Pikkukaupunki julistautui muovipussittomuuden edelläkävijäksi Euroopassa – jakoi koteihin puupohjaiset kassit

7.2.2020 / Artikkeli
Keravan maamerkki on vuonna 1878 valmistunut puinen asemarakennus. Nyt kaupunki haluaa tulla tunnetuksi ekologisuudestaan. Kuva: Anna Kauppi
Keravan maamerkki on vuonna 1878 valmistunut puinen asemarakennus. Nyt kaupunki haluaa tulla tunnetuksi ekologisuudestaan. Kuva: Anna Kauppi

Kerava pyrkii Suomen ja Euroopan ensimmäiseksi muovipussittomaksi kaupungiksi. Mukaan hankkeeseen lähti suomalaisyritys Paptic, jonka innovatiivinen puukuituinen materiaali on kehitetty muovipussien ja pakkausmuovin korvaajaksi.

Keravalaisten postilaatikosta löytyi tällä viikolla vaalea, paperikassin kokoinen ja oloinen kassi. Tuotteen tekstissä se kehotetaan taittelemaan taskuun ja käyttämään monta kertaa – ja osallistumaan siten paremman tulevaisuuden tekemiseen.

Lopuksi Paptic-materiaalista tehdyn kassin voi kierrättää kartonkikeräyksessä. Paperikassin se voittaa kestävyydessä. Materiaali on myös vettähylkivää. Alkunsa innovaatio sai alkunsa meriin kertyvästä muoviroskasta, josta on tullut vakava ympäristöuhka.

”Kuluttajat haluavat kestävän kehityksen mukaisia vaihtoehtoja, kun ne vain tuodaan heidän tietoonsa,” sanoo Esa Torniainen, Papticin kehitysjohtaja ja perustajajäsen.

”Muovipussiton Kerava -hankkeessa on upealla tavalla ymmärretty ajatus ’think globally – act locally’ ja informoitu kaupunkilaisia vaihtoehdoista.”

Kassi kysyy, milloin muutut muoviksi

Muovipussiton Kerava -hanke alkoi marraskuussa 2018, jolloin se sai runsaasti julkisuutta sekä kotimaassa että ulkomailla. Pääkaupunkiseudun laidalla sijaitseva 35 000 asukkaan kaupunki haluaa tulla tunnetuksi sirkus- ja valkosipulimarkkinoidensa lisäksi ekologisuudestaan.

Keravalla on muun muassa järjestetty kestokassien ompelutyöpajoja. Moni kauppa on poistanut muovikassit kokonaan kassoilta ja asukkaita on innostettu keskusteluun muovittomuudesta.

”Muovipussiton Kerava synnyttää alkuperäistä lähtöajatustaan laajempaakin keskustelua ympäristö- ja ilmastoasioiden nykytilasta ja tulevaisuuden suunnasta. Tämä keskustelu laittaa miettimään omia valintojaan ja saa tekemään vastaisuudessa parempia”, toteaa graffititaiteilija Jouni Väänänen.

Väänänen on suunnitellut kassin Milloin muutut muoviksi? -graffitin. Kysymys viittaa WWF:n laskelmaan, että ihminen nielee ja hengittää jopa 5 grammaa mikromuovia viikossa.

Oleellista on materiaalin kierrätettävyys

Hankkeen luoma konsepti on tiedotteen mukaan helposti hyödynnettävissä myös muissa kaupungeissa tai paikallisesti esimerkiksi ostoskeskuksissa. Päätavoitteena on tehdä jotakin konkreettista muovijäteongelmalle. Hankkeen julisteessa todetaan, että muovikasseja kulutetaan yksin Suomessa 300 miljoonaa kappaletta ja ohuita hedelmäpusseja 900 miljoonaa.

Milloin muutut muoviksi? kysyy Keravan puupohjainen kestokassi, jossa kerrotaan ihmisen nielevän ja hengittävän jopa 5 grammaa mikromuovia viikossa. Kuva: Anna Kauppi
Milloin muutut muoviksi? kysyy Keravan puupohjainen kestokassi, jossa kerrotaan ihmisen nielevän ja hengittävän jopa 5 grammaa mikromuovia viikossa. Kuva: Anna Kauppi

”Kun lähdimme toteuttamaan hanketta, minulle oli itsestään selvää, että työskentelemme Papticin kanssa projektin aikana. On hienoa tuoda keravalaisille vaihtoehto, joka on helposti kierrätettävä, ja jota voi käyttää useaan kertaan”, sanoo hankkeen perustaja ja vetäjä Mari Granström, joka on tehnyt uransa biokemikaalien ja kiertotalouden parissa.

Mukaan muovipussittomaan hankkeeseen Granström on saanut suuren osa keravalaisista yrityksistä. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa WWF Suomi, Posti, isot kauppaketjut HOK-Elanto, Kesko ja Alko sekä paikallinen teatteri, mediatalo ja seurakunta.

Papticin kasseihin on siirtynyt Sokos. Tavarataloissa halutaan kokeilla muovisten ostoskassien korvaamista uusiutuvista raaka-aineista valmistetuilla ostoskasseilla. Myös maailmankuulu ranskalainen tavaratalo Galeries Lafayette on ottanut Paptic-materiaalista tehdyt kassit käyttöön.

Papticin Esa Torniainen uskoo, että Paptic-kasseja todella käytetään moneen kertaan materiaalin taiteltavuuden, tekstiilimäisen toiminnallisuuden ja kestävyyden ansiosta.

”Jos katsotaan energiankulutusta käyttökertaa kohti, Paptic-kassi on täysin ylivoimainen vaihtoehto muovikassiin verrattuna”, Torniainen toteaa.

Hän muistuttaa, että energiankulutus ei ole kuitenkaan ainoa asia, johon huomiota tulee kiinnittää. Oleellista on myös materiaalin kierrätettävyys. Puupohjainen Paptic-kassi on teollisesti kompostoituva.

”Luontoon päätyessäänkin se biohajoaa varmasti tehokkaammin kuin muovikassi”, Torniainen lupaa.

Anna Kauppi

Kirjoita kommentti