Metsien kysyntä kasvaa rajusti tulevaisuudessa
Metsien suojelu pelastaa metsät, mutta metsien käytöllä voidaan pelastaa maailma, todettiin YK:n nimeämän Kansainvälisen metsien vuoden avauksessa keskiviikkona.
Yhdistyneet Kansakunnat on nimennyt vuoden 2011 metsien vuodeksi. Vuosi julistetaan avatuksi YK:n metsäfoorumin kokouksessa helmikuussa, mutta Suomen osalta maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila julisti teemavuoden avatuksi eilen keskiviikkona.
Metsien vuoden teema on ”Metsät ihmisille – Forests for people”. Suomen pääpanos teemavuoteen on metsäsektorin yhteinen Metsä puhuu -tulevaisuushanke, joka on kohdistettu metsäalalle ja yläkouluikäisille nuorille.
”Ajatus on, että nämä kaksi erittäin vaikeaa kohderyhmää on mahdollista tavoittaa onnistuneesti vain siten, että sen huomaa koko kansa”, sanoi hanketta Suomen Metsäyhdistyksessä vetävä viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyranta teemavuoden avajaisissa.
Metsä puhuu -hankkeen tavoite on saada nuoret huomaamaan, miten monipuolinen ala metsäala on ja että tulevaisuudessa alalla on tarjolla hyvin erilaisia ja kiinnostavia töitä. Kyse ei ole vain puuraaka-aineen käytöstä, vaan myös metsästä ympäristönä, esimerkiksi terveydenhuollossa, virkistäytymisessä ja matkailussa.
Metsä puhuu –hankkeen osalta tilaisuus oli merkittävä: sen aikana hanke symbolisesti luovutettiin Metsäyhdistykseltä koko metsäalalle, sen yhteiseksi omaisuudeksi, viestinnän ja kouluyhteistyön tueksi.
Metsäala itsekin tarvitsee herättelyä
Tietoa Metsä puhuu -hankkeesta on levitty metsäalalle ympäri maata lukuisissa tilaisuuksissa. Mäntyrannan mukaan niissä on käynyt selväksi, että metsäala ei itsekään tunne kovin hyvin alan saavutuksia tai tulevaisuuden mahdollisuuksia.
”Toisen maailman sodan jälkeen Suomen puustopääoma on lisääntynyt määrällä, joka hiilidioksidiksi muutettuna vastaa 50-kertaisesti vuoden 2008 hiilidioksidipäästöjä. Samaan aikaan puusta on tehty energiaa määrällä, joka vastaa 25-kertaisesti vuoden 2007 fossiilisten polttoaineiden ja turpeen polton aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.”
Suomessa on edelleen 74 massa-, paperi ja kartonkikonetta 50 tehtaassa sekä yli 250 vientisahaa, Mäntyranta muistutti. Niitä ei tarvitse pelastaa esimerkiksi biodieselin tuotannolla, niin kuin jotkut lupailevat.
Biodiesel on kuitenkin tuote, jolle poliitikot ovat luoneet markkinat jo ennen kuin sitä tehdäänkään. Siksi sen avulla voidaan rakentaa teknisesti ja taloudellisesti järkevä tie korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, kuten puuperustaisiin muoveihin.
”Ja jos me opimme tekemään kannattavalla tavalla muovia puusta, jokainen ymmärtää, että puun kysynnälle ei sen jälkeen ole ylärajaa”, Mäntyranta totesi.
Kaikkea missä on hiiltä tai vetyä, voi tehdä puusta
Myös Aalto-yliopiston professori Olli Dahl uskoo metsäraaka-aineen tulevaisuuteen. ”Kaikkia tuotteita, joissa on hiiltä, vetyä ja happea, voi tehdä puusta. Haaste on, miten löydetään kannattavimmat ja kestävimmät valmistusreitit”, sanoi Dahl avajaisissa.
Ongelmaksi saattaa käydä, että puun poltto energiaksi tulee sitä houkuttelevammaksi, mitä korkeammalle raakaöljyn hinta kohoaa. ”Biomassan hinta tulee nousemaan. Tulevaisuus on edelleen metsässä”, Dahl totesi.
Dahlin mielestä metsäalan tulevaisuudessa tekemien tuotteiden on siis oltava joko erittäin arvokkaita tai korvattava nykyisin öljystä tehtyjä tuotteita. Mitä tulevaisuuden tuotteet hänen mielestään siis ovat?
Niitä ovat ensinnäkin sahatavarasta tehdyt designtuotteet, joihin liittyy palveluita. Toiseksi liukosellu, josta saadaan viskoosia muun muassa vaatteisiin ja sokereita energiantuotantoon.
Kolmanneksi tulevat nestepakkauskartongit, joita ei muualla osata tehdä. Ja neljänneksi mikro- ja nanosellu, joiden tuotannon sivutuotteena syntyy sokereita. Liikennepolttoaineiden valmistuksessa järkevimmältä menetelmältä näyttää Dahlin mukaan tällä hetkellä mustalipeän kaasutus.
Dahlilla oli myös selkeä viesti päättäjille: on tuettava alkuinvestointeja, ei tuotantoa tai lopputuotteita. Tuotannon ja tuotteiden on oltava kilpailukykyisiä.
Ilman luonnonvarojen käyttöä ihminen kuolee
Aivan Metsä puhuu -hankkeen ytimessä on ajatus siitä, että ihmisen on käytettävä luonnonvaroja. ”Jos ihminen ei sitä tee, hän kuolee. Elääkseen ihmisen on siis pakko käyttää luonnonvaroja”, Mäntyranta sanoi.
”Kun näin on, käytettäköön sitten uusiutuvia ja kierrätettäviä luonnonvaroja, esimerkiksi metsiä. Toki niitä pitää tarpeen mukaan myös suojella, mutta metsiä suojelemalla pelastetaan vain metsät”, Mäntyranta sanoi.
Metsäalalle ei kuitenkaan riitä, että vain metsät pelastetaan. ”Me haluamme pelastaa maailman. Sen voimme tehdä vastuullisella ja järkevällä metsien käytöllä”, Mäntyranta totesi.