua

24.10.2019 / Artikkeli
Kaikki tuotteet ovat biopohjaisia ja korvaavat fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvaa tuotantoa. Kuva: St1
Kaikki tuotteet ovat biopohjaisia ja korvaavat fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvaa tuotantoa. Kuva: St1

Energiayhtiö St1 demonstroi sahanpurusta valmistettavan etanolin tuotannon kannattavuutta Kajaanin laitoksellaan. Kaikkiaan kolmesta uudesta tuotantolaitoksesta on jo tehty ympäristövaikutusten arvioinnit Pohjoismaissa.

Kukin uusista tuotantolaitoksista olisi viisi kertaa Kajaanin laitoksen kokoinen. Ne käyttäisivät raaka-aineenaan sahanpurua ja muuta puupohjaista tähdettä.

Laitoksia on suunniteltu Kajaaniin, Pietarsaareen ja Norjaan. Investoinnin arvo olisi noin 200 miljoonaa euroa laitosta kohti.

Kajaanin demonstraatiolaitos käyttää täydellä kapasiteetilla 80 000 tonnia sahanpurua vuodessa. Siitä syntyy vuodessa etanolia 10 miljoonaa litraa, typpilannoitteena käytettävää vinassia 10 000 tonnia, ligniiniä 30 000 tonnia, tärpättiä 150 tonnia ja kemian teollisuudessa käytettävää furfuraalia 500 tonnia.

Kaikki tuotteet ovat biopohjaisia ja korvaavat fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvaa tuotantoa. Esimerkiksi vinassi, jota voisi kansanomaisemmin sanoa etanolin käymisprosessissa syntyväksi rankiksi, korvaa fossiilisista raaka-aineista tehtyä typpeä ja lisää maatalousmaan orgaanisen aineen määrää – eli kasvattaa maaperän hiilinielua.

Kannattavuus mietityttää

Demonstraatiolaitos otettiin käyttöön vuonna 2017. Edelleenkin suuri kysymys on, kannattaako sahanpurupohjaisen kehittyneen etanolin tuotanto taloudellisesti. Eniten tuotantoprosessissa aiheuttavat kustannuksia sahanpuru, entsyymit ja energia.

”Teknologia ei vielä toimi täysin. Suurin ongelma ehkä on, että se on kallis”, sanoo yhtiön biojalostustoiminnan johtaja Patrick Pitkänen.

Kajaanissa kannattavuutta parantaa moni asia. ”Esimerkiksi pääraaka-aine, sahanpuru, sisältää 50 prosenttia vettä. Sitä ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja ja siksi tämäkin laitos on aivan purua tuottavan Pölkyn sahan vieressä”, Pitkänen sanoo.

Laitos työllistää 15 henkeä ja se toimii kolmessa vuorossa.

”Metsää emme aio kaataa”

St1 tekee etanolia myös elintarviketeollisuuden jätteistä kolmella paikkakunnalla Suomessa ja yhdellä Ruotsissa. Kotitalouksien ja kauppojen biojätettä jalostetaan etanoliksi Suomessa.

Syyskuussa yhtiö teki investointipäätöksen uusiutuvaa dieseliä tuottavan tehtaan rakentamiseksi Göteborgiin yhteistyössä metsäyhtiö SCA:n kanssa. Yksi tehtaan raaka-aineista on SCA:n selluntuotannon sivutuote mäntyöljy.

Yhtiö haluaa jalostaa puupohjaisia biopolttoaineita siksi, että Pohjoismaissa on vahva metsäteollisuus, jolla riittää sivu- ja tähdevirtoja.

”Metsää emme lähde kaatamaan, vaan keskitymme jäte- ja tähdepohjaisiin raaka-aineisiin”, lupaa tuoteryhmäpäällikkö Ilona Järveläinen.

Puun etu on, että se ei kilpaile maa-alasta ruoantuotannon kanssa. Verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin, St1:n puupohjaiset, metsätuotannon sivuvirroista valmistetut liikennepolttonesteet alentavat hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosenttia. Esimerkiksi Euroopan unionin vähennysvaatimus on vain 60 prosenttia, jotta tuotteesta saa puhua uusiutuvana.

”Polttamisesta on päästävä irti”

Yhtiössä ajatellaan kuitenkin, että pitkällä aikavälillä polttaminen ei voi olla kestävä energiaratkaisu. Siksi se on lähtenyt tutkimaan tuulivoiman, maalämmön ja geotermisen lämpöenergian hyödyntämistä suuressa mittakaavassa.

”Mutta se ei riitä. Meidän on alettava poistaa hiiltä ilmakehästä. Sitä varten pilotoimme myös hiilensidontaa Marokossa metsityksellä”, sanoo Järveläinen.

St1:n pääliiketoimintaa on liikennepolttonesteiden jakelu. Sillä on 1300 huoltoasemaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Toiminnalla rahoitetaan muun muassa uusien energiatuotteiden tutkimusta ja tuotekehitystä.

Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 6885 miljoonaa euroa ja tulos noin 55 miljoonaa euroa.

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti