PEFC:n pääsihteeri: ”Kun poliitikot sääntelevät metsien käyttöä, toimeenpanossa tulee usein vaikeuksia”

Suomen kaltaisessa maassa ei voida unohtaa metsään liittyviä talouskysymyksiä, vaikka myös ympäristökysymykset ovat tärkeitä, sanoo Suomessa vieraillut PEFC:n pääsihteeri Michael Berger.

Metsäsertifiointijärjestelmä PEFC:n pääsihteeri Michael Berger puhuu Suomesta kohteliain sanankääntein. Hän vieraili Suomessa helmikuussa.

”Olen tavannut uskomattomia ihmisiä, kollegoita PEFC Suomesta. He ovat järjestäneet meille fantastisen ohjelman”, pääsihteerinä kesäkuussa 2022 aloittanut, saksalainen Berger sanoo.

PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification) on 48 maassa toimiva metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta.

Berger tapasi Suomessa muun muassa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon (vihr.) valtiosihteerin Terhi Lehtosen.

”Kaksi asiaa yllätti”, Berger kertoo.

Molemmat yllätykset tulivat vastaan ministeriössä. Kurvisen kanssa Berger kertoo keskustelleensa kestävyyden määritelmästä. Berger kertoi yllättyneensä, miten hyvin ministerin kannat myötäilivät PEFC:n linjaa metsien kestävästä hoidosta.

Suomen kaltaisessa, metsästä riippuvaisessa maassa ei voi ottaa pelkästään ympäristökysymyksiä huomioon ja unohtaa taloutta.

”Jos hän (Kurvinen) on koskaan työtä vailla, hän voi tulla PEFC:iin töihin. Hän selitti kestävyyden juuri sillä tavalla, kuin mitä PEFC itsensä näkee. Ei riitä, että katsoo pelkästään taloudellista ulottuvuutta tai ympäristökysymyksiä. Suomen kaltaisessa, metsästä riippuvaisessa maassa ei voi ottaa pelkästään ympäristökysymyksiä huomioon ja unohtaa taloutta. Tämä oli avainasia keskusteluissa”, Berger sanoo.

Ympäristöministeriössä tuli kritiikkiä

Ohisalon valtiosihteerin Terhi Lehtosen tapaamista Berger kuvailee kiinnostavaksi, mutta eri kulmasta katsottuna.

”PEFC:iä kohtaan tuli vähän enemmän kriittisiä kysymyksiä, kuten huolia kestävyyden luotettavuudesta. Se oli hyvin kiinnostavaa”, Berger sanoo.

”Näimme nämä asiat eri tavoin, mutta keskustelu sujui hyvin rakentavasti. Vaihdoimme näkemyksiä ja he kuuntelivat, miten PEFC Suomi on juuri uusinut standardejaan”, Berger sanoo.

Teemme työtä terveen metsätalouden, ekosysteemin, paikallistalouden ja työntekijöiden hyvinvoinnin puolesta.

Suomessa uusin päivitys PEFC:n standardeihin hyväksyttiin loppuvuodesta. Metsätalouden keskeisiä luonnonhoitotoimia koskevat vaatimukset tiukentuvat. Tiheikköjä säilytetään entistä enemmän ja sekapuustoisuutta suositaan. Eläviä ja kuolleita säästöpuita jätetään entistä enemmän. Mikäli kohteella ei ole riittävästi lahopuuta, tehdään tekopökkelöitä. Myös vesistöjä suojelevia määräyksiä tiukennettiin.

”Teemme työtä terveen metsätalouden, ekosysteemin, paikallistalouden ja työntekijöiden hyvinvoinnin puolesta”, Berger sanoo.

Bergerin mukaan päällimmäisiin huoli ympäristöministeriössä oli, ettei PEFC turvaa luonnon monimuotoisuutta ja kestävää metsätaloutta.

” Meidän pitäisi heidän mielestään tehdä enemmän. Mielipide edusti tyypillistä keskustelua, joita käymme ympäristösuuntautuneempien sidosryhmien kansa. Meidän pääviestimme oli, että PEFC:llä on vakuuttava strateginen etu verrattuna poliittiseen päätöksentekoon. Meillä on suora yhteys kenttään, joka toteuttaa päätökset käytännössä. Kun poliitikot sääntelevät metsien käyttöä, toimeenpanossa tulee usein vaikeuksia”, Berger sanoo.

Maailman metsistä sertifioituja vain 13 prosenttia

Suomen talousmetsistä yli 90 prosenttia on PEFC-sertifioituja ja noin kymmenen prosenttia FSC-sertifioituja. Prosentit eivät toimi suhdelukuina, sillä metsätiloja on voitu sertifioida molempiin järjestelmiin.

Maailman metsistä on sertifioituja vain 13 prosenttia, kun mukaan luetaan myös FSC.

PEFC on tehnyt paljon työtä sen eteen, että käytössä olisi lainsäädännöstä pidemmälle meneviä standardeja.

Suomen metsien kuntoon Berger ei halua ottaa kantaa.

”Olen kuullut, että eduskuntavaalit ovat tulossa ja metsäkeskustelu käy kuumana. On paljon asioita, joita eri tahot haluaisivat tehdä omasta mielestään paremmin. PEFC on tehnyt paljon työtä sen eteen, että käytössä olisi lainsäädännöstä pidemmälle meneviä standardeja. Olen luottavainen, että eri ryhmien välillä käytävän keskustelun avulla on mahdollista löytää kestävän metsänhoidon taso Suomessa”, Berger toteaa.

EU:n sääntely vaikuttaa “massiivisesti”

Euroopan komission metsiä koskevan sääntelyn Berger sanoo vaikuttavan PEFC:n työhön ”massiivisesti”. Painopisteitä on kolme: Uusiutuvan energian direktiivi, metsäkatoasetus ja ”closer-to-nature”-sertifiointi.

”Meillä on edustus Brysselissä näiden asioiden vuoksi. Pyrimme säätämään standardimme siten, että metsänomistajat ja yritykset saisivat hyötyä sertifioinnista. Noudattamalla PEFC:n standardeja puuta voi myydä esimerkiksi energiateollisuudelle. Tämä on ilmiselvä osa PEFC:n strategiaa”, Berger sanoo.

Sertifioidun puun määrä on laskenut maailmanlaajuisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. PEFC:hen kuuluvien Venäjän ja Valko-Venäjän tuottama puu määriteltiin konfliktipuuksi. Tilanteeseen ei ole tulossa muutosta ainakaan ennen sodan päättymistä.

”Toivottavasti tämä tilanne muuttuu pian”, Berger toteaa.