Listasimme kuusi konkreettista tekoa, joilla metsäyhtiöt Metsä Group, UPM ja Stora Enso parantavat metsien tilaa.
Talousmetsien luonnonhoitoa tarvitaan, koska suurin osa Suomen metsistä on talousmetsiä. Esittelemme kuusi pörssissä noteerattujen metsäyhtiöiden, Metsä Groupin, UPM:n ja Stora Enso:n käytännön tekoa luonnon hyväksi.
1. Metsänomistajille luonnon monimuotoisuuslisää
Stora Enso on harjoittanut jo vuoden ajan luonnon monimuotoisuutta parantavaa puukauppapalvelua Keski-Suomessa, Etelä-Savossa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Palvelussa metsänomistajille maksetaan monimuotoisuuslisää puukauppamaksun yhteydessä.
Monimuotoisuuslisä perustuu metsänomistajan päätökseen jättää hakkuualueelle enemmän säästöpuita ja tekopökkelöitä kuin mitä kestävää metsätaloutta edellyttävän PEFC:in sertifiointi vaatii. Säästöpuu tarkoittaa puuta, jota ei viedä koskaan metsästä pois. Tekopökkelöt ovat taasen noin 2–5 metrin korkeudelta katkaistavien puiden korkeita kantoja.
Stora Enson mukaan monimuotoisuuslisän saamiseksi hakkuissa on jätettävä eläviä säästöpuita vähintään 20 kappaletta hehtaarille ja tekopökkelöitä on tehtävä vähintään kymmenen hehtaarille. Tämä on kaksi kertaa niin paljon kuin PEFC-sertifiointi edellyttää. Lisäksi kaikki lahopuu jätetään korjaamatta.
Monimuotoisuuslisän suuruus on 0,5 euroa kuutiolta. Esimerkiksi 600 kuution kokoisessa puukaupassa se tarkoittaisi metsänomistajalle 300 euron lisätuloa.
2. Uhanalainen lajisto runsastui avohakkuualoilla
UPM:n uudistusaloilta löydettiin runsaasti kääpä- ja lahopuukovakuoriaislajistoa, kerrotaan yhtiön tiedotteessa.
Myönteisen kehityksen taustalla on, että UPM:n omistamien metsien uudistushakkuualoilla järeä lahopuu on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, mikä turvaa metsälajien monimuotoisuutta. Asiaa selvitti Luonnonvarakeskus (Luke) Uudenmaan pohjoisosan ja Kanta-Hämeen alueella.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen sanoo, että uusimman Suomen lajiston uhanlaisuusarvioinnin punaisen kirjan lajeja tavattiin yhteensä 18, ja niistä tehtiin yhteensä 65 havaintoa.
”Tulosta vodaan pitää rohkaisevana. Uudemmilla, vuosina 2012–2018 toteutetuilla uudistushakkuukohteilla sekä kokonaislajimäärä että punaisen listan lajimäärä olivat merkitsevästi korkeammat kuin vanhemmilla hakkuilla, ja ne riippuivat voimakkaasti järeän lahopuun määrästä”, Siitonen kertoo.
Punaisen listan lajeille erityisen tärkeiksi kasvualustoiksi osoittautuivat hakkuun yhteydessä tai hakkuun jälkeen kuolleet säästöpuuhaavat sekä hakkuussa säästetyt, ennen hakkuuta pystyyn kuolleet ja sittemmin kaatuneet kuuset.
3. pökkelöitä ja säästöpuita
Metsä Group maksaa puukaupan yhteydessä metsänomistajalle metsänhoitomallista, joka säästää enemmän säästö- ja lahopuita sekä suojatiheikköjä metsänhoidon eri vaiheissa. Mallissa kasvatetaan säästöpuiden ja lahopuun määrää, poltetaan puita palolajeille otollisiksi, jätetään suojatiheikköjä ja säästetään rantametsiä.
Yhtiön haastattelema rääkkyläläinen metsänomistaja Ville Hirvonen tilasi Metsä Groupilta päätehakkuun, jonka jälkeen seitsemän hehtaarin leimikolla seisoo nyt selvästi normaalia enemmän tekopökkelöitä ja säästöpuita, yhteensä noin 250.
”Ensimmäisellä kerralla kun tämän näki, niin tekopökkelöiden määrä iski vähän silmään. Mutta äkkiä näkymään on tottunut. Aika hyvältä näyttää”, Hirvonen sanoo.
Lyhyellä aikavälillä toimet metsäluonnon monimuotoisuuden edistämiseksi tuntuvat metsänomistajan kukkarossa, Hirvonen sanoo. Asiassa on kuitenkin kirkas puoli.
”Hakkuissa monimuotoisuustoimista ei saa parasta taloudellista tulosta, mutta pitkällä aikavälillä ne tasaavat metsätalouden riskejä”, Hirvonen toteaa.
4. Uhanalainen kääpä onnistuttiin siirtämään
Yli puolissa uhanalaisen keltakerroskäävän siirtoistutuksista lajin rihmastoa onnistuttiin siirtämään haapamaapuihin UPM:n hakkuuaukeilla, yhtiö tiedottaa. Tulos saatiin, kun Suomen Luonnonvarakeskus (Luke) ja Helsingin yliopisto tutkivat lahopuussa elävän lajiston palautumista metsäluontoon siirtoistutuksin.
UPM aloitti vuosina 2019 ja 2020 yhteistyön tutkimuslaitosten kanssa, ja uhanalaisia lahottajasieniä istutettiin yhtiön omien metsien lahopuukeskittymiin Janakkalassa.
UPM:n metsiin istutettiin vuosina 2019 ja 2020 kuusen, raidan (raidantuoksukääpä) ja haavan (keltakerroskääpä) lajeja. Kuusella istutusten onnistumisprosentti on 5–60 prosenttia (9 eri lajia). Useammassa kuin joka toisessa keltakerroskäävän istutuksessa lajin rihmastoa onnistuttiin siirtämään hakkuuaukeilla makaavilla haapamaapuilla.
UPM rahoittaa myös Luonnonvarakeskuksen jatkotutkimusta, jossa tutkitaan seitsemän uhanalaisen kääpälajin siirtoistutuksia mäntyyn, kuuseen, haapaan ja raitaan.
5. Lintujen pesimäaika huomioidaan yhä paremmin
Stora Enso on jo parin vuoden ajan huomioinut lintujen pesimäajan entistä paremmin.
Yhtiön tiedotteen mukaan hakkuita vältettiin lintujen pesimäaikaan jo aiemminkin suositusten mukaisesti, mutta nyt määräys varmistetaan tietojärjestelmien avulla. Hakkuita ei tehdä rehevissä lehtipuuvaltaisissa kohteissa lintujen tärkeimpään pesintäaikaan 15. huhtikuuta – 15. heinäkuuta. Pohjois-Suomessa rajoitusaika alkaa 1. toukokuuta.
Erityisesti lukuisat pikkulintulajit suosivat pesimäaikanaan lehtipuuvaltaisia reheviä metsiä suojan ja ravinnon saannin vuoksi.
Lisäksi yhtiö huomioi muun muassa tiedossa olevat petolintujen pesäpuut ja niiden lähiympäristön. Lisäksi se huomauttaa, että muun muassa pöllöillä, metsäkanalinnuilla ja haukoilla omat pesintäaikansa huomioitavana.
6. Sekaviljely parantaa metsän monimuotoisuutta
Metsä Group kertoo tarjoavansa uuden metsän perustamisen männyn ja kuusen sekaviljelynä. Uudistettavalle alalle istutetaan kuusia 1 000–1 200 kappaletta hehtaarille, ja männyn siementä kylvetään 150 grammaa. Menetelmä sopii erityisesti alueille, joilla on riski hirvituhoista, ja se vähentää myös muiden metsätuhojen riskiä.
Yhden puulajin metsät ovat alttiimpia tuhoille kuin sekametsät. Kuivina kesinä kuusi kärsii veden puutteesta helpommin kuin mänty. Tällainen kuusi on myös alttiimpi esimerkiksi hyönteistuhoille, joiden riskiä ilmastonmuutos lisää.
Yhtiö kertoo, että Luonnonvarakeskuksen uusien tutkimustulosten mukaan kuusi ja mänty kasvavat hyvin hoidetulla sekaviljelykohteella yhtä nopeasti. Puiden hyvä kasvu hyödyttää sekä metsätaloutta että ilmastoa.
Sekaviljely parantaa luonnon monimuotoisuutta, kun metsä perustetaan valmiiksi sekametsäksi. Taimikonhoidossa varmistetaan, että kohteelle jätetään männyn ja kuusen lisäksi riittävästi lehtipuita.
Lue lisää: Selvitys: Suomen talousmetsien lajiston rikkaus yllätti tutkijat – katso jättilista
